Väitös objektiivisuuden käsitteestä Kantilla ja sen laajemmasta merkityksestä

Filosofian oppiaineen tutkija Matti Saarni puolusti menestyksekkäästi väitöskirjaansa “Aspects of Objectivity and Objective Reference in Kant’s Transcendental Idealism” perjantaina 27.11.2020.

Väitöstilaisuudet järjestetään erityisjärjestelyin etäyhteyksillä ja rajoitetuilla osallistujamäärillä.

Zoom-yhteyden välityksellä tutkimuksen julkisena tarkastajana ja vastaväittäjänä toimi Marcel Quarfood, kustoksena paikan päällä oli Olli Koistinen.

Väitöskirjassaan Saarni paitsi analysoi Kantin objektiivisuuden käsitettä eri näkökulmista, hän argumentoi myös subjektivistisia Kant-tulkintoja vastaan ja Kantin objektiivisuuden käsitteen merkittävyyden puolesta.

Metodityöpajan antia

Metodimaanantai järjesti viime torstaina 19.11. panimoravintola Koulussa filosofian metodologia-aiheisen työpajan filosofian jatko-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoiksi halajaville.

Metodimaanantai on syksyllä 2019 alkunsa saanut filosofian jatko-opiskelijoiden opintopiiri, joka keskittyy filosofian metodien ja metodologian tutkimukseen ja kehittämiseen.

Mitkä ovat filosofin työkaluja tutkimuksen tekoon? Vai onko filosofiassa edes mitään työkaluja?

Työpajan esitelmöitsijöinä olivat filosofian tutkija Tapio Korte Turun yliopistosta aiheenaan filosofian historian tutkimus, sekä professori Antti Kauppinen Helsingin yliopistosta aiheenaan filosofinen osaaminen.

Iltapäivän työpajaosuus keskittyi tutkimussuunnitelmien ja apurahahakemusten metodiosuuden suunnittelemiseen ja työstämiseen. Pohdimme muun muassa sitä, millaisiin tutkimuskysymyksiin millaisetkin metodit pystyvät antamaan vastauksia – ja toisaalta sitä, millaisia vastauksia kullakin metodilla voidaan saada. Mitkä ovat metodien haasteet ja vahvuudet? Kuinka kertoa filosofian metodiikasta ymmärrettävästi jollekin sellaiselle, jolle filosofia ei ole ollenkaan tuttua?

Tapio Korte esitteli puheessaan kahdeksan ohjetta filosofian tutkijoille. Numero 3: Ole rehellinen! Filosofian päämäärä on totuus, ei väittelyn voittaminen.

Työpajan saaman suosion jälkeen Metodimaanantai on aikeissa laajentaa toimintaansa ja järjestää lisää tapahtumia myös tulevaisuudessa. Tämä tapahtuma järjestettiin Turun yliopiston yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman verkostoitumisapurahan tuella.

Lisäksi Metodimaanantai on tämän syksyn haussa saanut myös Turun yliopistosäätiön Granö-stipendin, jolla Metodimaanantain työryhmä lähtee ensi keväänä tutkijaresidenssiin Granö-keskus Villa Tammekanniin Tartoon työstämään filosofian metodivihkoa, josta suunnitellaan opetuksen oheismateriaalia perustutkinto-opetukseen.

MOLEMMIN PUOLIN -filosofiatapahtuma lauantaina 21.11.

Tervetuloa MOLEMMIN PUOLIN -filosofiatapahtumaan lauantaina 21.11.2020 klo 12–16. Tapahtuman järjestäjänä toimii filosofiaa ja ajattelun kulttuuria edistävä pieni yhdistys Sfääri ry yhteistyössä Turun yliopiston filosofian tutkijoiden kanssa.

