Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä. Maito kulkee äidin mukana ja on helposti tarjottavissa, kun pienen liikkujan nälkä osuu kohdalle. Rintaruokinta on myös mukava ja läheinen tapahtuma, joka luo lämmintä yhteyttä äidin ja vauvan välille.
Rintamaito sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidossa on myös ainesosia, muun muassa ruuansulatusentsyymejä, suoja-aineita ja kasvutekijöitä, jotka tukevat lapsen vielä kehittyvää ruuansulatuskanavan toimintaa ja edistävät lapsen kasvua ja kehitystä. Rintamaito soveltuu vauvan ainoaksi ravinnoksi puolivuotiaaksi saakka. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään saakka. Kehitysmaaoloihin maailman terveysjärjestö WHO suosittaa vieläkin pidempää imetystä, aina kaksivuotiaaksi saakka. Tämä on erityisen hyödyllistä köyhiin oloihin, joissa riittävästä ravinnosta ja puhtaasta vedestä voi olla puutetta. Suomessa yksinomaista imetystä suositellaan jatkettavan puolivuotiaaksi ja imetystä muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Lisäruokia aletaan antaa vauvalle puolivuotiaana. Yksilöllisten tarpeiden mukaan voi lisäruokia tarjota jo hivenen aiemmin neljän kuukauden iästä alkaen.
Rintamaidon lisäksi vauva tarvitsee ensimmäisinä kuukausina D-vitamiinia, joka annetaan vauvalle tippoina. Rintamaidon D-vitamiinipitoisuus on pieni ja vauvan tarve suhteessa tähän kuitenkin suuri. Vauvalle annetaan D-vitamiinia kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi 10 mikrogrammaa päivässä ja kahden ikävuoden jälkeen aina 18-vuotiaaksi saakka 7.5 mikrogrammaa päivässä.
Vaikka imetys onkin suositeltava muoto ruokkia vastasyntynyttä vauvaa, ovat kaupoista saatavat imeväisen ruokintaan tarkoitetut äidinmaidonkorvikkeet hyvä vaihtoehto silloin, kun rintamaitoa ei ole tarjolla riittävissä määrin tai lainkaan vauvan ruokintaan. Syyt voivat olla moninaiset ja ne voivat liittyä esimerkiksi äidin lääkitykseen. Vaikka rintaruokinta onkin tavoiteltava vauvan ruokintamuoto, ei ole syytä kokea huonoa omaa tuntoa, jos imetys ei onnistukaan. Teollisesti valmistettujen äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle jäljittelemään keskimääräistä rintamaidon koostumusta. Muut kuin nämä erityiset valmisteet, esim. soija- tai riisimaito eivät sovi puutteellisen ravintosisällön vuoksi vauvan ruokintaan. Äidinmaidonkorvikkeita on periaatteessa kahdenlaisia, vastasyntyneille tarkoitettuja ja kuuden kuukauden iästä vuoden ikään tarjottavia imeväisen vieroitusvalmisteita. Lapsi kasvaa ja kehittyy myös äidinmaidonkorvikkeella hyvin. Imettävän äidin on hyvä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja riittävä ruokailu ja nesteiden nauttiminen vaikuttavat myös maidon tuotantoon ja sen laatuun. Imetys on hyödyllistä myös äidin hyvinvoinnille ja edistää palautumista synnytyksestä.