Miten hoidan taaperoni hampaita?

Lapseni on puolivuotias ja ensimmäinen hammas suussa. Milloinka se harjaus tulikaan aloittaa? Aloitanko heti, vai vasta huomenna?

Hampaiden harjaus aloitetaan jo ensimmäisen hampaan puhjettua suuhun. Hampaat harjataan kahdesti päivässä, riittävän huolellisesti. Fluorihammastahnaa käytetään alle 3-vuotiailla vain toisella päivän harjauskerroista. Suuta ei tulisi huuhdella, ainakaan kovin tehokkaasti, koska tämä heikentää fluorin tehoa. Alle 3-vuotiaille tarkoitetun hammastahnan fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm, ja tahnaa käytetään vain erittäin pienenä sipaisuna ”vauvan pikkusormen kynnen verran”. Vanhemmat annostelevat alle kouluikäisen lapsen tahnan, jottei sitä tule vahingossa käytettyä liikaa.

Annanko harjan lapselle, vaiko en?

Alle kouluikäisen lapsen hampaiden harjaus on vanhempien vastuulla, vaikka onkin hyvä antaa lapsen totutella itsenäiseen hampaiden harjaukseen. Tätä varten on myynnissä erityisiä pehmeitä vauvaharjoja. Vasta koululaisena lapsi on valmis harjaamaan hampaansa täysin itsenäisesti ilman huoltajien apua. Kuten ennen viisaasti todettiin: ”hampaiden harjaus onnistuu, kun kaunokirjoitus sujuu”. Alakoululaisena lapsen motoriikka ja keskittymiskyky ovat kehittyneet riittäviksi 2 minuutin huolelliselle harjaukselle. Reikiintymisen kannalta kriittistä ja vaikeaa on varsinkin takana olevien juuri puhjenneiden poskihampaiden purupintojen huolellinen puhdistus.

Apua, hammastahnoja on liian monenlaisia! Minkä valitsen?

Valkaisuun tai hammaskivenpoistoon suunnitellut hammastahnat eivät sovellu pienille lapsille. Fluoria hammastahnassa kuitenkin tulisi olla, ellei alueenne juomaveden fluoripitoisuus ole poikkeuksellisen korkea. Tällöin kannattaa keskustella alueen hammaslääkärin kanssa. Käyttöveden fluoridipitoisuuden ollessa yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) alle 6-vuotiaille suositellaan 500 ppm:n tahnaa ja alle 3-vuotiaille harjausta ilman tahnaa. Jos fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l, fluorihammastahnaa ei suositella lainkaan.

Miten taaperoni välttää karieksen ja hampaiden paikkauksen?

Reikiintymisen välttämiseksi olisi tärkeää estää streptococcus mutans-bakteerin eteneminen aikuisen suusta vauvan suuhun maitohampaiden puhkeamisiässä (0,5-2 v). Vanhemmat voivat tietoisesti vähentää lapsensa streptococcus mutans-bakteerien riskiä kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, etteivät tutit ja ruokailuvälineet siirry suusta toiseen. Mikäli mutans steptokokkien kolonisoituminen tapahtuu, lapselle tulee reikiä keskimäärin nuorempana ja enemmän. Myös säännöllinen makeiden juomien ja makeisten nauttiminen edistää mutansstreptokokkien määrää. Lasten janojuomaksi sopii vesi. Säännölliset ruokailuajat ja napostelun välttäminen ehkäisevät reikiintymistä.

Maitohampaiden reikiintyminen altistaa pysyvien hampaiden reikiintymiselle, ja reikiintymisestä aiheutuvat hampaiden poistot vaikuttavat epäedullisesti purentaan.

Puhtaalla suulla on helppo hymyillä!

Terve suu on hyvä lähtökohta hyvälle yleisterveydelle, sillä suun limakalvopinta on suuri ja tulee kohtaamaan paljon taudinaiheuttajia. Ehjänä ja terveenä suun limakalvo ja terveet hammas- ja ienpinnat toimivat luonnollisena esteenä ja suurin osa taudinaiheuttajista ei pääse verenkiertoomme aiheuttamaan vahinkoa. Vanhempien oma hampaiden harjaus innostaa perheen pienempiä ja usein myös toisinpäin!

