Rotaatioharjoittelu

Hei,

Olen Viivi ja opiskelen kolmatta vuotta lääketiedettä Turun yliopistossa. Työskentelin heinäkuun ajan Raskaus ja ravitsemus – tutkimusryhmässä harjoittelijana rotaatio-opetuksessa ja pääsin tutustumaan tutkimuksen tekoon ja toteutukseen lähietäisyydeltä. Rotaatio-opetus on osa lääkäriopintojen tutkijalinjojen opetussuunnitelmaa ja sen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tutkimuksen eri vaiheisiin. Tutkijalinjan tavoitteena on antaa meille opiskelijoille valmiuksia väitöskirjan tekemiseen, minkä lisäksi tutkijalinjan puitteissa saamme suoritettua kaikki tohtoritutkintoon vaadittavat opintojaksot. Itse tahtoisin tutkijalinjan aikana löytää minua kiinnostavan väitöskirjaprojektin, jota voisin mahdollisesti alkaa työstää jo lääketieteen lisensiaatin opintojeni aikana.

Olen erityisen kiinnostunut ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Erityisesti kiinnostukseni rajautuu vielä gynekologiaan, synnytysoppiin ja lastentauteihin, joten tämä tutkimusryhmä sopi minulle erinomaisesti.

Tämän kuukauden aikana on ollut hienoa päästä seuraamaan tutkimuskäyntejä ja tavata useita upeita äitejä ja vallan ihastuttavia pikkuihmisiä. Vauvojen ihastelun ja lapsosten leikittämisen ohessa olen päässyt myös tutustumaan tutkimuksessa käytettyihin menetelmiin, kyselylomakkeisiin ja laitteisiin sekä avartanut myös omaa käsitystäni hyvästä ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta äidin ja lapsen hyvinvointiin. Pääsin myös harjoittelemaan sikiön ultraäänen käyttöä ja ihastelinkin näkemääni useaan otteeseen silmät onnesta kiiluen.

Pääasiassa työni on kuitenkin ollut tutkimusdatan tallentamista, etsimistä ja lajittelemista. Lisäksi olen päässyt tutustumaan tutkimuksen aihepiiriin vielä lähemmin kirjallisuuden kautta.

Tämä rotaatioharjoittelu juuri tässä tutkimusryhmässä on ollut yksi kesäni kohokohdista ja toivonkin tämän tutustumisen poikivan jatkossa vielä lisää projekteja ja yhteistyötä!

terkuin,

Viivi

Alle 1-vuotiaalle sopivia ruokia

Monet ruuat sopivat alle 1-vuotiaalle:

Peruna ja kasvikset

  • peruna, porkkana, kukkakaali, parsakaali, maissi, kurkku, tomaatti pavut, bataatti jne.
  • 4 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • aluksi kypsennettyinä soseissa, 6-10 kk iästä tuoreraasteina

Marjat ja hedelmät

  • mansikka, vadelmat, mustikka, ruusunmarja, omena, banaani, luumu, sitrushedelmät jne.
  • 4 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • soseena, tuoreraasteena, kiisselinä

Viljavalmisteet

  • kaura, ruis, ohra, vehnä, speltti, riisi, tattari, maissi, hirssi, mieluiten täysijyväisinä
  • 5 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • puuroja, soseiden mukana, leipä aluksi sormiruokana

Liha, kala ja kananmuna

  • broileri, kalkkuna, possu, nauta, lammas, poro, kalat, kananmuna
  • 5 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • aluksi jauhettuna soseiden mukana pieniä määriä (1 tl), myöhemmin annos kasvaa 1-1.5 rkl. Lihat ja kalat maustamattomina (ei valmiiksi maustettuja)

Maito ja maitovalmisteet

  • maustamaton jukurtti, piimä, rahka, maito kuumennettuna ruuassa
  • 10 kk iästä, lähempänä 1 v ikää rasvaton maito juomaksi
  • sellaisenaan, maustettuna marjoilla ja hedelmäraasteilla

Ravintorasvat

  • tarvittaessa (esim., riittävän kasvun tueksi) rypsiöljyä lapsen soseruokaan tai puuroon

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Äidinmaidosta kiinteään ruokaan

Vauvaa ruokitaan pelkästään äidinmaidolla ensimmäiset 6 kuukautta ja osittain muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Äidin maidon D-vitamiinipitoisuus on pieni, joten vauvalle annetaan 10 µ/vrk D-vitamiinia valmisteena kahden viikon iästä lähtien. Kiinteitä ruokia annetaan lapselle maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeistään 6 kk iässä. Rintamaito on edelleen pääasiallista ravintoa kiinteisiin ruokiin totutellessa. Kaikki vauvat tarvitsevat kiinteitä ruokia 6 kk iästä alkaen. Tässä iässä rintamaidon ravintoainekoostumus ei enää riitä tyydyttämään lapsen tarvetta.

