Olemme aloittaneet syksyllä 2020 Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen seurantakäynnit. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa raskaudenaikaisen ravitsemuksen, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiston vaikutuksista sekä äidin että 5-6-vuotiaan lapsen terveyteen. Selvitämme etenkin vaikutuksia kehonkoostumukseen, painoon ja lapsen kehitykseen sekä riskiä sairastua allergioihin ja astmaan. Lisäksi tutkimuksen avulla saamme tärkeää tietoa äidin sydän- ja verisuoniterveydestä.

Lähetämme kutsun seurantakäynnille lapsen ollessa 5-6-vuotias. Tutkimus etenee pitkältä samoin kuin aiemmin; ennen käyntiä pyydämme täyttämään mm. ruokapäiväkirjan. Tutkimuskäynnin aikana teemme erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumus Bod Pod -laitteella. Lisäksi lapsille on luvassa kaksi kehitystä mittaavaa tutkimusta, jotka tehdään erilaisten tehtävien kautta. Lapsi pääsee esimerkiksi tekemään tehtäviä tablettitietokoneella, tasapainoilemaan ja heittämään hernepussia.

Tutkimukseen osallistuvat äidit saavat tietoa omasta ja lapsensa ravinnonsaannista, veriarvoista ja kehonkoostumuksesta.
Toivottavasti näemme tutkimuskäynnillä!

Koronaviruspandemia on koskettanut ihmisten arkea Suomessa jo vuoden ajan. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä Suomessa on todettu yli 74 000 koronavirustartuntaa. Nuorissa ikäryhmissä taudinkuva on ollut valtaosalla lievä, kun taas ikääntyneillä vaikeita oireita on todettu yleisemmin.

Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että raskaus ei altista koronavirustartunnalle eikä heikennä koronavirustaudin ennustetta. Riski vaikealle oirekuvalle on kuitenkin suurentunut raskaana olevilla, ja erityisesti, jos heillä on jokin lisäriskitekijä, esimerkiksi merkittävä ylipaino tai astma. Äidin heikentynyt vointi on joissain tapauksissa saattanut edellyttää ennenaikaista synnytystä. Laskimoperäisten verisuonitukosten riski kasvaa normaalisti jonkin verran raskausaikana. Myös koronavirustauti kasvattaa laskimoperäisten tukosten riskiä. Tämän vuoksi raskaana oleville koronapotilaille aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti verisuonitukoksia ehkäisevä lääkitys. Synnytyksen hoidossa lieväkin koronavirustauti on huomioitava, jotta saadaan ehkäistyä jatkotartuntoja.

Koronavirus voi tarttua äidistä sikiöön. Sikiöille ei ole yleisesti tullut koronaviruksesta vakavia seurauksia, ja vastasyntyneilläkin on esiintynyt tyypillisimmin lieviä ja nopeasti ohittuvia oireita. Sikiön kasvua on kuitenkin Suomessa seurattu tarkemmin äidin sairaalahoitoisen koronavirustaudin jälkeen. Lapsilla COVID-19 on aiheuttanut tähän mennessä erittäin harvoin vaikeaa taudinkuvaa, ja pääasiassa lapsilla onkin todettu flunssan kaltaisia oireita. Jotkin hankalahoitoiset pitkäaikaissairaudet saattavat lisätä vaikean taudinkuvan riskiä lapsilla.

On muistettava, että koronaviruspandemialla on vaikutuksia ihmisten fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen terveyteen. Tartuntojen ehkäisemiseksi asetetut rajoitustoimet ovat saattaneet esimerkiksi vähentää yhteyksiä perhe- ja ystäväpiiriin. Synnyttäjien läheisten vierailua sairaaloissa on jouduttu rajoittamaan epidemiatilanteen ollessa vakava. Rajoitustoimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä. Neuvoloiden ja äitiyspoliklinikoiden toimintaa on onneksi pystytty jatkamaan, ja perheiden tukena pyritään olemaan niin tavanomaiseen tapaan kuin on mahdollista. Raskaana oleva ja synnyttämään tuleva voi olla edelleen turvallisin mielin.