 

Lähteet:

Karies (hallinta) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,2014 (viitattu 2.6.2017). www.kaypahoito.fi

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00501

EVIRA tiedottaa öljykasvien siemenien syömisestä

EVIRA tiedottaa: ” Raskaana olevien ja imettävien ei tulisi käyttää öljykasvien siemeniä, mutta pienet määrät siemeniä esimerkiksi leivissä eivät ole haitaksi.”

EVIRA on tutkinut yhdessä kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa Suomessa markkinoilla olevien öljykasvien siementen ravitsemuksellista koostumusta ja raskasmetallipitoisuuksia. Öljykasvien siemenissä on hyviä tyydyttymättömiä rasvahappoja ja myös kuitua. Samalla niissä on kuitenkin paljon energiaa ja niihin voi kertyä raskasmetalleja,  erityisesti nikkeliä ja kadmiumia ja siksi siemeniä on hyvä syödä turvallisen käytön ohjeiden mukaisesti.

Tiedotteessa annettiin myös ohjeet imeväisikäisille ja 1-6 vuotiaille: ”imeväisikäisten ruoissa öljykasvien siemeniä ei tule käyttää. 1-6-vuotiailla suositeltu käyttömäärä on enintään yksi ruokalusikallinen päivässä siemenlajeja vaihdellen.” Lisäksi erityisohjeita annettiin nikkeliallergikoille.

Lue tiedote tästä

Minna tutkimuskäynnillä

Turkulainen Minna, 23-vuotta, aloitti Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuksen viileänä kevätpäivänä. ”Huomenta, täällä ollaan”, hän huikkasi tullessaan sisään tutkimushuoneeseen. Ja niin aloitettiin tutkimuskäynti. Aluksi haastatellen Minnaa hänen terveydentilastaan ja käyden läpi hänen laatimaansa ruokapäiväkirjaa, johon hän oli merkinnyt ylös kaiken syömänsä ruuan ja juoman kolmen päivän ajalta. ”Onpa mielenkiintoista nähdä palaute näistä syömisistä! On vaikea itse arvioida syökö tarpeeksi monipuolisesti”, Minna tuumasi. Minna myös täytti tutkimuksen kyselykaavakkeita ja hänen verenpaineensa ja kehonkoostumuksensa mitattiin.

”Koska lähisuvussani esiintyy tyypin 2 diabetestä, niin se lisäsi kiinnostustani lähteä mukaan tutkimukseen”, Minna kertoo. ”Lisäksi loppuraskaudessa tehtävä ultraäänitutkimus houkuttaa kovasti”, hän lisää. Seuraavalla tutkimuskäynnillä hänellä on tosiaan mahdollisuus erikoislääkärin tekemään ultraäänitutkimukseen. Siinä selviää lapsen painoarvio ja myös sukupuoli, mutta Minna haluaa sukupuolen pysyvän salaisuutena ihan loppuun asti. ”Jotenkin hauskempaa niin”, Minna naurahtaa. Siispä hei ensikertaan ja mukavaa odotusta!

Kotimaista superfoodia

Polyfenoleita, antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita, omega 3-rasvahappoja- Marjukka Kolehmainen, ravitsemustieteen professori Itä-Suomen yliopistosta kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa kuudesta suomalaisesta ”superruuasta” jotka sisältävät näitä terveydelle hyödyllisiä ravintotekijöitä.

Suomessa on syöty näitä ruokia, eli ruisleipää, kauraa, mustikkaa, kalaa, rypsiöljyä ja hapanmaitotuotteita jo pitkään ja ne kuuluvatkin meidän tuttuun ruokavalioon. Aamupalalla kaurapuuron beetaglukaanilla on veren kolesterolia alentava vaikutus ja puuron ohessa syöty ruisleivän ruis pitää yllä hyvää verensokeritasapainoa. Lounaalla kalasta saa hyviä omega-3 rasvahappoja ja tuoreet mustikat ovat terveellinen mm. polyfenoleita ja vitamiineja sisältävä jälkiruoka. Rypsiöljyssä on monipuolinen rasvahappokoostumus ja se sisältää elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Maito on tärkeä proteiinin lähde ja hapanmaitotuotteiden osalta on jonkin verran viitteitä että sillä voisi olla hyödyllistä vaikutusta suolistomikrobiston koostumukseen.