Kiinteistä ruuista lapsi saa mm. sinkkiä, rautaa ja proteiinia. Täysimetetty vauva ei tarvitse vettä, ei myöskään mehuja. Rintamaito riittää tyydyttämään myös nesteen tarpeen. Kun lapsi alkaa syödä kiinteitä, voi suuta huuhdella nokkamukista tarjotulla vedellä. Rintaruokintaa on hyvä ylläpitää, kun kiinteitä ruokia aloitetaan maistella, tämä edistää suoliston kypsymistä. Jos rintamaidon puuttuessa vauva saa ainoastaan äidinmaidonkorviketta, voi kiinteiden ruokien syömisen aloittaa jo 4 kk iässä huomioiden kuitenkin lapsen yksilölliset syömisvalmiudet.

Kiinteisiin ruokiin tutustumisvaiheessa, imetetään ensin lasta tai jos rintamaitoa ei ole, niin hänelle annetaan äidinmaidonkorviketta ja sen jälkeen maisteluannoksia kiinteää ruokaa. Miedon makuiset ruuat, kuten keitetyt perunat, kasvikset, marjat ja hedelmät sopivat ensimmäisiksi ruuiksi. Ruuan koostumusta voi pehmentää vauvalle sopivaksi lisäämällä joukkoon pienen määrän rintamaitoa tai vettä. Vauvalle tarjotaan jo alusta lähtien ruoka-aineita monipuolisesti. Noin 5 kk, tai viimeistään 6 kk iässä vauvan ruokavaliota laajennetaan lisäämällä viljavalmisteita puuroina sekä kalaa, kanaa ja lihaa. Sileitä soseita voi ryhtyä karkeuttamaan, kun lapsen suun motoriikka kehittyy ja hänelle puhkeaa hampaita. Lähempänä vuoden ikää lapsi siirtyy syömään rakenteeltaan hyvin samanlaista ruokaa kuin muu perhe. Ruokaa, esim. lihaa voi vielä hienontaa lapsen lautasella. Runsassokerisia ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia ei anneta alle 1-vuotiaalle lapselle. Noin 10 kk iässä lapsi voi ryhtyä käyttämään hapanmaitovalmisteita ja vuoden iässä rasvatonta maitoa ruokajuomana.


bottle,stocksnap

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Imetyksestä hyvinvointia vauvalle

Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia lasta. Rintamaidosta lapsi saa myös ensimmäisten elinkuukausiensa tarpeeseen kaikki ravintoaineet, D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinia lapsi tarvitsee valmisteena ja lapselle suositellaankin D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä aina täysi-ikäiseksi saakka. Yksinomaista eli täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään saakka, mutta vähintään 4 kuukauden ikään. Imetystä muun ruuan rinnalla tulisi jatkaa lapsen ensimmäiseen syntymäpäivään saakka ja haluttaessa kauemminkin. Kiinteitä ruokia annetaan vauvalle 6 kk iässä ja tarvittaessa jo aiemmin, 4 kk iässä.

Ravitsemuksen lisäksi rintaruokinnasta on monenlaista hyötyä lapselle. Rintamaito sisältää monia lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusjärjestelmän kehittymistä edistäviä ainesosia. Imetys on myös läheinen hetki äidin ja vauvan välillä ja imetys edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta. Jos rintaruokinta ei syystä tai toisesta onnistu, tai maitoa ei erity riittävästi, annetaan lapselle äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeet ovat erityisiä vauvalle tarkoitettuja lehmänmaidosta muokattuja maitovalmisteita, joita on kahdenlaisia. Alle 6 kk ikäiselle vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta ja 6-12 kk ikäiselle vauvalle vieroitusvalmistetta. Nämä tuotteet pyrkivät jäljittelemään äidinmaidon koostumusta niin hyvin kuin mahdollista. Äidinmaito ja imetys ovat aina paras tapa ruokkia vauvaa, mikäli se vain on mahdollista.

Rintamaidon ravintoaineet ovat hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidon rautapitoisuus on pieni, mutta muut maidon ainesosat laktoosi, laktoferriini ja C-vitamiini tehostavat raudan imeytymistä. Lisäksi lapsi käyttää sikiöaika muodostuneita rautavarastojaan puolen vuoden ikään saakka. Tuolloin ruokavalioon tulee muita raudan lähteitä, lihaa, kalaa ja täysjyväviljaa.