Ella Muhli, LK

Lähteet:
Riina Jernman, Kaisa Nelskylä, Leena Rahkonen, Veli-Matti Ulander ja Aydin Tekay. COVID-19 ja raskaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2020;136(15):1645-51
Koronavirusinfektiot. Lääkärin käsikirja, Duodecim, artikkeli tarkastettu 26.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021

Olemme hiljattain julkaisseet tuloksia liittyen kalaöljyn ja probioottien vaikutuksista C-reaktiiviseen proteiinin (CRP) sekä lisäksi kolmeen muuhuun seerumista mitattuun aineenvaihdunnalliseen markkeriin, phIGFBP-1:een, IGFBP-1:een sekä MMP-8:aan, raskaana olevilla naisilla Biomolecules nimisessä lehdessä (linkki julkaisuun jutun alla). Maltillisesti kohonnutta CRP:tä on tunnetusti käytetty kuvaamaan kehossa vallitsevaa matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus on siis kehossa kytevä nimensä mukaisesti matala tulehdus, joka on liitetty moneen lihavuudesta johtuvaan aineenvaihdunnalliseen sairauteen, kuten raskausdiabetekseen. phIGFBP-1, IGFBP-1, ja MMP-8 on käytetty ennenaikaisen synnytyksen ja kohdunsisäisen tulehduksen markkereina, mutta myöhemmin myös liitetty lihavuuteen, matala-asteiseen tulehdukseen ja raskausdiabetekseen. Valitettavasti kalaöljy- ja/tai probiootti-interventio ei vaikuttavat näiden markkereiden tasoihin tutkimuksessamme. Tarkennuksena vielä lukijoille, että tutkimukseemme siis kuului neljä ryhmää; raskaana olevia lihavia ja ylipainoisia naisia, jotka saivat 1) kalaöljyä+plaseboa, 2) probiootteja+plaseboa, 3) kalaöljyä+probiootteja tai pelkkää 4) plaseboa. Havaitsimme kuitenkin, että raskaana olevien naisten painoindeksillä (eli sillä onko raskaana oleva ylipainoinen BMI≥25 kg/m2 tai lihava BMI≥30 kg/m2) ja raskausdiabeteksellä voi olla vaikutus intervention tehoon; MMP-8 laski ja IGFBP-1 nousi enemmän lihavilla kuin ylipanoisilla kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla kun taas MMP-8 laski lihavilla naisilla ja nousi ylipainoisilla naisilla probiootteja saaneilla naisilla. Lisäksi loppuraskaudessa mitattu phIGFBP-1 oli korkeampi naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla verrattuna pelkkää kalaöljyä saaneisiin naisiin. Lisäksi tutkimme, voisiko nämä markkerit olla yhteydessä raskausdiabeteksen syntymiseen, ja havaitsimme, että phIGFBP-1 ja IGFBP-1 seerumin tasot olivat matalampia alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa verrattuna niihin naisiin, jotka pysyivät terveinä. Tuloksiemme perusteella voimme päätellä, että lihavuus ja raskausdiabetes voi muokata ravintointervention vaikutusta phIGFBP-1, IGFBP-1 ja MMP-8 tasoihin seerumissa, mutta tämä vaatii vielä lisää tutkimuksia. Lisäksi IGFBP:llä voi olla vaikutus raskausdiabeteksen syntyyn.

Linkki julkaisuun

Noora H.

Ylipaino tai lihavuus lisäävät riskiä sairastua aineenvaihduntahäiriöihin raskauden aikana, kuten raskausdiabetes. Olemme tutkineet odottavien äitien aineenvaihduntaa alku- ja loppuraskaudessa. Tutkimuksissa analysoimme seeruminäytteistä useita aineenvaihduntatuotteita metabolomiikka-analyysillä, jolloin seeruminäytteistä saadaan tietoa useista yli 200 rasva-ja sokeri-aineenvaihduntaan liittyvistä tekijöistä. Havaitsimme, että aineenvaihdunta poikkeaa jo alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes. Myös loppuraskaudessa raskausdiabeetikoiden aineenvaihdunta erosi terveistä- raskausdiabeetikoilla havaittiin korkeampia arvoja erityisesti rasva-aineenvaihduntaan liittyvissä aineenvaihduntatuotteissa. Arvot olivat vielä poikkeavampia niillä naisilla, joilla oli raskausdiabeteksen lääkitys verrattuna niihin naisiin, joiden raskausdiabetesta hoidetaan ruokavaliolla.

