Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2017

E-terveyssovellukset raskauden aikana

E-terveyssovellusten eli terveyttä edistävien selain- ja mobiilikäyttöisten ohjelmien käyttäminen tulee olemaan arkipäivää lähes jokaisessa kodissa. E-terveyssovelluksia ovat esimerkiksi erilaiset ruokapäiväkirjaohjelmat, liikuntasovellukset tai painontarkkailuohjelmat. Nämä sovellukset kannustavat tarkkailemaan tai parantamaan omia elintapoja samalla, kun ne tekevät kuntoilusta tai ruokailujen seuraamisesta viihdettä. E-terveyssovelluksista voi olla hyötyä myös raskauden aikana: muutamat uudet tutkimukset ovat osoittaneet niiden mahdollisen hyödyn raskaudenaikaisten elintapojen muuttamisessa terveellisemmiksi. Sovelluksia on myös testattu raskausdiabeteksen omahoidon tukemisessa. Ohjelmistoja on jo käytössä myös terveydenhuollossa. Esimerkiksi omista verensokereistaan voi saada nopeaa palautetta diabeteshoitajalta sähköisessä muodossa.

E-terveyssovellusten käytöstä saatavia hyötyjä onkin ryhdytty tutkimaan yhä enemmän. Raskaana olevien naisten elintavoilla on merkittäviä terveysvaikutuksia niin äidille kuin lapselle. Siksi terveyssovelluksia hyödyntäviä tutkimuksia on ryhdytty tekemään yhä enenevässä määrin raskaana olevilla naisilla. Ylipainoisilla raskaana olevilla naisilla on suurentunut riski sairastua esimerkiksi raskausdiabetekseen, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset sekä äidin että lapsen terveydelle. Elintapoja muuttamalla terveellisemmiksi jo raskauden aikana on mahdollista vaikuttaa merkittävästi paitsi äidin, myös lapsen terveyteen jo ennen syntymää ja pitkälle aikuisikään asti. Alustavien tutkimusten mukaan
E-terveyssovellusten käytön myötä raskaana olevien naisten elintapojen on huomattu muuttuvan terveellisimmiksi, mm. raskaudenaikainen painonnousu pysyy paremmin suositelluissa rajoissa. Myös tieto ravitsemuksesta on kasvanut sovelluksen käytön myötä.

Sovellusten teho voi perustua saatuun palautteeseen. Palaute omista ruokailu- ja liikuntatottumuksista sekä sovelluksesta saatava asiantuntija- tai ryhmätuki kannustavat muokkaamaan omia elintottumuksia terveyttä edistävään suuntaan ja myös ylläpitämään niitä. Ympäristöstä saatavan tuen avulla terveellisten elintapojen noudattaminen on huomattavasti helpompaa kiireisen arjen keskellä. Tuki voi kuitenkin olla vähäistä ja terveydenhuollon kuluja supistettaessa jää osa apua tarvitsevista täysin ilman tukea. Nyky-yhteiskunnassa itse käytettäviä E-terveyssovelluksia voitaisiin käyttää perinteisen terveydenhuollon toteuttaman ravitsemusohjauksen tukena: elektroniset menetelmät ovat yleensä helppoja sekä edullisia toteuttaa. Terveyttä edistävät sovellukset voivatkin tarjota modernin ja vaivattoman ratkaisun raskaudenaikaisten terveellisten elintapojen tehokkaampaan omaksumiseen ja tukemiseen.

Tutkimusryhmässämme käynnistyy keväällä 2017 tutkimus, jossa selvitämme E-terveys-sovelluksen mahdollisuutta tukea elintapojen muutosta raskauden aikana. Tutkimukseen kutsutaan sähköisillä kampanjoilla raskauden alkuvaiheessa olevia naisia.

 

Veren rasvahapot kertovat ruokavaliosta

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettiin TtM Taisa Venäläisen väitöskirja Plasma Fatty Acid Composition, Dietary Components and Cardiometabolic Risk Factors In Children – Cross-Sectional Associations And Effect of a Lifestyle Intervention (Plasman rasvahappokoostumus, ruokavalio sekä aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaara lapsilla – Yhteydet poikkileikkausasetelmassa sekä elintapaohjauksen vaikutus). Vastaväittäjänä toimi tutkimusryhmämme johtaja, dosentti Kirsi Laitinen.

