Raskauspahoinvoinnin hoito

Useimmiten raskauspahoinvoinnin oireet eivät haittaa normaalia elämää. Moni kuitenkin joutuu muuttamaan ruokavaliotaan, ja on hyvä jättää kahvi, happamat ja kovin maustetut ruoat pois. Kannattaa syödä usein sekä juoda nesteitä, jotka tuntuvat parhaiten pysyvän sisällä. Vatsan toiminta hidastuu raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Ruoansulatusta helpottaa, kun syö pieniä annoksia, syö rauhallisesti ja pureskelee ruoan hyvin. Pienet välipalat kannattaa muistaa, koska närästys ja pahoinvointi voimistuvat tyhjällä vatsalla. Ärsyttäviä hajuja ja makuja kannattaa välttää. Rasvainen ja kovin maustettua ruoka voi vaikeuttaa pahoinvointia. Ummetuksen hoidossa kuitupitoinen ruokavalio on tärkeä. Lisäksi voidaan käyttää ummetuslääkkeitä.

B6-vitamiini eli pyridoksiini on eräissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa todettu toimivaksi ja turvalliseksi hoidoksi raskauspahoinvointiin. Eri tutkimusten tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Ravinnosta B6-vitamiinia saadaan erityisesti eläinkunnan tuotteista; lihasta, kalasta, munankeltuaisesta ja maidosta, sekä hiivasta ja täysjyväviljasta. Vähimmäissaantisuositus raskaana olevilla naisilla on 1,5 mg päivässä ja yleensä tämä toteutuu hyvin suomalaisnaisten ruokavaliossa, jossa pyridoksiinin keskimääräinen saanti on 1,6 mg päivässä. B6-vitamiinia saa myös apteekista ilman reseptiä ja sitä on monissa raskausajan monivitamiinivalmisteissa. Pyridoksiinin toimintatapaa pahoinvoinnin vähentämisessä ei tunneta. Useimmin suositeltu tehokas annos on 10-25 mg kolmesti päivässä.

Tutkimuksissa on havaittu, että naiset, jotka käyttivät monivitamiinivalmisteita säännöllisesti jo ennen raskaaksi tuloa ja alkuraskauden aikana, kokivat vähemmän pahoinvointia kuin vertailuryhmän naiset. Vitamiinivalmisteen käytön aloittaminen heti raskauden alussa voi auttaa helpottamaan pahoinvointia.

Vatsanpohjan sulkijalihas löystyy raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Sulkijalihaksen rentoutuessa mahan sisältöä voi nousta ruokatorveen, mikä aiheuttaa polttavaa tunnetta, närästystä. Närästys voi pahentaa pahoinvointia, muttei yksinään aiheuta sitä. Hyperemeesin ja närästyksen esiintyvyyden välillä ei ole havaittu yhteyttä, mutta jos närästystä on jo alkuraskauden aikana yhtä aikaa raskauspahoinvoinnin kanssa, se voi vaikeuttaa tilannetta. Närästystä voi helpottaa käyttämällä maitotuotteita ja nukkumalla sängyn pääty koholla, jolloin mahaneste ei pääse nousemaan ruokatorveen niin helposti. Närästyksen hoitoon on myös raskauden aikana turvallisiksi todettuja lääkkeitä.

Jos oksentelu on pitkittynyt eivätkä nesteetkään pysy sisällä, kannattaa tilanne rauhoittaa sairaalassa laskimonsisäisellä nestehoidolla, joka vähentää oksentelua.

Raskauspahoinvoinnin lääkehoidosta päättää aina lääkäri. Kaikki lääkkeet eivät tehoa kaikille, ja raskaana olevien naisten kohdalla lääkehoidossa käytetään tarkkaa harkintaa sikiön turvallisuuden varmistamiseksi. Suomessa käytetään jonkin verran lääkkeitä vaikean pahoinvoinnin hoitoon. Pahoinvointia voivat hillitä eräät antihistamiinit sekä metoklopramidi. Näiden lääkkeiden tehosta ei kuteinkaan ole kunnon tieteellistä näyttöä, mutta niitä pidetään turvallisena raskauden aikana.

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto

Turun Yliopiston Lopu Jo –tutkimuksen internetsivut http://lopujo.fi/

Finravinto 2012 -tutkimus