Turussa järjestettiin avaruusteemainen filosofian seminaari 27.3.2023. Lieneekö ollut ensimmäinen laatuaan Suomessa?
Päivän aikana kuultiin viisi esitystä, joissa muun muassa haastettiin lockelaisen omistusoikeusteorian soveltuvuutta avaruuteen, pohdittiin, ovatko avaruussalaliittoteoriat episteemisesti erityisiä, tarkasteltiin pitkän matkan avaruusmissioita varten tehtävän ihmisen parantelun etiikkaa ja keskusteltiin Mars-siirtokuntien toteutettavuudesta ja moraalisesta haluttavuudesta.
Seminaarin kansainvälinen vieras Tony Milligan (King’s College London) analysoi uuden avaruus-skeptisismin sisältöä ja muotoja. Päivä vietettiin kosmisissa tunnelmissa vilkkaan keskustelun siivittämänä!
Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys (HDDD) on temaattinen kokonaisuus, joka on yksi kuudesta Turun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen profiloitumis- ja vahvuusalueista. Keskiviikkona 8.2. 2023 HDDD järjesti kestävyysteemalla iltapäiväseminaarin, jossa myös etiikalla oli näkyvä rooli.
Temaattisen kokonaisuuden HDDD:n puheenjohtaja Jyrki Heino ja Health Campus Turun toiminnanjohtaja Eriikka Siirala avasivat tilaisuuden. Kutsuttu puhuja, planetaarisen terveyden asiantuntija Hanna Haverinen avasi biodiversiteetin ja terveyden kytköksiä esitelmässään.
Kuva: Kaisa Hakkila
Tämän jälkeen iltapäivää vietettiin kahden paneelikeskustelun pyörteissä. Ensimmäinen paneeli käsitteli ruoan ja lääkkeiden elinkaaren ympäristövaikutuksia. Paneelia moderoi Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä, ja paneeliin osallistuivat Sanja Karlsson Helsingin yliopistosta, Saska Tuomasjukka Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta ja Terhi Lehtinen Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksesta FIMEAsta.
Filosofian oppiaineen oma kasvatti, erikoistutkija Susanne Uusitalo alusti ja moderoi lääkkeiden hintaa koskeneen eettisen paneelikeskustelun. Panelisteiksi oli pyydetty terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen, työelämänprofessori ja lääkeyrityksessä asiantuntijatehtävissä toimiva Juha Laine ja Tyksin lasten ja nuorten klinikan tulosryhmäjohtaja ja ylilääkäri Heikki Lukkarinen. Keskustelu oli vilkasta ja se jatkunee tilaisuuden jälkimainingeista pitkälle tulevaisuuteen.
Professori Olli Koistisen upeaa uraa juhlittiin eläköitymiskahveilla 30. marraskuuta 2022. Ollin tutkimukset filosofian historian parissa jatkuvat, se on selvää!
Turussa pidettiin väitöskirjatutkijoille ja muille kiinnostuneille suunnattu seminaari aiheesta “Moraalisia ja tiedollisia perusteita uskoa” 18. marraskuuta 2022.
Jaakko Hirvelän (Helsingin yliopisto) alustuksessa pohdittiin, voisiko joidenkin uskomusten episteemiseen hyväksyttävyyteen vaikuttaa niiden moraalisesti kyseenalainen sisältö.
Teoreettisen filosofian professori Olli Koistinen piti keskiviikkona 26.10. kaikille avoimen luennon “Intuitiivinen tieto Spinozan filosofiassa”. Luento oli Suomen Filosofisen Yhdistyksen kuukausiesitelmä, ja se pidettiin Publicumin Mauno Koivisto -salissa. Puheenjohtajana toimi dosentti Hemmo Laiho.
Filosofian oppiaineen Philosopher’s Club on käynnistynyt kesän jälkeen kansainvälisissä merkeissä. Lokakuussa professori Adrian Blau (King’s College London) puhui ajatuskokeiden ja muiden tutkimusmenetelmien suhteesta ja professori Michael Cholbi (University of Edinburgh) empatiakyvyn ja surun tunteen mahdollisesta yhteydestä. Molemmat alustukset synnyttivät vilkkaan keskustelun!
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alumni-iltaa vietettiin yli sadan ihmisen voimin yliopiston päärakennuksessa. Filosofit olivat mukana kesäisessä tunnelmassa.
Filosofian opetuksella on pitkät perinteet Turussa. Filosofiaa opetettiin Turun katedraalikoulussa jo 1200-luvulla ja tietenkin Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa, jonka toiminta alkoi vuonna 1640. Turun yliopistossa filosofia on ollut oppiaineena sen perustamisesta lähtien. Opetus alkoi kesällä 1922 filosofian professori Eino Kailan johdolla.
