Suosiotaan kasvattanut vauvauinti on koko perheen hauska yhteinen harrastus, joka tarjoaa virikkeitä lapsen kehittyville aivoille! Vauvauinnissa lapsi ja vanhempi pääsevät leikkimään yhdessä uudessa ympäristössä, mikä kehittää sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden kehittymistä heidän välilleen. Vauvauinnin tavoitteena on tutustuttaa lapsi veteen ja esimerkiksi vähentää lapsen vesipelkoa. On huomattu, että vauvauinti myös tukee lapsen uimataidon kehittymistä myöhemmällä iällä.

Vauvoilla on syntyessään sukellusrefleksi, jonka ansiosta vauvan hengitystiet sulkeutuvat automaattisesti vauvan painautuessa veden alle. Tätä refleksiä hyödynnetään vauvauinnissa. Refleksi alkaa usein heikentyä puolen vuoden iässä pikkuhiljaa ja vuoden ikään mennessä se on yleensä hävinnyt kokonaan. Vauvauinnissa vauva oppii sulkemaan hengitystiensä tahdonalaisesti, eikä tämä taito katoa koskaan!

Ihanteellinen vauvauinnin aloittamisikä on 3-6 kuukautta. Lapsen tulee olla vähintään 3 kuukauden ikäinen, jotta hän jaksaa liikkua enemmän ja on tarpeeksi paljon valveilla vuorokauden aikana.
6 kuukauden iässä puolestaan sukellusrefleksi ei ole vielä poistunut, mikä helpottaa sukeltamisen oppimista. Lisäksi lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy tarpeeksi lämpimänä uintihetken ajan.

Vauvauinti kehittää motoriikkaa ja oman kehon hahmottamista; uidessa lapsen tasapaino-,
kosketus-, lihas- ja nivelaistimukset yhdistyvät näköaistimusten kanssa. Vauvauintia harrastava lapsi voikin olla motorisesti edellä ikätovereitaan. Lisäksi vauva nauttii, kun häntä heijataan, hyppäytetään ja kuljetetaan vedessä. Vauvauinti voi myös tukea erityislapsen kuntoutusta!

Vauvauinti aloitetaan hiljalleen vauvan tuntemuksia kuunnellen. Vauva saa tottua vesielementtiin rauhassa ja vanhemmat voivat harjoitella lapsen käsittelyä vedessä. Tärkeintä on keskittyä lapselle mieluisiin harjoitteisiin ja edetä lapsen taitojen mukaan. Sukellusharjoitukset aloitetaan sitten, kun lapselle sopii. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman varhain sukelluksiin, joissa aloitteentekijä on lapsi itse, sillä se osoittaa, että lapsi nauttii! Sukellustilanteen välttely puolestaan kertoo, ettei sukelluskokemus ollut lapselle mukava.

Kiinnostuitko vauvauinnista? Uimahalleista saat lisätietoa vauvauinti-kursseista!

Lähteet:

https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/vauvauinti-kehittaa-vauvan-motoriikkaa-ja-sosiaalisia-taitoja/. 16.11.2017.

http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/Kasvu-ja-kehitys/Lapsi-0-1-v/vauvauinti/. 16.11.2017.

http://www.onnenkimpale.fi/kuntoutus-allas/vesiliikunta/vauvauinti. 16.11.2017.

Suomalainen vesiliikuntainstituutti. http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=230. 16.11.2017

Kansainvälinen ravitsemuskongressi, IUNS, järjestetään kerran neljässä vuodessa ja tällä kertaa kongressi pidettiin Buenos Airesissa, Argentiinassa. Kongressissa oli mukana myös kaksi tutkimusryhmämme tutkijaa esittämässä FOPP-tutkimuksen uusimpia tuloksia.

Kongressin aiheet käsittelivät hyvin laaja-alaisesti ravitsemusta ja ravitsemuksen yhteyttä terveyteen. Mielenkiintoinen havainto oli suoliston mikrobiston ja ravitsemuksen hyvinkin laaja esilläolo- tämä on aihe, jota myös FOPP-tutkimuksessa olemme tutkineet ja aihe joka tuntuu oleva kiivaan tutkimuksen alla ympäri maailmaa.

Tutkijamme esittivät tuloksia siitä, miten ravitsemus vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen raskauden alkuvaiheessa. Alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että suurempi kuidun saanti vaikuttaa suolistomikrobiston monimuotoisuuteen. Lisäksi, niillä äideillä, jotka söivät ravitsemussuositusten mukaisesti kuitua ja rasvaa, oli monimuotoisempi suolistomikrobisto verrattuna äiteihin, joiden kuidun ja rasvan saanti eivät noudattaneet suosituksia. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu suolistomikrobiston monimuotoisuudella olevan yhteys terveyteen. Tätä havaintoa tukee myös tutkimusryhmämme löydös, jossa todettiin että laajempi suolistomikrobiston monimuotoisuus vaikutti edullisesti raskaana olevien äitien tulehdustilaan alkuraskaudessa. Samansuuntainen edullinen vaikutus tulehdustilaan havaittiin suuremmalla kuidun saannilla.

Mikrobiston ja ravitsemuksen yhteyden tutkiminen on uutta ja yhteyden linkkaaminen terveyteen on paljon mielenkiintoa herättävä aihe. Aiheen tiimoilta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta havaintoja voidaan hyödyntää myös suosituksissa.