Kategoria: Yhteiskunnallinen / Public

Julkaistu

Hyvää maailman bioetiikkapäivää!

Lokakuun 19. päivä vietetään Maailman bioetiikkapäivää. Sitä vietetään kansainvälisesti kuudetta kertaa International Chair in Bioethics verkoston yksiköissä. Verkosto perustettiin vuonna 2001, kun UNESCO ja Haifan yliopisto sopivat UNESCO Chair in Bioethicsin perustamisesta Haifan yliopistossa sijaitsevaan International Center of Health, Law and Ethics’iin. Vuonna 2021 verkoston nimeksi muutettiin International Chair in Bioethics. Maailman bioetiikkapäivää vietetään tänä vuonna 248:ssa yksikössä ympäri maailman ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta bioeettisistä periaatteista, jotka on kirjattu UNESCO bioetiikan ja ihmisoikeuksien julistukseen.

Tänä vuonna Maailman bioetiikkapäivän teemana on tietoon perustuva suostumus (engl. informed consent). Aihe on valittu UNESCON julistuksen kuudennen artiklan inspiroimana. Artikla toteaa suostumuksen tärkeyden ehkäisevissä, diagnostisissa ja hoidollisissa lääketieteellisissä toimenpiteissä. Se myös korostaa suostumuksen merkitystä tutkimuksessa. Suostumuksen merkitys on korostunut vuosien mittaan myös muussa kuin lääketieteellisessä ihmisiin kohdistuvassa tutkimuksessa. Vuonna 2019 Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisikin Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.

Tämän vuoden Maailman bioetiikkapäivän teemana on tietoon perustuva suostumus.

Turun yliopiston filosofian oppiaineeseen sijoittuvan International Chair in Bioethics Suomen yksikön kansallisena tavoitteena on osallistua bioeettisesti tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää bioeettisten näkökulmien huomioimista. Näin yksikkö myös edistää suomalaisten bioetiikan tutkijoiden työn tunnetuksi tekemistä niin akateemisessa yhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Tänä vuonna Suomen yksikkö juhlii Maailman bioetiikkapäivää ilman perinteeksi muodostunutta seminaaria.

Julkaistu

Tuopillinen filosofiaa panimoravintola Koulussa

Viime syksyltä tutut Tuopillinen filosofiaa -pubiluennot pyörähtivät käyntiin tiistaina sarjan ensimmäisellä luennolla. Tuopillinen filosofiaa on kaikille avoin filosofiaa popularisoiva luentosarja, jossa filosofian tutkijat kertovat ja keskustelevat tutkimuksestaan tavalla, joka kutsuu mukaan pohtimaan suuria ja syvällisiä.

Ensimmäisellä luennolla keskusteltiin siitä, onko saalistaminen moraalinen ongelma, ja jos on, voitaisiinko se silti oikeuttaa eräänlaisena itsepuolustuksena, vähän samaan tyyliin kuin tappaminen sodassa. Vai onko saalistus lopultakaan oikeastaan puolustautumista? Ketä tai mitä vastaan? Jos jänis hyökkäisi sitä vaanivaa kotkaa vastaan, kyseessä olisi selkeä tapaus oikeutetusta suorasta itsepuolustuksesta. Mutta kun kotka nälissään hyökkää jäniksen kimppuun, on kyseessä ennemminkin isku viattomia sivullisia kohtaan oman selviytymisen turvaamiseksi. Voidaanko tällainen sivullisiin kohdistuva epäsuora puolustautuminen oikeuttaa vai tulisiko meidän puuttua siihen?

Ensimmäisellä Tuopillisella tupa oli täynnä ja tunnelma katossa! Koulun tutusti tomuinen historian luokka on omiaan siivittämään keskustelun filosofisiin sfääreihin!

Loppusyksyn luennoista riittää rutkasti valoa pimeneviin tiistai- ja keskiviikkoiltoihin klo 18-20. Mukana on myös vierailevia luennoitsijoita muista yliopistoista, kuten ensi viikon luennoitsija Oulun yliopistosta.