Fopp-tutkimuksessa äitien kehonkoostumusta mitataan BODPOD-laitteella sekä raskauden aikana ja jälkeen. Mittausten avulla saamme tarkkaa tietoa kehon rasvan määrästä ja rasvaprosentista. Olemme hyödyntäneet näitä tuloksia tutkimuksessa, jossa selvitimme miten ravinnonsaanti vaikuttaa kehon koostumukseen. Havaitsimme, että suuri rasvan määrä ruokavaliossa liittyi äidin suurempaan rasvaprosenttiin ja suosituksia suurempaan painonnousuun raskauden aikana. Havaitsimme myös, että suurempi proteiinin saanti ja hyvälaatuinen ruoka liittyivät kehon rasvattoman massan määrään.  Havainnot viittaavat siihen, että suosimalla ruokavaliota, jossa on riittävä, ravitsemussuositusten mukainen proteiinin ja rasvan saanti, voidaan vaikuttaa edullisesti raskaudenaikaiseen kehonkoostumukseen (Pellonperä ym. 2019).

Kerroimme aiemmassa blogikirjoituksessa, että kalaöljy ja probiootti yhdessä vaikuttavat suolistomikrobiston koostumukseen. Samassa tutkimuksessa selvitimme myös suolistomikrobiston koostumuksen ja toiminnan mahdollista yhteyttä raskausdiabetekseen. Aiempien tutkimusten mukaan suolistomikrobistolla saattaisi olla yhteys raskausdiabetekseen, mutta tulokset ovat ristiriitaisia.

Tässä tutkimuksessa, jossa mukana olivat ylipainoiset ja lihavat naiset, suolistomikrobiston koostumus tai toiminta ei selittänyt raskausdiabeteksen syntyä. Emme myöskään todenneet eroja mikrobiston koostumuksessa tai toiminnassa, kun vertasimme naisia, joilla oli raskausdiabetes terveisiin naisiin. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että kalaöljy ja probiootit yhdessä käytettynä muokkasivat vain niiden naisten suolistomikrobistoa, joille ei kehittynyt raskausdiabetesta. Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia selvittämään, onko raskausdiabeetikoiden suolistomikrobisto vähemmän joustava ja siten heikommin muokattavissa ravinnolla. Tutkimuksen julkaisu GUT.

Ravintoaineista erityisesti kuidun on todettu muokkaavan suolistomikrobiston koostumusta, mutta myös rasvalla ja sen laadulla saattaa olla vaikutusta suolistomikrobistoon. Probioottien on havaittu vaikuttavan suolistomikrobiston koostumukseen, mutta toistaiseksi se, miten kalaöljy tai probiootti ja kalaöljy yhdessä vaikuttavat, on vähemmän tunnettu. Olemme tutkineet FOPP-tutkimuksessa käytettyjen ravintolisien, kalaöljyn ja probioottien, vaikutusta raskaana olevien naisten suolistomikrobiston koostumukseen.  Tutkimuksemme osoittaa, että kalaöljyn ja probioottien käyttö yhdessä vaikutti suolistomikrobiston koostumukseen.

Tässä kattavassa tutkimuksessa oli mukana 270 naista, joiden suolistomikrobiston koostumusta tutkittiin sekä alku-ja loppuraskauden näytteistä. Näytteet analysoitiin hyödyntäen uuden polven sekvensointimenetelmää (metagenomiikka), joka antaa tarkan kuvan suolistossa olevista bakteerilajeista ja myös näiden bakteerien geeneistä ja siten niiden mahdollisesta toiminnasta. Tulokset on julkaistu arvostetussa Gut-lehdessä.

