Filosofian yhteistyö Veritas foorumin ja Åbo Akademin kanssa jatkuu

Uskonto – hyvää ja kaunista?

26.3. klo 16.15-18.00 Publicum sali Pub 1, Assistentinkatu 7.

Hanne Appelqvist ja Joseph Almog keskustelevat Veritas Forumin tilaisuudessa Turun yliopistossa 26.3. Keskustelua moderoi TT, yliopisto-opettaja Anssi Ollilainen Åbo Akademista.

Miten Jumala, kärsimys ja kauneus liittyvät toisiinsa? Voiko meillä olla niistä tietoa tai voimmeko ajatella kyseisiä käsitteitä mielekkäästi? Entä ajattelevatko älyköt kauneutta ja Jumalaa turhan teoreettisesti?

Immanuel Kantin mukaan meillä ei voi olla tietoa Jumalasta tai vapaudesta, koska tieto edellyttää aistimellista sisältöä. Kant kuitenkin väittää, että voimme tarkastella luontoa näkökulmasta, joka näyttää sen moraalisille pyrkimyksillemme vieraanvaraisena. Kantille puhtaimman esimerkin tästä näkökulmasta tarjoaa kauneusarvostelma, toteaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin varajohtaja Hanne Appelqvist.

Erityisesti älymystön edustajat tapaavat puhua kauneudesta ja Jumalasta äärimmäisen teoreettisesti, sanoo filosofian professori Joseph Almog Turun yliopistosta. Kuitenkin kohtaamme kauneuden suoraan, välittömässä kokemuksessa. Tästä syystä Dostojevski sanoo kauneuden pelastavan maailman.

 

Filosofiaa ja matematiikkaa Turussa

15. maaliskuuta 2019

Turku workshop on incompleteness and independence

Professori Joseph Almogin organisoima seminaari pidetään Publicumilla luentosalissa Pub 4.

Ohjelma:

10.00 Joseph Almog (Turku) Opening remarks on workshop theme

10.30 Gabriel Sandu (Helsinki) Independence friendly logic

11.30 Ulla Karhumäki (Manchester) Morley-Group theoretic questions and model theory

12.15 Andrei Rodin (St. Petersburg) Genetic and Axiomatic Methods of Theory-Building from Hilbert to Voevodsky

13.00 Lunch

14.00 Teemu Pirttimäki (Turku) Lindstrom’s theorem

15.30 Kai Hauser (Berlin) What computers cannot do

16.30 Vesa Halava/Joseph Almog (Turku) Completeness  as existence of non standard models

17.15-17.30 Concluding Remarks

Turun filosofia mukana SFY:n tekoälykollokviossa

Suomen Filosofinen Yhdistys (SFY) järjesti Tampereella 17.–18.1. vuosikollokvionsa otsikolla ”Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta”. Turun filosofia oli näkyvästi edustettuna tapahtumassa.

Valtteri Arstila (yhdessä Pii Telakiven, Helsinki, kanssa) esitteli ”Tietoisen tekoälyn reunaehtoja”. He tarkastelivat uusia mielen ja ympäristön vuorovaikutuksellisuutta korostavia teorioita mielestä, ja esittelivät miten nämä ovat jo nyt käytössä robotiikassa, ja ovat tuottaneet lupaavia, filosofisestikin mielenkiintoisia tuloksia.

Jani Sinokki puolestaan yhdisteli Descartesin mielenmetafysiikka tekoälyyn liittyvään komputationalistiseen mielikäsitykseen esittelemällä ”Relationaalisen mallin kognitiosta”.

Filosofian oppiaineen väitöskirjatutkijat Mireille Musangamfura ja Laura Puumala, yhdessä Helena Siiven ja Marko Ahteensuun (Tampere) kanssa esittelivät tulevaa projektiaan otsikolla ”Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?”. Heidän projektinsa vastaa autonomisten asejärjestelmien ohjelmoitiin ja käyttöön liittyvien eettisten kysymyksien problematiikkaan kehittämällä teoriaa, jonka avulla näitä kysymyksiä voitaisiin tarkastella paremmin.

Marko Ahteensuu (vas.), Helena Siipi, Laura Puumala ja Mireille Musangamfura puhumassa autonomisiin asejärjestelmiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Väitöskirjatutkijamme Polaris Koi (yhdessä Olli I Heimon, Turun kauppakorkeakoulu, kanssa) esitelmöi otsikolla ”Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun”.

Polaris Koi (vas.) esitelmöi tekoälyn mahdollistamasta ihmisen parantelemisen mahdollisuuksista.

Turun filosofiayhteisön jäsenen, lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen kirja ”Ihmisarvo” julkistettiin osana tapahtumaa. Kirjasta voi lukea lisää Turun yliopiston tiedotteesta, sekä esimerkiksi ePressistä.

