Olemme uudistaneet tutkimusryhmämme nettisivut. Sivuilta löytyy Raskausdiabetes ja ravinto- tutkimuksen lisäksi myös tietoa muista käynnissä olevista tutkimuksistamme. Juuri käynnistynyt uusin tutkimuksemme, AKORA, eli Alakoululaisen ravinto –tutkimus, selvittää alakouluikäisten lasten ruoankäyttöä sekä sen yhteyttä painoon ja kehonkoostumukseen. Tutkimus on käynnissä Turun ja Kuopion alueella. Mikäli olet kiinnostunut tutkimuksesta, ota yhteyttä akora@utu.fi

Raskausdiabetes- ja Ravintotutkimus alkoi syksyllä 2013 ja nyt tutkimusta on takana siis jo kolme ja puoli vuotta. Tutkimuskäynneillä käy paljon ihania vauvoja äitien kanssa, mutta otamme vielä mukaan myös alkuraskaudessa olevia naisia, eli jos olet kiinnostunut tai tiedät jonkun joka voisi olla kiinnostunut, niin vinkkaa meistä!

Tutkimuksen tieteellinen työ on hyvässä vauhdissa: aineistosta on julkaistu tieteellisiä artikkeleita ja tuloksia on esitelty aina ulkomailla asti. Varsinaisia ravintointerventio tuloksia saamme vielä odotella, kunnes koko tutkimusporukka on koossa. Lisäksi tutkimusryhmän porukka on kasvanut kahdella uudella väitöskirjatyöntekijällä ja koska tutkittavaa on paljon, odotamme tutkimusporukan vielä kasvavan. Kesällä joukkoomme liittyy myös harjoittelijoita.

Blogikirjoitukset jatkuvat ja mikäli teillä on mielessä aiheita, joista olette erityisen kiinnostuneita tietämään lisää, laittakaa viestiä,

Kiitoksia kaikille mukana oleville ja aurinkoista kevättä!

 Vau.fi- nettisivuilta löytyy työkalu, jossa voi selvittää onko oma raskausajan ruokavalio kohdallaan. Työkalussa syötetään tietoa omasta ruokavaliosta ja testi kertoo, mikä raskausajan ruokavaliossasi on kohdillaan ja miten voisit parantaa ruokavaliotasi. Työkalua kehitettäessä on haastateltu tutkimusryhmämme vastaavaa tutkijaa, Turun yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosentti Kirsi Laitista.

Helsingin Sanomat on koostanut jutun äitiyspakkauksista joita on jaettu jo vuodesta 1938 alkaen. Pakkaus on saanut viime aikoina paljon julkisuutta myös Suomen ulkopuolella ja idea onkin levinnyt laajalle, mm. Skotlannissa ollaan jakamassa omaa äitiyspakkaustaan kaikille syntyville vauvoille ensi kesästä alkaen. Lue asiasta lisää Helsingin sanomista.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005116279.html?ref=rss

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005117528.html

Helsingissä järjestettiin tammikuussa kymmenes Finnish Gut Day-seminaari, jossa paikalla oli myös tutkimustiimimme porukkaa. Kuten nimi kertoo, päivän ohjelma koostui tutkimuksista liittyen suolistoon: luennoitsijat kertoivat uusimmista löydöksistä liittyen suoliston mikrobistoon ja myös Raskausdiabetes- ja Ravintotutkimus oli esillä. Väitöskirjaa valmisteleva tutkijamme kertoi sekä tutkimuksesta että havainnoista liittyen suoliston kuntoon. Tutkimuksessa oli selvitetty miten äidin suoliston mikrobisto ja äidin syömä ravinto vaikuttavat suoliston läpäisevyyttä kuvastavaan seerumin tekijään, zonuliiniin. Tutkimuksen mukaan mm. kuidulla saattaisi olla edullinen vaikutus suoliston kuntoon. Lisäksi havaittiin että suoliston kunto, mitattuna tällä seerumin tekijällä,  voi vaikuttaa äidin aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin, kuten tulehdukseen ja sokeriaineenvaihduntaan.