Lue lisää näistä kotimaisista superruuista HS:n jutusta!

Saatko liikaa kofeiinia?

Helsingin sanomat julkaisi tuoreessa artikkelissaan kätevän laskurin, jonka avulla voit laskea saatko liikaa kofeiinia. HS:n artikkeli perustuu hiljan tehtyyn katsaukseen, jossa käsitellään kofeiinin haittoja. Katsauksessa otettiin huomioon perusterveet aikuiset, raskaana olevat naiset ja lapset sekä nuoret.

Lue HS:n artikkeli ja kokeile laskuria: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005183356.html

Linkki alkuperäiseen katsaukseen: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691517301709

Lue myös blogimme aikaisempi juttu kofeiinista raskauden aikana: http://blogit.utu.fi/raskaustutkimus/kahvi-ja-kofeiinipitoiset-juomat-raskausaikana/

E-terveyssovellukset raskauden aikana

E-terveyssovellusten eli terveyttä edistävien selain- ja mobiilikäyttöisten ohjelmien käyttäminen tulee olemaan arkipäivää lähes jokaisessa kodissa. E-terveyssovelluksia ovat esimerkiksi erilaiset ruokapäiväkirjaohjelmat, liikuntasovellukset tai painontarkkailuohjelmat. Nämä sovellukset kannustavat tarkkailemaan tai parantamaan omia elintapoja samalla, kun ne tekevät kuntoilusta tai ruokailujen seuraamisesta viihdettä. E-terveyssovelluksista voi olla hyötyä myös raskauden aikana: muutamat uudet tutkimukset ovat osoittaneet niiden mahdollisen hyödyn raskaudenaikaisten elintapojen muuttamisessa terveellisemmiksi. Sovelluksia on myös testattu raskausdiabeteksen omahoidon tukemisessa. Ohjelmistoja on jo käytössä myös terveydenhuollossa. Esimerkiksi omista verensokereistaan voi saada nopeaa palautetta diabeteshoitajalta sähköisessä muodossa.

E-terveyssovellusten käytöstä saatavia hyötyjä onkin ryhdytty tutkimaan yhä enemmän. Raskaana olevien naisten elintavoilla on merkittäviä terveysvaikutuksia niin äidille kuin lapselle. Siksi terveyssovelluksia hyödyntäviä tutkimuksia on ryhdytty tekemään yhä enenevässä määrin raskaana olevilla naisilla. Ylipainoisilla raskaana olevilla naisilla on suurentunut riski sairastua esimerkiksi raskausdiabetekseen, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset sekä äidin että lapsen terveydelle. Elintapoja muuttamalla terveellisemmiksi jo raskauden aikana on mahdollista vaikuttaa merkittävästi paitsi äidin, myös lapsen terveyteen jo ennen syntymää ja pitkälle aikuisikään asti. Alustavien tutkimusten mukaan
E-terveyssovellusten käytön myötä raskaana olevien naisten elintapojen on huomattu muuttuvan terveellisimmiksi, mm. raskaudenaikainen painonnousu pysyy paremmin suositelluissa rajoissa. Myös tieto ravitsemuksesta on kasvanut sovelluksen käytön myötä.

Sovellusten teho voi perustua saatuun palautteeseen. Palaute omista ruokailu- ja liikuntatottumuksista sekä sovelluksesta saatava asiantuntija- tai ryhmätuki kannustavat muokkaamaan omia elintottumuksia terveyttä edistävään suuntaan ja myös ylläpitämään niitä. Ympäristöstä saatavan tuen avulla terveellisten elintapojen noudattaminen on huomattavasti helpompaa kiireisen arjen keskellä. Tuki voi kuitenkin olla vähäistä ja terveydenhuollon kuluja supistettaessa jää osa apua tarvitsevista täysin ilman tukea. Nyky-yhteiskunnassa itse käytettäviä E-terveyssovelluksia voitaisiin käyttää perinteisen terveydenhuollon toteuttaman ravitsemusohjauksen tukena: elektroniset menetelmät ovat yleensä helppoja sekä edullisia toteuttaa. Terveyttä edistävät sovellukset voivatkin tarjota modernin ja vaivattoman ratkaisun raskaudenaikaisten terveellisten elintapojen tehokkaampaan omaksumiseen ja tukemiseen.