Vauvaa tulee imettää lapsen viestien mukaisesti eli lapsentahtisesti, sillä vauva osaa säädellä itse imemistään ravinnontarpeensa mukaisesti. Äiti oppii pikkuhiljaa havainnoimaan ja tunnistamaan vauvan nälkää, kylläisyyttä ja tyytyväisyyttä. Lapsi saattaa kausittain imeä useammin, joka lisää rintamaidon erittymistä vauvan tarvetta vastaavaksi. Jos lapsi on levoton ja itkee nälkää tiheidenkin imetysten jälkeen, tai virtsaa ja kakkaa niukasti, saattaa kertoa siitä, että rintamaito ei riitä lapsen ainoana ravintona. Neuvolasta ja imetystukiryhmistä saa tukea imetykseen, mikäli jokin askarruttaa esimerkiksi imetystekniikoissa tai maidon riittävyydessä.

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Imettävän äidin ruokavalio ja lapsen allergia

 

Monipuolinen ja säännöllinen syöminen edistää sekä äidin että lapsen terveyttä. Joskus aiemmin ajateltiin, että jos äiti rajoittaa tiettyjen ruokien syömistä raskaus- tai imetysaikana voisi se olla hyödyllistä lasten allergioiden ehkäisyn kannalta. Uusimpien tutkimusten mukaan imettävän äidin ei tarvitse välttää mitään ruoka-aineita lapsen allergian ehkäisemiseksi. Turhat rajoitukset, esimerkiksi sitrushedelmien välttäminen, voivat jopa lisätä lapsen allergiariskiä.

Jos äidillä on jokin ruoka-allergia, noudattaa hän tähän liittyvää ruokavaliota. Tärkeää on korvata vältettävät ruoka-aineet ravitsemuksellisesti vastaavilla, esimerkiksi jos täytyy välttää sitrushedelmiä, saa mm. C-vitamiinia muista hedelmistä ja marjoista. Lapsen allergian kehittymisen näkökulmasta äidin ruokavaliota ei kuitenkaan rajoiteta. Rintamaidossa on monia yhdisteitä, jotka edistävät lapsen puolustusvasteen kehittymistä. Äidin ravinnon laatu on tästäkin näkökulmasta tärkeää, ravinnon koostumuksen heijastuessa rintamaidon koostumukseen. Kun lapsi aikanaan itse alkaa syödä kiinteitä ruokia, pätee sama monipuolisuuden sääntö tässäkin. Minkään ruuan lisäämistä lapsen ruokavalioon ei tarvitse välttää tai viivästyttää edes niissä perheissä, joissa esiintyy allergioita.

 Jos lapsi herkistyy äidin syömille ruuilla, voi imetystä silti jatkaa. Lapsen allergiaoireiden aiheuttajan selvittely käynnistetään, sillä oireita voi aiheuttaa jokin muu kuin äidin syömä ruoka. Äidin ruokavalion karsiminen tarpeettomasti on ravitsemuksellisesti ja myös henkisesti rasite, joten sitä ei kannata ryhtyä tekemään ilman selvittelyä. Jos ruokavaliota joudutaan karsimaan, on ravitsemuksellisesta riittävyydestä tärkeä huolehtia. Tähän saa apua neuvolahoitajalta tai ravitsemusterapeutilta.

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Imettävän äidin ruokavalinnat

Tässä blogissa käsitellyt terveyttä edistävät ruokavalinnat sopivat myös imetysaikaan, muutama pikkutäydennys huomioiden. Näihin kuuluvat mm. suurempi energian tarve ja riittävä nesteen saanti. Lisäksi äidin ruokavalion laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen.

Imettävän äidin ruokavalinnat:

Energiaa enemmän (500 kcal eli 2 MJ)   ≡   pari perunaa, lasi rasvatonta maitoa, hedelmä, kaksi leipäviipaletta ja salaattiannos

Säännöllinen ateriarytmi    ≡      mielellään 3 pääateriaa, lisäksi kolme tai useampia välipaloja tarpeen mukaan

Runsaasti nestettä     ≡      vesi, rasvaton maito ja piimä, tee, vähäsokeriset laimeat mehut.

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Imettävän äidin ruoka

Kun äiti pitää huolta itsestään ja ravitsemuksestaan, edistää tämä synnytyksestä toipumista, äidin jaksamista ja myös imetyksen onnistumista. Monipuolinen suositeltava ruokavalio turvaa tarvittavien ravintoaineiden saannin imetyksen aikaan. Kun ruokavalio on kunnossa, ainoastaan D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10 mg päivässä. Monivitamiini-kivennäisainevalmiste on tarpeen kaksosia imettävillä.

