Kuukausi: joulukuu 2020

Joululoma on rentoutumisen ja rauhoittumisen aikaa – ehkä hiljentymisen ja pohdiskelunkin. Askeettinen pimeys, kylmyys ja tänä vuonna aivan erityisellä tavalla hiljentynyt elämänmeno houkuttelevat tekemään oloaan kotoisaksi sohvan nurkkaan pikkujoulurientoihin valmistautumisen sijasta. Toisaalta kulunut vuosi on ollut monella tapaa myös stressaava, ja ainakin toisille myös jouluhyörinä aiheuttaa ylimääräistä työtä. Sohvan pohja, villasukat, glögi ja pysähtyminen ovatkin siis ihan paikallaan.

Toivottavasti jokaisella filosofilla ja filosofian ystävällä on joululomalla aikaa heittäytyä sinne sohvalle ja lueskella omaa lemppariklassikkokirjaansa tai tarttua johonkin aivan uuteen tuttavuuteen. Turun filosofian tutkijoilta on tänä vuonna julkaistu useita kiinnostavia populaarimpiakin teoksia, jotka toiminevat loistavasti palanpainikkeeksi sekä henkiseen että fyysiseen jouluähkyyn.

Gaudeamukselta on ilmestynyt Simo Kyllösen ja Markku Oksasen toimittama Ilmastonmuutos ja filosofia, johon ovat kirjoittaneet muun muassa filosofian yliopistolehtori, dosentti Helena Siipi ja tohtorikoulutettava Mikko Puumala. Helena Siipi kirjoittaa siitä, miten luontoa tulisi suojella ilmaston lämmetessä, ja Mikko Puumala puolestaan kirjoittaa ihmisyydestä kriisin kynnyksellä pohtien, viekö ihmisen perusolemus väistämättä kohti ilmastokatastrofia.

Filosofian kollegiumtutkija, dosentti Elisa Aaltola puolestaan on toimittanut yhdessä Vilma Hännisen kanssa teoksen Ihminen kaleidoskoopissa (Gaudeamus) sekä Me ja muut eläimet: Uusi maailmanjärjestys -teoksen (Vastapaino) yhdessä Birgitta Wahlbergin kanssa. Ihminen kaleidoskoopissa tutkii ihmiskäsitysten moninaisuutta filosofisesta ja historiallisesta näkökulmasta antiikista 2000-luvulle. Me ja muut eläimet kokoaa monialaisen joukon suomalaisia eläintutkijoita pohtimaan uusia näkökulmia eläinkuvaan ja -suhteeseen.

Open Court puolestaan julkaisee populaaria kirjasarjaa Popular Culture and Philosophy, jonka erinäisissä julkaisuissa käsitellään milloin minkäkin populaarikulttuurin ilmiön, kuten suositun tv-sarjan tai kirjan, filosofisia kysymyksiä. Tänä vuonna on ilmestynyt Courtland Lewisin toimittama KISS and Philosophy: Wiser than Hell, jossa tohtorikoulutettava Mikko Puumala pohtii tekstissään “You Wanted the Best, You’ve Got the Right to the Best” mahdollista velvollisuuttamme säilyttää KISS-yhtye tuleville sukupolville ikään kuin se olisi jokin kulttuuriperintökohde tai suojelua kaipaava luontokohde.

Lisäksi filosofian tohtorikoulutettava Ville Kokko on kirjoittanut novellin God Is Alive elektroniseen kirjasarjaan After Dinner Conversation Series, joka julkaisee filosofisten ajatusten tai kysymysten ympärille rakentuvia lyhyitä kertomuksia ja keskustelunavauksia. Ville Kokon kirjoituksessa Jumala tarjoaa kiistämättömän todistuksen olemassaolostaan paatuneelle ateistille, mutta pohdittavaksi jää, mitä tällainen todiste tulisikaan tarkoittamaan käsityksillemme elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä.

Näistä lukuehdotuksista löytynee siis sopivia kavereita välipäivien väsymykseen moneenkin eri makuun. Näiden kirjavinkkien myötä filosofian oppiaineen blogi toivottelee makoisia joululomia itse kullekin säädylle!

Suomen akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt yli neljän miljoonan euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa kehitetään ja tutkitaan käyttäytymistieteellisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hanketta vetää Turun yliopisto, ja siinä ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pellervon taloustutkimus, Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.