Tutkimusryhmässämme käynnistyy keväällä 2017 tutkimus, jossa selvitämme E-terveys-sovelluksen mahdollisuutta tukea elintapojen muutosta raskauden aikana. Tutkimukseen kutsutaan sähköisillä kampanjoilla raskauden alkuvaiheessa olevia naisia.

 

Veren rasvahapot kertovat ruokavaliosta

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettiin TtM Taisa Venäläisen väitöskirja Plasma Fatty Acid Composition, Dietary Components and Cardiometabolic Risk Factors In Children – Cross-Sectional Associations And Effect of a Lifestyle Intervention (Plasman rasvahappokoostumus, ruokavalio sekä aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaara lapsilla – Yhteydet poikkileikkausasetelmassa sekä elintapaohjauksen vaikutus). Vastaväittäjänä toimi tutkimusryhmämme johtaja, dosentti Kirsi Laitinen.

Väitöskirjassa todettiin, että veren rasvahappokoostumus kuvastaa lasten ruokavalion rasvan ja hiilihydraattien laatua. Vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävien kasvirasvalevitteiden runsas käyttö heijastui veren suurempiin välttämättömien monityydyttymättömien rasvahappojen, linoli- ja alfa-linoleenihappojen osuuksiin. Runsaasti kasvirasvalevitteitä käyttävillä oli lisäksi plasmassa vähemmän tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, minkä on osoitettu olevan terveydelle eduksi. Plasman suuri tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus ja pieni monityydyttymättömien rasvahappojen osuus olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautiriskiin jo lapsuudessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin  lasten liikunta ja ravitsemus PANIC –tutkimuksesta.

Sopivasti proteiinia ravinnosta raskauden aikana

Proteiinin saanti ravinnosta on välttämätöntä raskauden aikana. Proteiineista saatavilla välttämättömillä aminohapoilla on tärkeä tehtävä kehon rakennuspalikoina ja monissa aineenvaihdunnan toiminnoissa. Äidin syömä ravinnon proteiini mahdollistaa osaltaan sikiön hyvän kasvun ja kehityksen. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa proteiinin saantisuositus aikuisille on 10-20 % energiansaannista. Esimerkiksi 2500 kcal kuluttavalle tämä tarkoittaa 62,5 – 125 g proteiinia päivässä. Suosituksissa on myös määritelty proteiinin saanti 1.1 – 1.3 g kehon painokiloa kohti.

Raskauden aikana proteiinin tarve nousee uusien kudosten, kuten sikiön, kohdun, rintojen sekä istukan, kehittyessä. Varsinkin loppuraskaudessa proteiinin tarve kasvaa lapsen kasvun ja kehityksen kiihtyessä. Raskaus nostaa proteiinin tarvetta noin 6 g/päivä. Muiden tehtäviensä lisäksi proteiini pitää yllä kylläisyyden tunnetta, joten sen riittävä syöminen voi auttaa pysymään suositelluissa painonnousurajoissa raskauden aikana.

Erään tutkimuksen mukaan proteiinin riittävästä saannista saattaa olla hyötyä esimerkiksi sikiön painon kehityksessä. Tulee kuitenkin muistaa, että liiallisesta proteiinin saannista ei luultavasti ole hyötyä raskauden aikana, vaan ylimäärä voi johtaa painonnousuun, saattaa kuormittaa munuaisia sekä lisätä kalsiumin erittymistä kehosta. Tästä syystä proteiinia ei kannata tankata liikaa.

  • Hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kala, kana, kananmuna ja maitovalmisteet, ja kasvikunnan tuotteista viljatuotteet ja erityisesti palkokasvit. 6 grammaa proteiinia saa mm. ruisleivästä, jonka päällisenä on levitettä ja muutama siivu kokolihaleikkelettä.

Suomalaisten raskaana olevien naisten proteiinin saanti ruokavaliosta on monissa tutkimuksissa ollut varsin hyvällä tasolla ja proteiinia saadaan jopa enemmän kuin tarpeeksi. Tässäkin on kuitenkin yksilökohtaisia eroja.

Lähteet:

  • Ota E, Hori H, Mori R, Tobe-Gai R, Farrar D. Antenatal dietary education and supplementation to increase energy and protein intake. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 6. Art. No.: CD000032. DOI: 10.1002/14651858.CD000032.pub3.
  • Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.