Syksyn ohjelma:

12.10. Minna-Kerttu Kekki: Mediapohjainen julkinen keskustelu oppimisen paikkana

20.10. Polaris Koi: TBA

26.10. Joonas Martikainen: Ennakkoluulot, totuus ja yhteinen maailma

2.11. Mireille Isaro: Tekoäly, sodankäynti ja etiikka

10.11. TBA

23.11. Hemmo Laiho: Mitä tekemistä taiteella on moraalin kanssa?

30.11. Oskari Sivula: TBA

7.12. Mikko Puumala: Avaruus ja kestävä tulevaisuus

Ohjelma tarkentuu syksyn edetessä tapahtuman facebook-sivulle: https://www.facebook.com/Tuopillinen-filosofiaa-108767301514663

Tervetuloa mukaan! Nähdään ravintola Koulussa!

Julkaistu

Tiedeakatemiaan lisää jäseniä

Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.

Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.

Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.

Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.

Uutinen luettavissa myös Turun yliopiston sivuilla.

Julkaistu

Filosofian näkökulmia rasismiin mediassa

Filosofian tutkija Jani Sinokki oli puhumassa rasismista filosofian näkökulmasta Turun kirjamessuilla 6.10.

Sinokin toimittama Rasismi ja filosofia -teos (Eetos ry 2017) oli myös esillä Kirjan talon esittelypisteessä messuhallissa. Kokoelman kuudestatoista kirjoituksesta yhdeksän on Turkulaisten filosofien kirjoittamia.

Samasta aiheesta tehtiin myös lähetys Turun yliopiston uutukaiseen podcast-sarjaan Aamukahvit tutkijan kanssa. Podcast on kuunneltavissa soundcloud.comissa, ja jaksoon pääsee käsiksi vaivattomasti sarjan sivujen kautta yliopiston nettisivuilta.

Aiheesta tulossa lisää myös tämän vuoden Ajatus-aikakauskirjassa (Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja), jossa piakkoin julkaistavassa kirjoituksessa Sinokki tarkastelee rasismin käsitteen väitettyä epämääräisyyttä, ja sitä koskevan käsitenihilismin perustaa ja vaaroja.

Julkaistu

Filosofialla vahva edustus yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilöstössä

Erikoistutkija Marko Ahteensuu ja tutkijatohtori Helena Siipi on valittu Turun yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilöstöön. Tukihenkilöjärjestelmän tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen henkilökohtaista tutkimuseettistä neuvontaa, ja se on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin alulle panema.

Tukihenkilöjärjestelmän rakentamisen lähtökohtana on tarve lisätä tutkijoiden tietoisuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä sen loukkausepäilyjen käsittelyprosessista Suomessa.

Lisää aiheesta intrassa.

Julkaistu

Päätöksiin pitkäjänteisyyttä

Professori Maija Setälän johtama konsortio sai rahoituksen strategisen tutkimuksen neuvostolta. Setälän hankkeessa tutkitaan poliittisen lyhytjänteisyyden ongelmia eli esimerkiksi sitä, että päätöksien pitkän aikavälin seuraukset huomioidaan politiikassa puutteellisesti. Hankkeen englanninkielinen nimi on Participation in Long-Term Decision-Making (PALO), ja sen rahoituskausi ulottuu vuoteen 2022.

Filosofian oppiaineesta hankkeessa on mukana professori Eerik Lagerspetz. Filosofisesta aiheesta tutkimuksessa onkin kyse, etenkin jos seuraava pitää paikkansa: poliitikko ajattelee muutaman vuoden päähän, valtiomies sukupolven päähän ja filosofi määrittämättömään tulevaisuuteen.

 

We shall have been long dead and buried when the fruits we helped to sow are harvested.

Immanuel Kant

Julkaistu

Filosofi Kiurusta vuoden alumni

Kansanedustaja Krista Kiuru nimitettiin Turun yliopiston vuoden alumniksi helmikuun 28. päivänä. Kiuru on valmistunut maisteriksi pääaineenaan filosofia ja hän valmistelee myös väitöskirjaa filosofiaan.

Kiurun filosofitausta tuli hyvin esiin hänen kiitospuheessaan yliopiston vuosijuhlassa. Hän siteerasi paitsi Platonia myös opettajaansa Juhani Pietarista, joka oli kerran arvioinut Kiurun tenttivastausten olleen kovin “laajoja”. Kiurun mukaan kysymys, johon hän antoi turhan laajan vastauksen, ei koskenut pelkkiä detaljeja. Tenttikysymyksenä oli ollut “Platonin filosofian käytännöllinen ja teoreettinen pyrkimys”.

