Torpparivapautus loi itsenäisen viljelijäväestön, joka halusi erottua aiemmista maamiesseuroista ja isäntäyhdistyksistä. Itsenäistyneet torpparit halusivat kutsua itseään mieluusti pienviljelijöiksi. Tässä kirjoituksessa selvitän sitä, miten pienviljelijäyhdistys hankki itselleen viljanlajittelijan. Aihe liittyy väitöskirjatutkimukseeni, joka käsittelee pienviljelystä 1920- ja 1930–luvuilla. Pienviljelijäliikkeeseen syntyi 1920-luvulla kaksi ryhmää, jotka pyrkivät samaan jäsenikseen […]

Pienviljelijät viljanlajittelijaa hankkimassa

kirjoittajalta
Niinä yli neljänä vuosikymmenenä, joina sain opiskelijana ja opettajana työskennellä yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteisöllisyys haki monella tapaa vielä muotojaan. Henkilöstön määrä ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puolivälissä vielä siinä määrin rajalliset, että tiiviin työ- ja opintoyhteisön synnyltä puuttui monia oleellisia edellytyksiä. Historian yliopisto-opetus […]

Suomen historia työ- ja opintoyhteisönä

kirjoittajalta
Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo väitöskirjansa Myyntiä varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella (1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut häntä jo pitkään. Sen tutkimiseen hän oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekemään kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski keräsi tietoja […]

Käsityöstä leivän lisää – Suomen historiaa kankureista väärentäjiin

kirjoittajalta
3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa

kirjoittajalta
Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta

kirjoittajalta
Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. Äänioikeus määräytyi itse kunkin veroäyrien mukaan siten, että enemmän veroa maksavilla oli enemmän ääniä kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat […]

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa

kirjoittajalta
Euroopan komissio teki viime vuoden lokakuussa yllätystarkastukset suomalaisten metsäjättien UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Fibren toimitiloihin. Komissio epäili yhtiöitä Euroopan unionin kilpailulainsäädännön vastaisesta yhteistyöstä sellun tuotannossa. Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti myös useissa muissa unionin jäsenmaissa. Kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Sen jälkeen on kuitenkin paljastunut kymmeniä […]

Kartelleja nousee esiin aina vain

kirjoittajalta
Kohteliaat tavat tulivat Euroopassa muotiin 1700-luvulla. Ne helpottivat eri kansallisuutta olevien ja jopa eriuskoisten ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Ventovierailtakin oli sopivaa odottaa tiettyjen tapakoodien hallintaa. Samalla eurooppalainen sivistyneistö oppi kohteliaisuuden avulla selviämään vieraiden asioiden ja muukalaisten kohtaamisesta ja suvaitsemaan ihmisiä, joilla oli erilainen elämäntapa ja arvot […]

Pilkkanimi ei ole sanamagiaa

kirjoittajalta
Sunnuntai-iltana 2. heinäkuuta 1899 ranskalainen senaattori Ludovic Trarieux matkusti pikajunalla Pietarista Helsinkiin. Yhdessä eurooppalaisista tiedemiehistä ja juristeista koostuneen lähetystön kanssa hän oli yrittänyt viedä keisari Nikolai II:lle Pro Finlandiana tunnettua yli tuhannen eurooppalaisen tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajan adressia, jolla tuettiin puolen miljoonan suomalaisen samana keväänä […]

Ihmisoikeuksien puolustaja Suomen asialla: Ludovic Trarieux

kirjoittajalta