Vuotuiset arkistot: 2019

1
Turku oli Suomen alueen tärkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista pääkaupunkistatusta sillä ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. Näin Turun viralliseksi pääkaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:ltä, vaikka Pietarista nähden […]

Hyvästi pääkaupunki – Turun muuttunut asema 200 vuotta sitten

kirjoittajalta
2
Etsivän keskuspoliisin henkilömappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sillä henkilömappi sisältää lähinnä muutaman lehtileikkeen henkilöstä. Vaikuttaa siltä, että turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkilöä vain etäältä, eikä hänen toimintansa nähty merkittävästi uhkaavan yhteiskuntajärjestystä 1920–1940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkilöön liittyvät rikosepäilyt ja […]

Maria Åkerblom – ajankohtainen ja arvoituksellinen

kirjoittajalta
Perheyrityksiä on yleisesti pidetty varhaisen teollistumisen ja sitä edeltävän ajan jäänteinä, jotka eivät erityisen hyvin sovellu modernin talouden vaatimuksiin. Ne eivät ole dynaamisia tai tavoittele kasvua, eivätkä omistajaperhettä edustavat johtajat ole tehtävässään yhtä päteviä kuin koulutetut ammattijohtajat. Erityisesti sukupolvenvaihdokset ovat ongelmallisia. Vaikka perustajat ja heidän […]

Perheyritykset ovat voimissaan

kirjoittajalta
Vuonna 1915 huhtikuun 22. päivänä saksalaisten operoima kloorikaasuisku tappoi noin 5 000 Ranskan armeijan sotilasta. Belgian Ypresistä alkanut massiivinen kaasusodankäynti jatkui aina ensimmäisen maailmansodan loppuun ja vaati arviolta noin 90 000 miehen hengen. Koska taistelukaasut kieltäviä sopimuksia oli röyhkeästi rikottu ensimmäisessä maailmansodassa, kaasujen käyttöä pidettiin lähes […]

Pelottelua, tutkimustyötä ja valistusta: näin Suomi varautui kaasusotaan

kirjoittajalta
Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella lähellä Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, että sen multiin on laskettu pääasiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleensähän hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa […]

Rooman salainen puutarha

kirjoittajalta
6
Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa

kirjoittajalta
Pari viikkoa ennen jatkosodan loppua otetussa valokuvassa leikkivät saksanpaimenkoira ja sotilas. Koira makaa maassa puoliksi selällään, puoliksi kyljellään, ja se näyttää painivan sen puoleen kumartuneen sotilaan kanssa. Vaikka sotilaan kasvoja varjostaa lakki, näkee niistä naururypyt silmien ja suun ympärillä. Sotilaan vasen käsi on koiran suussa […]

Koirat, sotilaat ja sodan kokemushistoria

kirjoittajalta
On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimmäinen presidentti ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitut kunnanvaltuustot sekä aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sisällissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli […]

Sata vuotta valvontaa

kirjoittajalta
1
Kansallisarkistossa järjestettiin 26.6.2019 käsinkirjoitetun tekstin koneluentaan keskittynyt Reading and Enrichment of Archival Documents (READ) -hankkeen päätösseminaari. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama (Horizon 2020) konsortio ja se on ollut käynnissä tammikuusta 2016 ja päättyy nyt kesäkuun lopussa. Hanketta on johdettu Innsbruckin yliopistosta. Suomesta hankkeessa on ollut […]

Muuttaako koneluenta käsinkirjoitettujen aineistojen tutkimusta?

kirjoittajalta