Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin miten muutaman minuutin jaloittelu ja kevyt lihastreeni vaikuttavat verenpaineeseen tyypin 2 diabeetikoilla. Osallistujat istuivat kahdeksan tunnin jaksoja, jonka aikana suoritettiin puolen tunnin välein kolmen minuutin kävely tai lihastreeni jumppavideon tahdissa. Näitä suorituksia verrattiin pelkkään kahdeksan tunnin istumiseen. Verenpainetta mitattiin tunnin välein levossa ja todettiin että sekä kävely että jumppa laskivat osallistujien verenpainetta ja myös veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Voidaan siis todeta, että jaloittelu on hyödyllistä. Vielä jos lasketaan, kuinka paljon kolmen minuutin kävely tai jumppa puolen tunnin välein lisää liikuntaa koko päivälle, saadaan tästä tulokseksi 24 minuuttia kävelyä tai jumppaa työn lomassa J

Lue lisää Terveysportista

Painonhallinnan edistämiseksi lapsen olisi hyvä oppia jo varhain luonteva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen. Painonhallinnalla tarkoitetaan sitä, että lapsi kasvaa normaalisti eikä liho pituuteensa nähden. Suhde ruokaan ja syömiseen on erityisen kaukana luontevasta silloin, kun syömisestä tulee matematiikkaa, esimerkiksi kalorien laskemisen muodossa. Ruokia ei myöskään tulisi jaotella kiellettyihin ja sallittuihin ruoka-aineisiin, vaan kaikkea tulisi voida syödä kohtuudella. Suuret linjat ovatkin elintapa-asioissa pieniä yksityiskohtia olennaisempia. Oikeanlaista syömistä voitaisiin luonnehtia seuraavilla perusperiaatteilla:

• Ruokaileminen on säännöllistä
• Ruokavalio on monipuolinen
• Syödyt ruokamäärät ovat kohtuullisia ja tarvetta vastaavia
• Ruokailu on joustavaa ja sallivaa
• Syömisestä saa ja tulee nauttia

Nämä periaatteet voidaan nähdä taitoina, jotka lasten olisi hyvä oppia. Taidot edistävät lapsen hyvinvointia ja ehkäisevät ylipainoa, jopa läpi elämän. Pureudutaan seuraavaksi lyhyesti tarkemmin jokaiseen taitoon.

Säännöllinen syöminen:

Lasta ohjataan säännölliseen syömiseen parhaiten luomalla päivittäinen säännöllinen ateriarytmi. Säännöllisyydellä tarkoitetaan riittävää määrää selkeitä aterioita. Säännöllinen syöminen onkin erityisen tärkeää, sillä se pitää verensokerin ja jaksamisen tasaisena sekä tukee nälän ja kylläisyyden tunnistamisen oppimista. Epäsäännöllinen syöminen esimerkiksi napostelun tai pitkien ateriavälien takia taas hankaloittaa syömisen hallintaa ja voi siten johtaa ylipainon kertymiseen.

Monipuolinen ruokavalio:

Laadukas, vaihteleva ja monipuolinen ruokavalio turvaa riittävän ravintoaineiden saannin ja suojaa lasta yleensä jonkin ruoka-aineen niukasta saannista johtuvilta mieliteoilta. Esimerkiksi vatsaa täyttävät ja kylläisyyttä ylläpitävät ruuat, kuten kaurapuuro, voivat auttaa painonhallinnassa. Kun monipuolisuus kärsii, ensimmäiseksi lautaselta häviävät usein kasvikset. Monipuolisuuden oppimiseen tarvitaankin uusiin ruokiin tottumista ja maistelurohkeutta.

Kohtuullinen syöminen:

Kohtuullinen syöminen tarkoittaa yhtä paljon annoskokojen rajoittamista kuin niiden kasvattamista normaalikokoisiksi. Liian niukan syömisen on todettu altistavan lapsia liikasyömiselle, jopa ahmimiselle. Esimerkiksi liian pitkät ateriavälit ja liian pienet annokset aamupäivän ja päivän aikana saattavat aiheuttaa ahmimista ilta-aikaan. Keskeistä onkin oppia tunnistamaan nälkä ja kylläisyys ja ohjata syömistä niiden mukaan.

Syömisen joustavuus ja sallivuus:

Joustavuus ja sallivuus kuuluvat oleellisena osana ruokavalioon, sillä ehdottomuus ja tiukat säännöt johtavat helposti mustavalkoiseen joko-tai – ajatteluun. Painonhallinnan näkökulmasta olisikin hyvä, jos mitään ruoka-ainetta ei olisi lapselta kielletty kokonaan. Kieltojen tiedetään nimittäin lisäävän syömisen halua ja ne voivat saada lapsen syömään myös vanhemmiltaan salaa. Leppoisa, myönteinen ilmapiiri ilman tuputtamista ja pakottamista lisää joustavuuden omaksumista kaikkein parhaiten.

Ruuasta nauttiminen:

Kyky nauttia on oleellinen osa syömistä. Lapsen on tärkeää oppia vähitellen, että ruoalla tyydytetään nälkää ja lohdun ja tyynnyttelyn tarpeeseen vastataan muilla keinoilla. Nauttimiseen vaikuttavat oleellisena osana myös edellä mainitut painonhallintaa edistävät perusperiaatteet. Kun lapsi syö säännöllisesti, monipuolisesti, kohtuullisesti ja joustavasti, hän osaa myös herkutella kohtuudella ilman syömisen hallinnan menettämistä ja syyllisyyden tunnetta.

Leena ja Aada, 2v, saapuivat viimeiselle Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnilleen aurinkoisesti hymyillen! Olihan tämä Aadalle jo neljäs käynti, vaikka hän tuskin muistaa edellisiä käyntejään, jotka olivat 3 kk, 6 kk ja 1 vuoden iässä. Lisäksi Leenalla oli jo raskausaikana ollut kaksi tutkimuskäyntiä. Aada ei arkaillut ollenkaan, vaan tutki mielenkiinnolla tutkimushuoneen leikkejä sillä aikaa, kun äiti vastaili tutkimushoitajan kysymyksiin. Myös verinäytteenotto laboratoriossa oli sujunut hyvin.

Aadan verinäytteestä määritetään allergiapaketti, josta he saavat tulokset kotiin. Myös Aadan 3-päivän ruokapäiväkirjasta perhe saa palautteen kotiin, ja jo käynnillä Leena sai palautetta Aadan syömän ruuan laadusta.

Kun tuli äidin kehonkoostumusmittauksen aika, niin Aada katseli sitä uteliaana ja alkoi riisua vaatteitaan, jotta myös hän pääsisi mitattavaksi. Ja pääsihän Aada kehonkoostumuslaitteiseen istumaan! Hän malttoi hienosti istua paikoillaan koko mittauksen ajan!

Leena kertoi, että tutkimuksessa mukanaolo on ollut mukavaa ja varsinkin lapsen allergiatestit 1- ja 2-vuotiaana ovat olleet hyödyllisiä. ”Ruokapäiväkirjojen täyttäminen on välillä tuntunut työläältä, mutta niistä saatu palaute on avannut silmiä esimerkiksi suolan käytön suhteen”, Leena summasi. ”Ja omia kehonkoostumustuloksia on ollut mielenkiintoista seurata”, hän naurahti.

Aada osallistuu vielä osallistua neurologisiin ja motorisiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

Lopuksi ISO KIITOS Leenalle ja Aadalle mukana olosta ja kaikkea hyvää jatkossa!