Veikko Launis (oik.) haastateltavana kirjansa “Ihmisarvo” julkistamistilaisuudessa.

Kollokvion esitelmien tallenteet ovat avoimesti katsottavissa verkossa.

Time Workshop 3.-4.10.2018

Filosofian oppiaineen TIAS-tutkijat Valtteri Arstila ja Hemmo Laiho järjestivät Turun yliopistossa kansainvälisen mielenfilosofian workshopin 3.–4.10.2018. Workshopin pääteemana oli aika, joka toimi samalla pohjana laaja-alaisille kysymyksille mielestä, maailmasta jä näiden välisestä suhteesta. Kahden päivän aikana kuultiin esityksiä erilaisista aikakäsityksistä, ajan kokemisesta ja aikatietoisuudesta, itsetietoisuudesta, fysikalistisen selittämisen ongelmista, havaitsemisesta sekä mielen ja maailman välisen suhteen rakentumisesta. Varsinaisten puhujien lisäksi tilaisuus toi paikalle ilahduttavan määrän kiinnostuneita kuulijoita. Keskustelu isojen kysymysten äärellä oli vilkasta.

Jessica Pepp (Uppsala) esitelmöimässä kognitiivisesta suhteestamme valokuvien esittämiin kohteisiin. Jani Sinokin ottamassa kuvassa vasemmalla Julian Kiverstein (Amsterdam).

Tiedeakatemiaan lisää jäseniä

Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.

Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.

Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.

Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.

Uutinen luettavissa myös Turun yliopiston sivuilla.

Jari Jula väitteli sattumasta taiteessa

Kuvataitelija Jari Jula puolusti väitöskirjaansa Sattuma taiteen tapahtumisen välineenä Aalto-yliopiston taiteen laitoksella perjantaina 20. huhtikuuta. Jari on Olli Koistisen filosofikoulun kasvatteja. Turun yliopistossa tehdyssä lisensiaatintutkielmassaan hän tutki kausaliteettia. Turkua Jari ei koskaan ole unohtanut. Eräässä lehtihaastattelussa hän mainitsee opiskelleensa taiteita useissa paikoissa, mutta yksi koulu on ollut ylitse muiden: Turun yliopiston teoreettinen filosofia.

Väitöskirjassaan Jari käsittelee laajasti Aristoteleen ajatuksia sattumasta. Onnistunut taide ilman sattuman panosta on vähintäänkin epätodennäköinen asia.

Jari Jula, Simpukka ja sateenvarjo (yksityiskokoelma)

Tutkimusrahoitusta aivotutkimuksen etiikan pohdintaan

Turkulaiset filosofit menestyivät kansainvälisessä ELSA Neuroscience 2017 haussa. Professori Juha Räikän koordinoimassa hankkeessa “Therapeutic and enhancement uses of neuroscientific knowledge” tutkitaan erityisesti yksilön autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta koskevia eettisiä kysymyksiä.

Neurotieteiden uusia tuloksia voidaan hyödyntää paitsi hoidoissa myös ihmisten ominaisuuksien parantelussa ”normaalina” pidetyn tason yläpuolelle. Paranteluehdotukset eivät ole enää tieteisfiktiota, vaan ihmisiä voidaan jo yrittää muokata. Ei kuitenkaan ole selvää, missä merkityksessä trimmattujen aivojen avulla toimiva ihminen on autenttinen ja autonominen.

Hankkeessa selvitetään yksilön autonomian luonnetta neurotieteiden ja autonomiateorian viimeisimpien tulosten valossa ja tarkastellaan vaikuttaako neurotieteellisen tiedon käyttö yksilön autonomiaan eri tavoilla hoidon ja ihmisen parantelun yhteydessä.

Kansainvälisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 700.000 euroa. Turkulaisten partnereina toimivat Ottawan yliopiston oikeustieteen professori Jennifer Chandlerin ja Kölnin yliopistollisen sairaalan psykiatrian professori Kai Vogeleyn johtamat ryhmät.

Turkulaisten kokonaisbudjetti omakustannusosuuksineen on noin 350.000 euroa. Maaliskuussa alkava hanke kestää vuoteen 2021. Suomalaisten osalta rahoittajana on Suomen Akatemia.

Neuroetiikan ongelmat ovat filosofian laitoksen tutkijoille tuttuja, sillä samaa aihetta on tutkittu aiemminkin, tosin eri näkökulmasta. Kyseessä on Räikän seitsemäs hanke, jonka Suomen Akatemia 2000-luvulla rahoittaa.

