Rahoitusta luottamuksen tutkimiseen

Sveitsiläinen tiederahoittaja FNSNF (Fonds National Suisse de la Recerche Scientifique) myönsi rahoituksen Geneven yliopistosta johdetulle luottamusta koskevalle tutkimushankkeelle. Projektissa Endogenous Institutional Trustworthiness (EnTrust) pohditaan instituutioiden luotettavuutta tarkastelemalla erityisesti niissä toimivien henkilöiden luotettavuutta. Kyseessä ei ole kuitenkaan toimijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien pohdinta vaan ne muodolliset, sosiaaliset ja moraaliset säännöt, jotka vaikuttavat ihmisiin.

Turun yliopiston filosofian oppiaine on mukana hankkeessa. Projektia johtaa Juha Räikän pitkäaikainen yhteistyökumppani Emanuela Ceva (Geneve). Mukana on tutkijoita myös Modenan ja Pavian yliopistoista ja Frankfurtin Goethe yliopistosta. Tutkimus kuuluu politiikan teorian ja yleisemmin yhteiskuntafilosofian alaan. Olennaista on selventää luottamuksen käsitteen suhde sen sukulaiskäsitteisiin (kuten reliabiliteettiin ja ennustettavuuteen) ja tutkia, millaiset emotionaaliset reaktiot vaikuttavat instituutiossa toimivien henkilöiden ratkaisuihin ja sitä kautta kyseisen instituution luotettavuuteen.

Hanke alkaa vuoden 2021 alussa ja kestää neljä vuotta. Myönnetty rahoitus on reilut 700 tuhatta euroa (777.801 Sveitsin frangia).

Neuroetiikan projektin satoa

Filosofian oppiaineesta johdettu neuroetiikan tutkimusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja päättyy vuoden 2021 keväällä. Turun yliopiston osalta hankkeen Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge on rahoittanut Suomen Akatemia, mutta kyseessä on kansainvälinen ERA-NET Neuron -projekti, jossa on mukana myös kanadalaisia ja saksalaisia tutkijoita. Hankkeesta kerrotaan sen kotisivuilla:

Syksyn 2020 tuotoksiin kuuluu artikkeli ”On the Non-Technical Limits of Brain Imaging”, joka julkaistiin syyskuussa Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics -lehdessä. Juha Räikän laatimassa kirjoituksessa puolustetaan kantaa, että ”ajatusten lukemisella” on teknisten esteiden lisäksi olemassa periaatteellisia esteitä, jotka eivät voi poistua tekniikan kehittyessä. Aivoja kuvantamalla ei voida edes periaatteessa saavuttaa sitä, mitä saavutetaan ymmärrettäessä, mitä ihminen kertoo. Jonkun asian kertominen on teko, eivätkä skannerit kuvanna tekoja, vaan aivotoimintoja ja niiden neuraalisia vastineita. Artikkeliin voi tutustua täällä:

https://www.cambridge.org/core/journals/cambridge-quarterly-of-healthcare-ethics/article/on-the-nontechnical-limits-of-brain-imaging/BEFC237A6B1924F592FFD79B405FDAE7

Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvio Turussa 2021 – ehdota esitelmää

Suomen Filosofinen Yhdistys ry järjestää 7.–8.1.2021 Turun yliopistossa kollokvion

VALISTUKSEN PERINNÖT

Valistuksella ei tarkoiteta vain 1600-luvun lopulta 1700-luvun loppuun sijoittuvaa aatehistoriallista ajanjaksoa, joka monin tavoin uudelleen määritti varsinkin eurooppalaista yhteiskuntaelämää ja mielenmaisemaa. Yhtä hyvin valistus voidaan nähdä monipolvisena sosiaalipoliittisena pyrintönä parempaan tai joukkona merkittäviä yhteiskuntafilosofisia ideoita, joista monet ovat perustavia nykyaikaiselle yhteiskunnalle ja sen instituutioille. Tällaisia ovat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus, liberalismi eri muodoissaan, ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Valistusajatteluun liittyy myös vahvasti mielivallan, taikauskon ja irrationalismin vastustaminen. Tässäkin suhteessa valistus on mitä ajankohtaisin. Samalla valistuksen moninainen perintö näyttäytyy jännitteisenä: Ovatko valistuksen saavutukset kenties erityisen uhattuina tänä päivänä? Miten valistuksen projektiin ylipäätään pitäisi suhtautua 2000-luvun maailmassa?

Kutsuttujen esitelmien lisäksi kollokvion ohjelmaan sisällytetään tarjottuja suomen- tai ruotsinkielisiä esitelmiä. Kutakin esitelmää varten on varattu aikaa 25 minuuttia sekä keskustelulle 10 minuuttia. Kollokvioon voidaan hyväksyä korkeintaan 40 esitelmää. Pyydämme esitelmän pitämisestä kiinnostuneita lähettämään otsikon ja noin 400 sanan (korkeintaan yhden sivun) abstraktin 31.10.2020 mennessä sähköpostitse otsikolla ”SFY 2021 abstrakti” osoitteeseen mimapuu@utu.fi

Esitelmien aihe on vapaa, kunhan niissä näkyy yhteys kollokvion teemaan. Mahdollisia tarkastelun kohteita ovat esimerkiksi valistuksen perintö tämän päivän yhteiskunnassa, yhteiskunnallinen kehitys, ihmiskunnan tulevaisuus, valistuksen klassikot, rationaalisuus, tieto ja usko, sivistyksen vaaliminen, tieteellisen tiedon yhteiskunnallinen asema ja merkitys, valistus ja COVID-19, uskonnon yhteiskunnallinen asema, globaali todellisuus, sota ja rauha, valistuksen kritiikki ja ongelmat, yksilö ja yhteiskunta, egalitarismi, liberalismi ja yksilönvapaudet.

Kollokvion järjestelytoimikuntaan kuuluvat Olli Koistinen, Hemmo Laiho, Laura Puumala, Mikko Puumala ja Susanne Uusitalo.

Terveisin

Järjestelytoimikunta