“Ilmastonmuutos on globaali kysymys, joka vaatii yksilöiltä vaikeita päätöksiä. Yksi keino vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen on tarjota eri valintamahdollisuudet niin, että ikään kuin ’tuupataan’ yksilöitä kohti parempia valintoja heidän ja yhteisön kannalta ilman, että valinnanvapautta kuitenkaan rajoitetaan”, kertoo CLIMATE-NUDGE-tutkimuskonsortion johtaja, professori Paula Salo Turun yliopistosta.

Hankkeen tutkijat käyttävät hyödykseen käyttäytymistieteen välineitä, etenkin nudge- eli tuuppausteoriaa, jotta voitaisiin luoda yhteisöllisesti hyväksyttäviä keinoja auttaa ihmisiä tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä. Nudge-teorian ideana on muokata ympäristöä, jossa ihmiset tekevät päätöksiä siten, että tietyt päätökset tulevat aikaisempaa suositummiksi. Tekniikkaa on käytetty mm. eläkesäästämisen lisäämisessä Yhdysvalloissa, ja sen kehittäjä Richard Thaler sai taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 2017.

Hankkeessa kehitetään ilmaston tilaa parantavia ”tuuppauksia” ja niiden vaikuttavuutta verrataan perinteisiin ohjausmenetelmiin kuten verotukseen. Toimien hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi niitä arvioidaan niin eettiseltä, taloudelliselta kuin terveydelliseltäkin kannalta.

”Yhteiskunnallinen tavoitteemme on luoda uusia skaalautuvia, kustannustehokkaita, terveyttä edistäviä ja eettisesti kestäviä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan perinteisten yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tueksi”, Paula Salo tiivistää.

Kaupungit ja metsänomistajat mukana yhteistyössä

Tutkimushankkeessa ilmastotuuppauksen toimenpiteitä luodaan läheisessä yhteistyössä esimerkiksi kaupunkien ja metsänomistajien kanssa. Tuuppaustoimilla tähdätään muun muassa kävelemisen, pyöräilemisen ja julkisten kulkuvälineiden käytön lisäämiseen työmatkaliikenteessä ja koulumatkoilla. Metsänomistajia ja metsäammattilaisia taas ohjataan hiilinieluja kasvattavien metsänhoitomenetelmien käyttöön.

”Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa analysoimme tilannetta, missä tuhannet julkisen sektorin työntekijät siirtyvät uusiin toimitiloihin, joissa parkkipaikkojen määrä on selvästi aiempaa vähäisempi”, Paula Salo kertoo.

Tuuppaustoimien suunnittelun ja kokeilujen rinnalla konsortio tekee jatkuvaa tutkimustyötä niiden vaikutuksista ilmastopäästöjen kehitykseen, talouteen, ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin. Olennaista on myös se, että ihmiset kokevat toimenpiteet oikeudenmukaisiksi ja hyväksyttäviksi ja että ne eivät aseta tuuppauksen kohteena olevia henkilöitä eriarvoiseen asemaan. Näihin asioihin hankkeessa pureudutaan käytännön etiikan tutkimuksella.

Filosofinen etiikka hankkeessa

Filosofit Polaris Koi ja Helena Siipi tutkivat hankkeessa tuuppauksen etiikkaa. Tavoitteena on löytää eettisesti parhaat tavat toteuttaa ilmastotuuppausta. Keskeiset kysymykset liittyvät ilmastotoimiin eritavoin suhtautuvien ihmisten oikeuksiin sekä lokaaliin ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Filosofisen etiikan tuloksia yhdistettään hankkeessa sosiologiseen tutkimukseen siitä, millaisia tuuppauksia ihmiset pitävät hyväksyttävinä.

Tutkimushankkeen rahoitus tulee Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) -ohjelmahausta. Hankkeen ensimmäinen 3-vuotinen rahoituskausi alkaa heti.

Lisätietoja:

Paula Salo, tutkimuskonsortion johtaja, Turun yliopiston psykologian oppiaine,
paula.salo@utu.fi, 050 468 2458

Partnerit:

Jaana Halonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuskonsortion varajohtaja

Jenni Ervasti, Työterveyslaitos

Timo Lanki, Itä-Suomen yliopisto

Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloustutkimus PTT ry

Marko Tainio, Suomen ympäristökeskus