Rintamaitoon ja maidon tuotantoon kuluu energiaa, joten äidin energian tarve on imetysaikana lisääntynyt. Raskausaikaa suurempi syöminen on siis tarpeen. Lisäenergian tarve on keskimäärin 500 kcal eli 2 MJ luokkaa. Toisaalta äiti hyödyntää raskausaikana muodostuneita ravintoainevarastoja rintamaidon tuotannossa. Imetys auttaakin painonhallinnassa raskauden jälkeen. Myös riittävästä nesteen juomisesta imetysaikana täytyy huolehtia. Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syödä muutakin ruokaa kuin rintamaitoa, vähenee yleensä vauvan syömän rintamaidon määrä ja samalla äidin tarvitseman lisäenergian määrä.

Äidin syömän ravinnon laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen. Esimerkiksi ruokavalion rasvakoostumus näkyy jo muutamassa tunnissa rintamaidon koostumuksessa. Ruokavalion rasvan laatua voi parantaa käyttämällä ruokia, joista saa pehmeitä rasvoja eli kasviöljyjen, kasvirasvalevitteiden, kalan ja pähkinöiden syöminen. Ruokavalion rasvan laadusta on hyvä huolehtia päivittäin, jotta myös vauva saa päivittäin rintamaidon kautta näitä rasvoja. Tietyt rintamaidon rasvat (pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot) edistävät lapsen hermoston ja näkökyvyn kehittymistä. Myös vesiliukoisten vitamiininen määrä, kuten C-vitamiini on riippuvainen äidin syömästä ravinnosta. Siksi imetysaikana tulee syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

vadelmat

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Ravintoaineet raskauden tarpeisiin ruuasta

image4

Raskauden aikana tarvittavien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve saadaan tyydytettyä monipuolisella ja vaihtelevalla ruualla. Vain foolihappoa ja D-vitamiinia tarvitaan purkista ravintolisänä. Kalsiumia, rautaa ja jodia saatetaan tarvita valmisteena, jos näiden ravintoaineiden saanti ruokavaliosta on vähäistä, tai verestä mitattu hemoglobiinimittaus on matala. Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen tai niukka, raskauspahoinvointi on voimakasta tai sikiöitä on useampi kuin yksi, voidaan ruokavaliota tukea vitamiini- ja kivennäisainelisillä. Valmisteita, joissa on samoja vitamiineja tai kivennäisaineita ei tulisi käyttää päällekkäin. Käyttää ei pitäisi myöskään A-vitamiinia sisältäviä valmisteita. Hyvin suurina annoksina A-vitamiini voi aiheuttaa sikiövaurion.

Ruokavalinnoilla on mahdollista turvata riittävä ravintoaineiden saanti raskauden tarpeisiin:

Kasvikset, marjat ja täysjyvävilja      → kuitua, rautaa ja foolihappoa

Liha ja kala    → rautaa

Maitovalmisteet (5-6 dl/pvä vähärasvaisina ja vähäsokerisina, muutama siivu juustoa)           → kalsiumia, D-vitamiinia ja jodia,

Kala    → D-vitamiinia, hyvälaatuisia rasvoja, jodia

Kasviöljyä        → hyvälaatuisia rasvoja

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Hyvää kesää!

kesäkuva1

Leppoisaa ja lämminta kesää kaikille Raskaustutkimuksen blogin seuraajille ja tutkimukseen osallistujille! Blogi jää nyt kesätauolle heinäkuuksi. Elokuussa jatkamme taas juttusarjalla uusista ravitsemussuosituksista ja keskitymme kertomaan erityisesti imettävän äidin sekä pienen lapsen ruokavaliosta.

Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti

Kerron tässä blogi-kirjoituksessa Pro gradu –tutkielmastani, jossa selvitetään naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki vielä tarkentumaan tutkimuksen edetessä, kunhan saamme kerättyä kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen äidin ruokapäiväkirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvittää, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.

Tulokset osoittivat, että naisten ravinnonsaanti oli pääosin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisiä ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemmän. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mikä onkin hyvin yleinen ongelma myös ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lisätä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sekä leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.

Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riittävä saanti tukee solujen kasvua, sekä elinten ja hermoston toimintaa, joten niitä ei kannata vältellä raskauden aikana. Lisäksi kuidun saanti jäi selkeästi alle suosituksen, mikä voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, että tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.

Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta myös siinä oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia vähäisempää, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta määrästä. Foolihapolla on tärkeä rooli lapsen keskushermoston kehityksessä, joten sen riittävä saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.

Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokapäiväkirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkilökohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!

Terkuin Ella

Lopuksi oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoille!kesäkuva1