Puheessaan Krista muisteli lämmöllä opiskeluaikojaan ja filosofian oppiainetta.

Lisää aiheesta yliopiston tiedotteessa.

Julkaistu

Helsingissä jonotettiin kuuntelemaan filosofiaa

Helsingissä järjestettiin Filosofian yö 2.–3.9.2016. Filosofit sekä Suomesta että ulkomailta esitelmöivät nykytaiteen museo Kiasmassa 20-minuutin pätkissä läpi yön. Ohjelmaan sisältyi myös taide-esityksiä. Filosofinen anti alkoi perjantai-illalla seitsemältä ja päättyi lauantaiaamulla seitsemältä. Tapahtuma oli osa Helsingin juhlaviikkoja.

Ihmiset jonottivat Kiasmaan päästäkseen kuuntelmaan filosofiaa perjantai-illalla.
Ihmisiä jonottamassa Kiasmassa järjestettyyn Filosofian yöhön.

Öinen filosofia oli hämmästyttävän suosittua. Perjantaina ihmiset joutuivat jonottamaan pääsyä sisälle Kiasmaan, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet kuuntelemaan esityksiä. Yhdentoista aikaan perjantai-illalla Kiasmaan oli edelleen jonoa, mutta lauantain puolella filosofian jano alkoi jo hiipua. Aamuyöllä oli varaa valita mieluinen istumapaikka yleisöstä. Kiasman ovelta oli myös jono kadonnut.

Filosofian yön on luonut ranskalainen filosofi ja teatteriohjaaja Mériam Korichi. Aikaisemmin filosofit ovat puhuneet yöaikaan Korichin vetäminä New Yorkissa, Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa.

Valtteri Arstila esitteli puheessaan väreistä käytyä filosofista keskustelua.
Valtteri Arstila esitteli puheessaan väreistä käytyä filosofista keskustelua.

Turun yliopistosta esitelmöimässä olivat Helena Siipi, Mika Hämäläinen ja Valtteri Arstila. Siipi pohti esitelmässään, onko aito ja puhdas ruoka moraalisesti hyvää ruokaa. Hämäläinen tarkasteli, milloin urheilukilpailu on onnistunut. Arstila puolestaan esitteli väreistä käytyä filosofista keskustelua.

Yleisön joukossa filosofiasta nauttimassa oli Sanna Suni, joka on valmistunut Turun yliopiston filosofian oppiaineesta.

Suni kertoi tunnelmiaan öisestä kokemuksesta: “Filosofian yö oli valloittava tapahtuma! Yllätyin siitä, miten laadukkaita luentoja ja toimivat käytännön järjestelyt tähän maksuttomaan tapahtumaan sisältyi! Kiasma rakennuksena tarjosi komeat puitteet taiteen ja tieteen kohtaamiselle ja oli sijainniltaan helposti saavutettavissa. Mainostettuihin taideinstallaatioihin en kovin moneen otteeseen törmännyt, mutta pääasiassa syynä varmasti se etten niitä kovin aktiivisesti etsinytkään. Niinä hetkinä kun toimivilla käytännön järjestelyillä oli heikot hetkensä, toisin sanoen kun juutuin pitkiin jonoihin odottamaan pääsyä luentosaleihin, seinälle heijastetut videot tarjosivat viihdykettä.”

Koskahan Turussa nähdään ihmisiä jonottamassa kuuntelemaan filosofiaa?

…

A Night of Philosophy was organised in Kiasma art museum in Helsinki on 2nd and 3rd of September 2016 by Helsinki Festival in association with Mériam Korichi. The event included three philosophers from the University of Turku: Helena Siipi, Mika Hämäläinen and Valtteri Arstila.

Julkaistu

Miljoonarahoitukseen yltänyt professori Mike McNamee puhuu Ylen haastattelussa dopingista

dopingSwansean yliopiston professori Mike McNamee on ollut haastateltavana Yle Radio 1:n Tiedeykkönen-ohjelmassa. McNameen ajatuksia pääsi kuuntelemaan 9.8.2016 radio-ohjelmassa, jossa urheiluetiikkaan perehtynyt professori vastasi dopingiin liittyviin kysymyksiin. Rio de Janeiron Olympialaiset olivat käynnistyneet edellisellä viikolla.