Päivän muissa aiheissa kerrottiin mm. lapsen mikrobistosta ja sen mahdollista vaikutuksista terveyteen. Esillä oli myös Helsingissä käynnissä oleva HELM-projekti, jossa tutkitaan vauvojen suoliston mikrobistoa ja terveyttä.

Tuttua tietoa on se, että XX ovat tytön ja XY pojan kromosomit. Miten sukupuoli sitten ohjautuu näiden kirjainten mukaisesti, miten tämä oikein tapahtuu?

500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ajateltiin että oikea kives tuottaa poikia ja vasen tyttöjä ja vielä myöhemmin uskottiin että karvahattu ja kintaat päällä toimiessa tehdään poikia. Myös naisen munasolujen sijainnin on uskottu vaikuttavan sukupuoleen: oikeanpuoleinen munasarja tuottaa poikia ja vasen tyttöjä.

Sukupuolikormosomien osuus sukupuolen määräytymisessä selvitettiin 1900- luvun alussa. Tiede on tarkentanut kromosomien osuutta ja nykyään tiedetäänkin että Y-kromosomin lyhyen haaran sisältävä SRY-geenin (sex determining region of Y-chromosome), on vastuussa siitä että sukupuolielimet muodostuvat kiveksiksi eli lapsesta tulee poika. Jos kehittävällä sikiöllä ei ole Y-kromosomia, syntyy tyttö. Ultraäänessä sukupuoli yleensä todetaan rakenneultraäänen yhteydessä raskauden puolivälissä, n. 20 raskausviikolla. Sen voi kuitenkin joskus nähdä myös II raskauskolmanneksen alkupuoliskolta lähtien, jos sikiön asento on optimaalinen ja ultraäänilaite hyvä. Toisaalta aina sukupuoli ei ole luotettavasti todettavissa raskauden puolivälin jälkeenkään, mikäli näkyväisyys tai sikiön asento eivät ole optimaaliset.

Lisää uskomuksista ja sukupuolen määräytymisestä löytyy alla olevista lähteistä:

Tyttö vai poika? Lääketieteellinen  aikakauskirja Duodecim 2010;126(20):2340-1 Kari Teramo

Tyttö tai poika tilaustyönä Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1994;110(12):1124 Mikko Niemi

Kuidun saantisuositus aikuisille on vähintään 25-35 grammaa päivässä. Kouluikäisten saantisuositus on samaa luokkaa kuin aikuisilla, mutta pikkulapsilla hieman vähemmän. Saantisuosituksista huolimatta, käytännössä kuitua syödään usein vähemmän. Tämä löydös on todettu useissa länsimaissa, joissa kuidun saanti on suositeltua pienempää.

Kuidun liian vähäinen saanti voi aiheuttaa suoliston toiminnan häiriöitä, kuten ummetusta ja altistaa usean sairauden, kuten suolistosyöpien tai diabeteksen syntyyn. Syömällä täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä säännöllisesti voi taata riittävän kuidun saannin. Tällöin suolen toiminta pysyy normaalina ja mahdollisesti pienentää myös sairauksien riskiä.

Yksi tuore tutkimus kertoo, että kuitua syömällä ravitsemme myös suolessamme asuvia bakteereja eli suoliston mikrobistoa ja sitä kautta suojelemme suolistoamme ulkopuolelta tulevilta tautia aiheuttavilta bakteereilta. Tämä juuri julkaistu tutkimus tehtiin hiirillä, jotka jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi ryhmä sai kuidutonta ruokaa, yksi ryhmä kuitua sisältävää ruokaa ja yksi ryhmä sai prebiootteja. Ihmisen suoliston mikrobiston mallintamiseksi hiirten suolistoon siirrettiin ihmisen suolistosta peräisin olevia bakteereja. Tutkimuksessa havaittiin, että prebiootteja ja kuidutonta ruokaa (ei lainkaan luonnollisia kasvisperäisiä kuituja sisältävää ruokaa) saavien hiirten suoliston bakteerit alkoivat käyttää ravinnokseen suolen pinnalla olevaa suolta suojaavaa limakalvoa. Kuitua sisältävää ruokaa saavien hiirten suoliston bakteerit käyttivät ravinnokseen saamaansa kuitua ja limakalvo säilyi terveenä. Suojaavan limakalvon heikentyessä ulkopuolelta tulevat tauteja aiheuttavat bakteerit voivat päästä suolen pinnalle ja aiheuttaa tulehdusta suolessa sekä johtaa sairauksiin.

