Kahdestoista Euroopan Ravitsemuskongressi (FENS 2015) pidettiin lokakuun lopulla Berliinissä. Kongressi pidetään neljän vuoden välein ja paikalle saapuu alan asiantuntijoita sekä Euroopasta että myös Euroopan ulkopuolelta. Tällä kertaa mukana oli noin kaksi tuhatta osallistujaa, ja joukossa myös kaksi tutkimusryhmämme edustajaa.
Kongressi käsittelee uusia tutkimuslöydöksiä ravitsemuksen alalta, kuten eri ruokavalioita, ravitsemuksen vaikutusta terveyteen eri ikäryhmissä ja myös kulutukseen liittyviä seikkoja kuten ruuan valintaa liittyviä tekijöitä. Uusien havaintojen hyödyntäminen päivittäisessä ravitsemuksessa on myös tärkeä teema ja yhdistää siten tutkimuksista saadun tiedon esimerkiksi ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksen lisäksi nostettiin esiin myös liikunnan vaikutus terveyteen.
Kongressin anti oli hyvä ja esillä oli mielenkiintoisia tuloksia. Kongressi mahdollisti myös muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden tapaamista ja verkostoitumista ja keskustelua oman tutkimusaiheen ympärillä. Esittelimme myös kaksi tutkimusryhmämme tutkimusta. Toinen tutkimus koski kokeellista tutkimusta probiooteilla ja kalaöljyllä ja toinen tutkimus liittyi ravinnon merkitykseen suoliston läpäisevyydessä. Nämä olivat vielä alustavia tutkimuksia ja tarvitaan vielä lisää vahvistusta ihmisillä, jotta voidaan tehdä käytäntöön soveltuvia johtopäätöksiä. Ja tästähän on juuri kyse käynnissä olevassa Raskaus- ja ravintotutkimuksessa.
Ravitsemuskongressin kuulumisia
Euroopan Ravitsemuskongressissa esiteltiin uusia tutkimuksia liittyen odotusaikaan ja lapsen terveyteen. Aktiivisen tutkimuksen kohteena näyttää olevan lapsen suolistomikrobiston kehittyminen, äidin ylipainon vaikutus lapsen terveyteen, ravitsemuksen vaikutus raskauteen ja raskauden aikainen probioottien käyttö. Nämä samat tekijät ovat kiinnostuksen kohteena myös FOPP-tutkimuksessa. Myös muita ajankohtaisia aiheita oli esillä, kuten varhaisen ravitsemuksen vaikutus lapsen myöhempään terveyteen ja neurologiseen kehitykseen käyttäen tutkimusmenetelmänä niinkin tarkkaa menetelmää kuin aivojen kuvantaminen. Myös äidinmaidonkorvikkeen sisältö oli esillä ja erityisesti sen koostumuksen optimointi rintamaitoon verrattuna.
Koska näitä ravitsemuskongresseja järjestetään neljän vuoden välein, voidaan olettaa että seuraavassa eli kolmannessatoista Euroopan Ravitsemuskongressissa, joka järjestetään Dublinissa, myös FOPP-tutkimuksen tulokset ovat varmasti esillä!
Mitä uutta rasvojen käytöstä?
Rasvakeskustelua käydään vilkkaasti sekä somessa että tiedotusvälineissä. Euroopan Ravitsemuskongressissa keskustelu aiheen ympärillä keskittyi tieteellisiin tutkimustuloksiin, joista saatujen havaintojen perusteella pohdittiin eri rasvalaatujen vaikutusta terveyteen. Edelleen tieteellinen todistusaineisto tukee, että tyydyttymättömät rasvahapot (pehmeät rasvat) ovat tyydyttyneitä rasvahappoja (kovat rasvat) edullisempia mm. sydäntautien kehittymisen kannalta. Tyydyttyneet rasvahapot mm. lisäävät huonon LDL-kolesterolin määrää, joka on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Terveyteen epäedullisesti vaikuttaa myös teolliset trans-rasvahapot, hyödyllisiä vaikutuksia liittyy monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Suomessa onneksi trans-rasvahappoja saadaan moniin muihin maihin verrattuna hyvin pieniä määriä.
Oleellista näissä tutkimuksissa on se millaisia muutoksia ravinnossa tehdään: kun vähennetään jotain ruokaa tai ravintoainetta yleensä tilalle tulee jotain muuta. Näissä tutkimuksissa on vertailtu mm. rasvan laatua muuttamalla rasvan lähdettä, jolloin saadaan selvyyttä mm. eri rasvahappojen vaikutuksesta terveyteen. Myöskään tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla, joissa ei ole kuitua (esimerkiksi vaalea leipä, leivonnaiset) ei tuota toivottua hyötyä, korvaus runsaskuituisilla hiilihydraateilla sen sijaan on veren rasva-arvojen kannalta hyödyllistä, sanoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla. Tämä on syytä ottaa huomioon kun vertaillaan eri tutkimustulosten tulkintoja. Lisää tutkimusta tarvitaan määrittämään mikä on terveyden kannalta optimaalisin suhde korvattaville rasvanlaaduille. Aika hyvä konsensus tutkijoiden joukossa vallitsee kuitenkin siitä millainen ruokavalio on terveyden kannalta hyödyllinen. Suomalaisessa ruokavaliossa tämä tarkoittaa runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja täysviljaa, erityisesti ruista, sekä kalaa, kasvisöljyjä ja mm. rasvattomia maitotuotteita.