Fopp-tutkimuksen yksi päätavoite oli tutkia, voidaanko kalaöljyllä ja probiooteilla yhdessä tai erikseen, vaikuttaa raskausdiabeteksen riskiin ylipainoisilla tai lihavilla naisilla.  Kalaöljy ja probiootit eivät vähentäneet raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä, parantaneet raskaudenaikaisia verensokeritasoja tai lisänneet insuliiniherkkyyttä eli insuliinin vaikutusta kudoksissa lumevalmisteeseen verrattuna.  Tutkimusvalmisteiden todettiin kuitenkin olevan hyvin siedettyjä ja turvallisia käyttää raskauden aikana, sillä vaikutuksia raskauden tai synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin ei havaittu. Tulokset tutkimuksesta on julkaistu arvostetussa Diabetes Care-lehdessä (Pellonperä ym 2019).

Kalaöljyllä ja probiooteilla oletamme olevan vaikutuksia erityisesti lapseen ja tutkimus tältä osin jatkuu.

Tutkimusryhmämme osallistui joulun alla lääketieteellisen tiedekunnan järjestämiin pikkujouluihin Medisiina D:n tiloissa. Uusi dekaanimme Pekka Hänninen avasi tilaisuuden kertomalla muutaman sanan itsestään. Sen jälkeen saimme nauttia TLKS Speksin tarjoamasta yllätyksellisestä esityksestä, jossa parodioitiin tohtoriopiskelijan haasteita saada tiedekunnan henkilökunnalta viimeiset allekirjoitukset tohtoriksi valmistumista varten. Buffet-päivällisellä söimme ja joimme hyvin. Myös joulupukki piipahti juhlissamme! Joulupukin säkistä paljastui banderolli lastenoikeusjärjestö Plan Internationalista, jolle juhlan aikana sai halutessaan lahjoittaa aineettoman joululahjan tyttöjen koulutuksen tukemiseen. Hieno ajatus! Ilta jatkui live-musiikin ja seurustelun parissa, mutta tällä kertaa pehmeä peti kutsui ryhmän jäseniä jo yllättävän aikaisin.

Osallistuin tutkimusryhmämme kahden muun tutkijan kanssa 13^th European Nutrition Conference –kongressiin Dublinissa. Mielenkiinnon kohteina itselläni oli mikrobisto, aineenvaihdunta ja ravitsemus. Nämä tekijät liittyvät sekä erikseen että yhdessä terveyteen ja yhteyden tutkiminen on tällä hetkellä tiivistä. Oma esitykseni myös osittain liittyi näihin tekijöihin. Esitykseni oli osa Suomen Ravitsemustieteen yhdistyksen järjestämää ”Nordic diet and health” osuutta, jossa oli esityksiä liittyen lapsen ravitsemukseen ja Pohjoismaiseen ravitsemussuositukseen. Lisäksi kerrottiin Itämeren ruokavaliosta, joka koostuu perinteisistä pohjoisen luonnon tarjoamista ruoka-aineista, kuten marjat, ruis, lohi-  onko tässä pohjoismaiden vastine Välimeren ruokavaliolle? Kummallakin on osoitettu olevan edullisia terveysvaikutuksia ja Itämeren ruokavalion noudattamiseen meillä Suomessa on hyvät edellytykset. Pohjoismaisen ruokavalio terveysvaikutuksista suoliston kuntoon ja mielialaan oli myös yhden esityksen aihe.

Pidin itse esityksen ravinnon laadun merkityksestä suoliston mikrobiston monimuotoisuuteen. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Raskausdiabetes- ja ravintotutkimuksessa kerättyä aineistoa. Raskauden alkuvaiheen mikrobiston koostumusta verrattiin alkuraskaudessa nautittuun ravinnon laatuun. Mikrobistosta määritettiin sen monimuotoisuus ja ravinnon laatu mitattiin kyselyllä. Tuloksena havaittiin, että mitä parempi ruokavalio, sitä monimuotoisempi oli suoliston mikrobiston koostumus. Monimuotoinen mikrobisto on eri tutkimuksissa yhdistetty terveyteen, joten tämän tutkimuksen mukaan monimuotoinen ja siten parempi ruokavalio on hyväksi mikrobiston monimuotoisuudelle ja meidän terveydelle.