Raskausaikana sikiö turvautuu äitiin saadakseen tarvitsemansa ravintoaineet. Tulevan äidin onkin hyvä varustautua raskauteen jo hyvissä ajoin ennen hedelmöittymisen h-hetkeä. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä ottaa runsaaseen käyttöön kasvikset, marjat ja hedelmät ja muutkin suositeltavan ruokavalion perustat. Monipuolinen, vaihteleva ja riittävä ravitsemus turvaavat äidin hyvän ravitsemustilan, josta voi olla hyötyä raskaaksi tulemisessakin. Äidin hyvä ravitsemustila turvaa myös sikiön riittävän ravinnonsaannin ja edesauttaa raskauden normaalia sujumista.

Monipuolinen ruokavalio on raskautta suunniteltaessa ja myös raskauden aikana edelleenkin keskeistä hyvässä terveyttä edistävässä ruokavaliossa. Alkion kehityksessä tunnetaan muutaman ravintoaineen riittävän saannin osalta erityisiä tehtäviä. Keskeisin on foolihappo. Suomessa foolihapon saanti ravinnosta on yleisesti niukahkoa ja siksi riittävä saanti raskauden aikana tulee turvata ravintolisällä. Foolihappolisän käytön aloittamista (400 mg/pvä) suositellaan raskautta suunniteltaessa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisän käyttöä tulisi jatkaa alkuraskaudessa 12. raskausviikon loppuun saakka. Tämän ajan jälkeen foolihapon saannin kannalta kriittiset vaiheet lapsen keskushermoston kehityksessä ovat ohi. Toki rinnalla kannattaa pitää edelleen ravinnon hyvät folaatin lähteet, kuten kasvikset ja täysjyvävilja.

Ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin liittyen, on normaalipainon saavuttamisesta hyötyä jo ennen raskautta. Ylipainoisen laihtuminen voi edistää hedelmöittymistä. Ylipainon myötä raskausaikana voi tulla monia ongelmia kuten sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joten laihtuminen ja varsinkin normaalin painon saavuttaminen ennen raskautta on monella tapaa hyödyllistä.

Tulevan äidin ja koko perheen ruokatottumusten remontti (jos tarpeen) on tärkeää, kun perheeseen odotetaan vauvaa. Uusi perheenjäsen oppii jo pienestä pitäen matkimalla vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan. Myös ruokatottumusten syntymisessä on mallivaikutus tärkeä. Jos äiti ja isä syövät värikkäitä ja rapeita kasviksia ja valitsevat lautaselleen ennakkoluulottomasti vaikkapa violetin parsakaalin, seuraa lapsi esimerkkiä ja tottuu samanlaiseen ruokavalioon kuin muukin perhe. Samalla tavalla käy mallivaikutuksen kanssa tietysti, jos äidin ja isän lautaselta löytyy usein vaikkapa makkaraa ja ranskalaisia eikä lainkaan kasviksia…

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.