Filosofit kunnioittivat juhlavuotta illastamalla Kellariravintolassa Turun sydämessä. Tilaisuuden avasi filosofian kesäharjoittelijoiden Janna Ruuskasen ja Olivia Mörckin mainio alustus oppiaineen historiasta.
Lokakuun 19. päivä vietetään Maailman bioetiikkapäivää. Sitä vietetään kansainvälisesti kuudetta kertaa International Chair in Bioethics verkoston yksiköissä. Verkosto perustettiin vuonna 2001, kun UNESCO ja Haifan yliopisto sopivat UNESCO Chair in Bioethicsin perustamisesta Haifan yliopistossa sijaitsevaan International Center of Health, Law and Ethics’iin. Vuonna 2021 verkoston nimeksi muutettiin International Chair in Bioethics. Maailman bioetiikkapäivää vietetään tänä vuonna 248:ssa yksikössä ympäri maailman ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta bioeettisistä periaatteista, jotka on kirjattu UNESCO bioetiikan ja ihmisoikeuksien julistukseen.
Tänä vuonna Maailman bioetiikkapäivän teemana on tietoon perustuva suostumus (engl. informed consent). Aihe on valittu UNESCON julistuksen kuudennen artiklan inspiroimana. Artikla toteaa suostumuksen tärkeyden ehkäisevissä, diagnostisissa ja hoidollisissa lääketieteellisissä toimenpiteissä. Se myös korostaa suostumuksen merkitystä tutkimuksessa. Suostumuksen merkitys on korostunut vuosien mittaan myös muussa kuin lääketieteellisessä ihmisiin kohdistuvassa tutkimuksessa. Vuonna 2019 Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisikin Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.
Tämän vuoden Maailman bioetiikkapäivän teemana on tietoon perustuva suostumus.
Turun yliopiston filosofian oppiaineeseen sijoittuvan International Chair in Bioethics Suomen yksikön kansallisena tavoitteena on osallistua bioeettisesti tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää bioeettisten näkökulmien huomioimista. Näin yksikkö myös edistää suomalaisten bioetiikan tutkijoiden työn tunnetuksi tekemistä niin akateemisessa yhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Tänä vuonna Suomen yksikkö juhlii Maailman bioetiikkapäivää ilman perinteeksi muodostunutta seminaaria.
Viime syksyltä tutut Tuopillinen filosofiaa -pubiluennot pyörähtivät käyntiin tiistaina sarjan ensimmäisellä luennolla. Tuopillinen filosofiaa on kaikille avoin filosofiaa popularisoiva luentosarja, jossa filosofian tutkijat kertovat ja keskustelevat tutkimuksestaan tavalla, joka kutsuu mukaan pohtimaan suuria ja syvällisiä.
Ensimmäisellä luennolla keskusteltiin siitä, onko saalistaminen moraalinen ongelma, ja jos on, voitaisiinko se silti oikeuttaa eräänlaisena itsepuolustuksena, vähän samaan tyyliin kuin tappaminen sodassa. Vai onko saalistus lopultakaan oikeastaan puolustautumista? Ketä tai mitä vastaan? Jos jänis hyökkäisi sitä vaanivaa kotkaa vastaan, kyseessä olisi selkeä tapaus oikeutetusta suorasta itsepuolustuksesta. Mutta kun kotka nälissään hyökkää jäniksen kimppuun, on kyseessä ennemminkin isku viattomia sivullisia kohtaan oman selviytymisen turvaamiseksi. Voidaanko tällainen sivullisiin kohdistuva epäsuora puolustautuminen oikeuttaa vai tulisiko meidän puuttua siihen?
Ensimmäisellä Tuopillisella tupa oli täynnä ja tunnelma katossa! Koulun tutusti tomuinen historian luokka on omiaan siivittämään keskustelun filosofisiin sfääreihin!
Loppusyksyn luennoista riittää rutkasti valoa pimeneviin tiistai- ja keskiviikkoiltoihin klo 18-20. Mukana on myös vierailevia luennoitsijoita muista yliopistoista, kuten ensi viikon luennoitsija Oulun yliopistosta.
Syksyn ohjelma:
12.10. Minna-Kerttu Kekki: Mediapohjainen julkinen keskustelu oppimisen paikkana
20.10. Polaris Koi: TBA
26.10. Joonas Martikainen: Ennakkoluulot, totuus ja yhteinen maailma
2.11. Mireille Isaro: Tekoäly, sodankäynti ja etiikka
10.11. TBA
23.11. Hemmo Laiho: Mitä tekemistä taiteella on moraalin kanssa?
30.11. Oskari Sivula: TBA
7.12. Mikko Puumala: Avaruus ja kestävä tulevaisuus
Ohjelma tarkentuu syksyn edetessä tapahtuman facebook-sivulle: https://www.facebook.com/Tuopillinen-filosofiaa-108767301514663