ELSA Neuroscience 2017 haku kuuluu osana laajempaan neurotieteen ERA-NET rahoitusohjelmaan The Network of European Funding for Neuroscience Research (NEURON) (http://www.neuron-eranet.eu).

Esseitä etiikasta uudistui

Juha Räikän alun perin vuonna 2006 julkaistu kokoelma Esseitä etiikasta on ilmestynyt uutena ja paikoin radikaalistikin muutettuna painoksena. Myös kirjan ulkoasu on uusi.

Kymmenessä vuodessa alkuperäisversiossa mainittuun maapallon asukaslukuun oli tullut melkein miljardin heitto.

Esseitä etiikasta koostuu viidestätoista kirjoituksesta, jotka kaikki koskevat tavalla tai toisella etiikkaa ja moraalia. Teos jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa pohditaan moraalipsykologian ongelmia, toisessa yhteiskuntaetiikan kysymyksiä ja kolmannessa aiheita, jotka heräävät geenitutkimuksesta ja sen sovelluksista.

Esseitä etiikasta kirjan uusi painos täydentää Räikän vuonna 2017 julkaisemaa teosta Ihmisen epätäydellisyydestä, jonka teemoja ovat mm. itsetuntemus, anteeksianto ja tasa-arvo.

http://www.unipress.fi/fi/filosofia/162-esseita-etiikasta-9789949532957.html


United Press
ISBN 978-9949-532-95-7
263 s.

Filosofian yleistajuistaminen ja hyönteiskysymys

Meutia Chaerani / Indradi Soemardjan http://www.indrani.net – Oma teos
A basket of Chapulines (Roasted Cricket) in a market in Tepoztlán, Mexico, December 2006

Filosofian yhtenä tehtävänä tutkimuksen ja opetuksen lisäksi on tuottaa tietoa ja näkökulmia, joita ihmiset voivat käyttää omassa ajattelussaan ja päätöksenteossaan. Filosofin ei ole tarkoitus ajatella muiden ihmisten puolesta, vaan auttaa ajattelussa.

Tätä tehtävää filosofi voi toteuttaa puhumalla asioista julkisesti, tai tuottamalla yleistajuisia tekstejä. Erityisen hyödyllistä yleistajuistaminen on asioissa, jotka ovat monitahoisia ja ajankohtaisia. Esimerkki ajankohtaisen ja hankalan aiheen käsittelystä ovat hyönteisruokaan liittyvät kysymykset.

Suomessa hyväksyttiin hyönteisten kasvattaminen ihmisravinnoksi vuonna 2017. Tästä on seurannut eräänlainen hype hyönteisravinnon tarjoamien erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Uutisoinneissa hyönteisravinto tarjoaa lukuisia työllistymismahdollisuuksia samalla kun se pelastaa maapallon.

Filosofiselta kannalta tämäkään asia ei ole niin yksioikoinen, kuin ensinäkemältä voisi vaikuttaa. Yle Turun toimittaja Jorma Tuominen lähestyi oppiainetta kysyäkseen hyönteisten tuotantoon liittyvistä eettisistä näkökohdista. Haastateltavakseen hän sai ympäristöfilosofista väitöskirjaansa valmistelevan Jari Kärkkäisen.

Kärkkäisen mukaan hyönteiskysymystä voi pohtia eläinoikeusnäkökulmasta, ympäristönäkökulmasta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Mikään näistä näkökulmista ei ole eettisesti ongelmaton.

Hyönteisten tuottaminen ruoaksi herättää kysymyksiä hyönteisten mahdollisen kokemuksellisuuden merkityksestä, ruoantuotannon ympäristövaikutusten kohdentumisesta ja laajuudesta, sekä tuotannon vaikutuksesta eläintuotantokokonaisuuden negatiivisten hyvinvointitekijöiden mahdolliseen vähenemiseen. Oman lisänsä aiheen monimutkaisuuteen tekee kysymys siitä, miten meidän tulisi suhtautua omien hyvien valintojemme mahdollisiin haitallisiin seurauksiin.

Ei siis ole ihme, jos ihmisillä on vaikeuksia muodostaa omaa kantaansa hyönteisruokaan.

Erilaisten näkökantoja tuntemalla niiden yhdistelmästä voi olla mahdollista muotoilla omaa suhdettaan kokonaisuuteen. Oppiaineessa tehtävä etiikan tutkimus pyrkii vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, joihin ei ole selkeästi mitattavissa olevia vastauksia.

Tuomisen ja Kärkkäisen kolmen vartin tapaaminen tiivistyi yhdeksän minuutin radio-ohjelmaan, joka on kuultavissa Areenassa [https://areena.yle.fi/1-4323788]. Lisäksi tammikuun alkupuoliskolla valmistuu pidempi kirjoitelma, jossa aihetta avataan vähän laajemmin.