Jälleen kerran on onnistuttu korostamaan kuidun saannin tärkeyttä terveydelle, tällä kertaa uuden kiinnostavan tekijän, suoliston mikrobiston, kautta. Tutkimuksia kuitenkin tarvitaan lisää tukemaan näitä tutkimustuloksia sekä lisäämään tietoa suoliston mikrobiston ja ruokavalion yhteisvaikutuksista terveydelle.

Lähde:

Desai, M., Seekatz, A., Koropatkin, N., Kamada, N., Hickey, C., Wolter, M., . . . Martens, E. (2016). A dietary fiber-deprived gut microbiota degrades the colonic mucus barrier and enhances pathogen susceptibility. Cell, 167(5), 1353.e21. doi://dx.doi.org/10.1016/j.cell.2016.10.043

Juttu Hesarissa:

http://www.hs.fi/tiede/art-2000004875581.html  

Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt korkealla tasolla 20 – 30 viime vuoden aikana, vaikka se muissa Pohjoismaissa on samassa ajassa puolittunut. Suomessa n. 15 prosenttia odottavista äideistä tupakoi alkuraskauden aikana ja 10 % läpi raskauden. Useimmin raskausaikana tupakoivat naimattomat ja teini-ikäiset sekä naiset, joilla oli alhainen koulutustaso. Raskaana olevista teineistä edelleen joka toinen tupakoi. Teini-ikäisten tyttöjen päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on kuitenkin vähentynyt 10 vuoden aikana 25 prosentista 13 prosenttiin.

PIPARI-projektissa tutkittiin alle raskausviikolla 32 syntyneitä tupakalle altistuneita pikkukeskosia. Heille tehtiin pään magneettikuvaus lasketussa ajassa ja pään kasvua seurattiin kaksivuotiaaksi asti. Tupakoinnille altistuneilla pikkukeskosilla oli merkitsevästi pienemmät etuaivolohkot ja pikkuaivotilavuudet lasketussa ajassa. Ne ovat tärkeitä aivoalueita normaalille psyykkiselle kehitykselle.

Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin äidin tupakoinnin yhteyttä lapsen myöhemmin erikoissairaalassa saatuihin psykiatrisiin diagnooseihin noin 20-vuotiaaksi saakka. Tutkimuksessa voitiin huomioida myös äidin saama psykiatrinen sairaalahoito. Tupakalle altistumattomista noin 14 %:lla oli erikoissairaanhoidossa saatu psykiatrinen diagnoosi, kun vastaavasti tupakalle altistuneilla 20 – 25 %:lla oli psykiatrinen diagnoosi. Selvin yhteys nähtiin päihteiden väärinkäytön sekä käytös- ja tunne-elämän ongelmien suhteen. Altistuneita lapsia ja nuoria lääkittiin huomattavasti useammin masennus- ja ylivilkkaushäiriöihin tarkoitetuilla lääkkeillä verrattuna altistumattomiin.

Syy-yhteyksien arvioiminen myöhempiin psyykkisiin sairauksiin on kuitenkin vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen ongelmien ilmenemistä. Psyykkisille ongelmille altistavat myös sosiaaliset, geneettiset ja ympäristötekijät, joiden kattava huomioon ottaminen tutkimusten analyyseissä on vaikeaa.

Häkä ja nikotiini supistavat verisuonia ja heikentävät istukan verenkiertoa, jolloin sikiön ravinnon saanti ja samalla hapensaanti pienenevät.  Raskaudenaikainen tupakointi altistaa vauvan pienemmälle pään ympärykselle. Pään kasvu ja päänympärys heijastavat normaalia aivojen kehitystä. Lapsilla, joiden äidit olivat lopettaneet tupakoinnin alkuraskauden aikana, pään kasvu oli normaali.