Väitöskirjassa todettiin, että veren rasvahappokoostumus kuvastaa lasten ruokavalion rasvan ja hiilihydraattien laatua. Vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävien kasvirasvalevitteiden runsas käyttö heijastui veren suurempiin välttämättömien monityydyttymättömien rasvahappojen, linoli- ja alfa-linoleenihappojen osuuksiin. Runsaasti kasvirasvalevitteitä käyttävillä oli lisäksi plasmassa vähemmän tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, minkä on osoitettu olevan terveydelle eduksi. Plasman suuri tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus ja pieni monityydyttymättömien rasvahappojen osuus olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautiriskiin jo lapsuudessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin  lasten liikunta ja ravitsemus PANIC –tutkimuksesta.

Sopivasti proteiinia ravinnosta raskauden aikana

Proteiinin saanti ravinnosta on välttämätöntä raskauden aikana. Proteiineista saatavilla välttämättömillä aminohapoilla on tärkeä tehtävä kehon rakennuspalikoina ja monissa aineenvaihdunnan toiminnoissa. Äidin syömä ravinnon proteiini mahdollistaa osaltaan sikiön hyvän kasvun ja kehityksen. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa proteiinin saantisuositus aikuisille on 10-20 % energiansaannista. Esimerkiksi 2500 kcal kuluttavalle tämä tarkoittaa 62,5 – 125 g proteiinia päivässä. Suosituksissa on myös määritelty proteiinin saanti 1.1 – 1.3 g kehon painokiloa kohti.

Raskauden aikana proteiinin tarve nousee uusien kudosten, kuten sikiön, kohdun, rintojen sekä istukan, kehittyessä. Varsinkin loppuraskaudessa proteiinin tarve kasvaa lapsen kasvun ja kehityksen kiihtyessä. Raskaus nostaa proteiinin tarvetta noin 6 g/päivä. Muiden tehtäviensä lisäksi proteiini pitää yllä kylläisyyden tunnetta, joten sen riittävä syöminen voi auttaa pysymään suositelluissa painonnousurajoissa raskauden aikana.

Erään tutkimuksen mukaan proteiinin riittävästä saannista saattaa olla hyötyä esimerkiksi sikiön painon kehityksessä. Tulee kuitenkin muistaa, että liiallisesta proteiinin saannista ei luultavasti ole hyötyä raskauden aikana, vaan ylimäärä voi johtaa painonnousuun, saattaa kuormittaa munuaisia sekä lisätä kalsiumin erittymistä kehosta. Tästä syystä proteiinia ei kannata tankata liikaa.

  • Hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kala, kana, kananmuna ja maitovalmisteet, ja kasvikunnan tuotteista viljatuotteet ja erityisesti palkokasvit. 6 grammaa proteiinia saa mm. ruisleivästä, jonka päällisenä on levitettä ja muutama siivu kokolihaleikkelettä.

Suomalaisten raskaana olevien naisten proteiinin saanti ruokavaliosta on monissa tutkimuksissa ollut varsin hyvällä tasolla ja proteiinia saadaan jopa enemmän kuin tarpeeksi. Tässäkin on kuitenkin yksilökohtaisia eroja.

Lähteet:

  • Ota E, Hori H, Mori R, Tobe-Gai R, Farrar D. Antenatal dietary education and supplementation to increase energy and protein intake. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 6. Art. No.: CD000032. DOI: 10.1002/14651858.CD000032.pub3.
  • Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Tutkimukselle näkyvyyttä!

Tutkimusryhmämme on julkaissut artikkelin, jossa todettiin että suoliston läpäisevyyttä kuvastavalla seerumin tekijällä, zonuliinilla, saattaa olla yhteyttä raskausdiabeteksen riskiin. Tulokset ovat hyvin alustavia ja lisää tutkimusta tarvitaan, jotta tulosta voidaan hyödyntää esimerkiksi kun etsitään uusia markkereita raskausdiabeteksen riskien kartoittamiseksi. Havaitun yhteyden mukaan suolistolla voisi olla merkitystä terveydessä, tästä olemmekin jo kertoneet aiemmassa blogissamme.

Tutkimus noteerattiin myös Endocrine today– verkkojulkaisussa.

Tutkimukselle uudet nettisivut!

Olemme uudistaneet tutkimusryhmämme nettisivut. Sivuilta löytyy Raskausdiabetes ja ravinto- tutkimuksen lisäksi myös tietoa muista käynnissä olevista tutkimuksistamme. Juuri käynnistynyt uusin tutkimuksemme, AKORA, eli Alakoululaisen ravinto –tutkimus, selvittää alakouluikäisten lasten ruoankäyttöä sekä sen yhteyttä painoon ja kehonkoostumukseen. Tutkimus on käynnissä Turun ja Kuopion alueella. Mikäli olet kiinnostunut tutkimuksesta, ota yhteyttä akora@utu.fi