Toimittaja Harri Alanne selostaa, että ”Miken mukaan doping on vain yksi urheiluun liittyvistä eettisistä ongelmista, joita on aikaisemmin käsitelty amatöörimäisesti. Urheiluun liittyy muitakin vakavia ongelmia, kuten rasismia ja riistoa, lasten hyväksikäyttöä, ahdistelua, kiusaamista korruptiota, ahneutta ja lahjuksia.”

McNamee peräänkuuluuttaa haastattelussa urheiluetiikan ammattitaitoa: ”Hänen mielestään nyt tarvitaan urheiluetiikan toimihenkilöitä, ei pelkästään dopingtestaajia.” Näitä toimihenkilöitä McNamee on itse mukana kouluttamassa.

Mike McNamee on professorina Swansea yliopistossa Walesissa. Yliopistoalue on aivan meren tuntumassa.
Mike McNamee on professorina Swansean yliopistossa Walesissa. Swansean yliopisto sijaitsee lähellä merenrantaa.

McNamee on saanut South Wales Evening Postin mukaan 2,9 miljoonan euron yhteisrahoituksen maisteriohjelmalle, jossa koulutetaan urheiluetiikan ammattilaisia viidessä Euroopan maassa. Rahoittajana on Euroopan unionin Erasmus+ -organisaatio.

Tiedeykkösen ohjelma Dopingin historiaa Helsingistä Rioon on kuunneltavissa Yle Areenassa.

McNamee on vieraillut Suomessa maaliskuussa 2015, jolloin hän toimi vastaväittäjänä Mika Hämäläisen väitöstilaisuudessa. Myös Hämäläinen on osallistunut viime aikoina doping-keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomissa.

…

Professor Mike McNamee was interviewed by YLE about doping on a radio programme which was broadcasted on August 9th, 2016.

 

Julkaistu

Tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka

Vuoden alussa filosofian oppiaineen alaisuuteen perustetun UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön ensimmäisessä tutkimusseminaarissa keskusteltiin 30.10. tieteen luotettavuudesta, mediasta ja terveystutkimuksesta. Seminaarin ensimmäinen puhuja, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen avasi tiedonjulkistamisen ja tieteen etiikan teemaa yleisellä tasolla. Keskosvauvojen kivunlievitystä tutkinut Turun yliopiston tutkija Anna Axelin taas kertoi kokemuksistaan herkän aiheen parissa työskentelystä sekä aiheesta tiedottamiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Helena Siipi
Seminaarin avasi UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön johtaja Helena Siipi.

reetta kettunen pic
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Toimittaja Ulla Järvi puhui journalismin etiikan merkityksestä terveysjournalismissa. Järvi nosti esiin journalistisen etiikan käytännön haasteita muun muassa antamalla yleisön pohdittavaksi todellisia, Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) käsittelemiä tapauksia.

IMAG3978
Osallistujat ilmaisivat oman kantansa JSN:n käsittelemiin tapauksiin.

Viimeisenä puhujana kuultiin mediatutkimuksesta väitellyttä tutkija Vienna Setälää, joka tarkasteli esityksessään kriittisesti median terveyspuhetta. Setälä muun muassa totesi, että julkisuudessa terveys nähdään usein osana laajempaa identiteettiä: terve ihminen esitetään menestyjänä, kun taas heikko terveys nähdään turhan usein yksilön epäonnistumisena. Kuten tapahtuman päästössanat lausunut professori Veikko Launis totesi, tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka oli seminaarin aiheena onnistunut ja ajankohtainen. Järjestäjät kiittävätkin puhujia ja yleisöä tasokkaista esityksistä sekä keskustelusta, aiheen pohdinta jatkunee tulevaisuudessa useilla foorumeilla.

***

The first research seminar of the UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit was organized October 30th at the University of Turku together with the Unit of Philosophy. The event focused on ethical issues considering journalism and health research, and reliability of science. The speakers included researchers as well as media professionals. The four speakers delivered high quality presentations that sparked a lot of discussion among the audience, as well. The successful event proved that there is room for more discussion about the topic in the future.