Äidin tupakointiin liittyy:

• Keskenmenoriski
• Kasvun hidastuminen. Pieni syntymäpaino altistaa aikuisena lihavuudelle. Myös tyypin 2 diabetes on yleisempää.
• Sikiön suoliston kehityksen häiriön riski ja suurentunut koliikkiriski.
• Saattaa heikentää myös lasten lisääntymisterveyttä aikuisena, etenkin pojilla.
• Lisääntynyt astman ja nikotiiniriippuvuuden riski
• Lisääntynyt ennenaikaisuuden ja keskosuuden riski
• Vastasyntyneen vieroitusoireista heti syntymän jälkeen, ilmenee itkuisuutena ja ärtyisyytenä.

Lähde: Turun yliopiston tutkija LT Mikael Ekblad

Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen kirjoitus Seinäjoen ”ihmeestä”. Seinäjoella ja myös muualla Suomessa on käynnissä Liikkuva koulu- hanke, jossa tavoitteena on saada jokainen peruskoululainen liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuvampaa arkea voi jokainen koulu toteuttaa omalla tavallaan. Liikkuvan koulun lisäksi Seinäjoen kouluissa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ruuat ovat Sydänliiton suositusten mukaisia. Näillä toimilla ylipainoisten viisivuotiaiden lasten määrä on puolittunut kuudessa vuodessa.

Seinäjoen toimet kiinnostavat ulkomaita myöten, asiasta lisää Helsingin Sanomissa.

Ravitsemus ja raskausdiabetes -tutkimuksessa kehonkoostumuksen mittaamiseen käytetään ilman syrjäyttämiseen perustuvaa pletysmografiaa. Laite näyttää avaruuskapselilta ja se mittaa ihmisen kehon rasvaprosentin tarkasti. Merkitys – antaa painoa tarkemman kuvan, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa mm. aineenvaihdunnallisten sairauksien syntyä.

Äitien kehonkoostumus mitataan jokaisella tutkimuskäynnillä. Mittauksen luotettavuuden ja onnistumisen kannalta on tärkeä noudattaa tietynlaisia mittausolosuhteita. Esimerkiksi tutkittavan on pukeuduttava ihon myötäisiin alusvaatteisiin tai uimapukuun, ennen mittausta pidetään muutama tunti taukoa syömisestä ja mittauksen aikana tulee välttää ylimääräistä liikehdintää. Laite on turvallinen ja sillä voi niin mitata aikuisia kuin lapsiakin. Turvallisuuden lisäksi mittauksen nopeus on lapsia mitattaessa valttia, sillä lapset eivät usein pysty olemaan paikallaan pitkää aikaa. Lasten kehonkoostumus mitataan viimeisellä tutkimuskäynnillä heidän ollessaan 2 vuotiaita. Mittaus on ollut lapsista hauskaa – pääsee pikku matkalle avaruuskapselilla. Osasta lapsista laite näyttää hieman pelottavalta.

Kehonkoostumuksen mittauksessa hyödynnetään eroja kehon rasvakudoksen ja rasvattoman kudoksen ominaisuuksissa, ne poikkeavat toisistaan tiheyden suhteen. Tutkittavan paino mitataan laitteeseen kuuluvalla vaa’alla ja kehon tiheys tilavuusmittauksen avulla tutkittavan ollessa laitteen sisällä. Mittauksen lopuksi saadaan tarkat tulokset painosta, rasvaprosentista sekä rasvamassasta ja rasvattomasta massasta.

Perinteisesti painon ja pituuden avulla laskettua BMI:tä on käytetty ”kehonkoostumuksen” määrittämiseen, mutta se ei ota kantaa rasvan ja rasvattoman massan määrään. Kun halutaan ottaa tarkemmin selvää muutoksista rasvamassan ja rasvattoman massa määrässä, kehonkoostumusmittaus on BMI:tä parempi keino.

Tutkimuksen osallistuvat saavat palautteen kehonkoostumusmittauksesta. Tämän avulla voi seurata oman kehonkoostumuksen muutoksia raskauden aikana ja sen jälkeen. Palaute voi myös motivoida pitämään yllä terveellisiä elämäntapoja. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että syömällä terveellisesti ja liikkumalla säännöllisesti pysyy niin paino kuin rasvaprosenttikin normaalina ja mieli terveenä.