“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja

kirjoittajalta
2
Keskellä heinäistä pihapiiriä on viidestä puuriu’usta koottu keitinjalka, jonka varassa riippuu rautainen pata. Sen vasemmalla puolella seisoo avojaloin pieni tyttö mekko yllään ja päässään vaaleana hohtava kesämyssy. Tyttö kantaa sylissään kissaa. Pienet käsivarret ja kämmenet pitelevät tiukasti kiinni tummaturkkisesta ystävästä. Kissan korvat ovat kääntyneet taaksepäin, […]

Tyttö ja kissa – kansatieteelliset valokuvat kertovat

kirjoittajalta
Vuosi sitten tammikuun lopussa Suomessa oli todettu tiettävästi ensimmäinen koronavirustartunta. Kiinasta Wuhanin alueelta kotoisin ollut nainen sairastui Saariselällä, ja hänet kuljetettiin sairastamaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Taudin leviäminen alkoi Suomessa kuitenkin vasta kuukautta myöhemmin. Kun toinen tautitapaus diagnosoitiin Suomessa helmikuun lopulla, pääministeri Sanna Marin rinnasti taudin […]

Ensimmäisen koronakevään analyysit

kirjoittajalta
Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta

kirjoittajalta
Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä

kirjoittajalta
Taloushistoriassa on perinteisesti tutkittu tavaroiden tuontia ja vientiä, eli kiinnostuksen kohteena ovat suuret volyymit. Olen väitöskirjastani asti käyttänyt puutavaraa ulkomaille vieneen Hackman & Co:n arkistoa, pääasiassa kirjeitä ja tiliaineistoa, josta aiemmat tutkijasukupolvet ovat muun muassa laskeneet yrityksen vientimääriä.  Olen pohtinut miten ajatusta esineiden ja materian […]

Suomesta Sheffieldiin – salapoliisina puutavaran reiteillä

kirjoittajalta
Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puolivälin Maskussa elänyt äiti ja vaimo. Hänen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kylästä, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. Myös Gertrud työskenteli maarovastin taloudessa: hänestä käytettiin tuomiokirjoissa nimitystä huuskåna. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter kävi Turussa myymässä, panttaamassa ja […]

Varkaus, paholainen, raiskaus ja rovasti

kirjoittajalta
Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa isoäitien merkitystä lastenlastensa elämässä. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitkään elinikään on isoäitien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ihmiset saivat lapsia 2–3 vuoden välein eli niin tiuhaan, ettei äidin […]

Kirkonkirjat paljastavat − mummo on valttia

kirjoittajalta
Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevinä ja miehiä puoleensavetävinä femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyivät toistensa synonyymeiksi myös tiedusteluyhteisöjen ja turvallisuuspoliisien sisällä, ja tämä naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimmäisen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa – tunnetummalta nimeltään Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut […]

Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden päätöksiä

kirjoittajalta