Tämän vuoden tapahtuman teemana ovat UTOPIAT. Utopia on kirjaimellisesti paikka, jota ei ole. Se on paikka, joka on tunnetun todellisuuden ulkopuolella. Dystopiaa pidetään yleisesti utopian vastakohtana. Se on painajaismainen kuvaus maailmasta, jota emme halua, mutta jonka piirteitä nykyinen todellisuutemme saattaa jo sisältää. Tällaisessa vastakkainasettelussa utopia määrittyy usein eutopiaksi eli hyväksi paikaksi, jossa haluaisimme elää. Utopia voi kuitenkin olla myös puhdas mielikuvituksen luomus, jonka arvottamisesta voi pidättäytyä tai antaa se yleisön arvioitavaksi. Utopian luominen voi kuitenkin käynnistää prosesseja, jotka muuttavat tunnettua todellisuutta ja sulauttavat siihen utopian esiintuomia piirteitä tai ainakin synnyttävät uusia vaatimuksia ja jännitteitä.

Tapahtuma järjestetään koronan vuoksi verkosssa zoom-alustalla.  MOLEMMIN PUOLIN -filosofiatapahtuma sisältää kaksi osiota. Päivän ohjelman lisäksi tarjolla on vapaaehtoinen ennakkotehtävä, jossa tavoitteena on luoda yhteisesti koostettu UTOPIA-teksti. Päivän tarkempi ohjelma sekä ohjeet vapaaehtoiseen ennakkotehtävään löytyvät Sfääri ry:n sivuilta: http://www.sfaariry.fi/uncategorized/molemmin-puolin-filosofiatapahtuma-lauantaina-21-11/

Zoom-linkki MOLEMMIN PUOLIN -FILOSOFIATAPAHTUMAAN (21.11. klo 11.50 alkaen): 
https://utu.zoom.us/j/62001914752

Rahoitusta luottamuksen tutkimiseen

Sveitsiläinen tiederahoittaja FNSNF (Fonds National Suisse de la Recerche Scientifique) myönsi rahoituksen Geneven yliopistosta johdetulle luottamusta koskevalle tutkimushankkeelle. Projektissa Endogenous Institutional Trustworthiness (EnTrust) pohditaan instituutioiden luotettavuutta tarkastelemalla erityisesti niissä toimivien henkilöiden luotettavuutta. Kyseessä ei ole kuitenkaan toimijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien pohdinta vaan ne muodolliset, sosiaaliset ja moraaliset säännöt, jotka vaikuttavat ihmisiin.

Turun yliopiston filosofian oppiaine on mukana hankkeessa. Projektia johtaa Juha Räikän pitkäaikainen yhteistyökumppani Emanuela Ceva (Geneve). Mukana on tutkijoita myös Modenan ja Pavian yliopistoista ja Frankfurtin Goethe yliopistosta. Tutkimus kuuluu politiikan teorian ja yleisemmin yhteiskuntafilosofian alaan. Olennaista on selventää luottamuksen käsitteen suhde sen sukulaiskäsitteisiin (kuten reliabiliteettiin ja ennustettavuuteen) ja tutkia, millaiset emotionaaliset reaktiot vaikuttavat instituutiossa toimivien henkilöiden ratkaisuihin ja sitä kautta kyseisen instituution luotettavuuteen.

Hanke alkaa vuoden 2021 alussa ja kestää neljä vuotta. Myönnetty rahoitus on reilut 700 tuhatta euroa (777.801 Sveitsin frangia).

Neuroetiikan projektin satoa

Filosofian oppiaineesta johdettu neuroetiikan tutkimusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja päättyy vuoden 2021 keväällä. Turun yliopiston osalta hankkeen Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge on rahoittanut Suomen Akatemia, mutta kyseessä on kansainvälinen ERA-NET Neuron -projekti, jossa on mukana myös kanadalaisia ja saksalaisia tutkijoita. Hankkeesta kerrotaan sen kotisivuilla:

Syksyn 2020 tuotoksiin kuuluu artikkeli ”On the Non-Technical Limits of Brain Imaging”, joka julkaistiin syyskuussa Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics -lehdessä. Juha Räikän laatimassa kirjoituksessa puolustetaan kantaa, että ”ajatusten lukemisella” on teknisten esteiden lisäksi olemassa periaatteellisia esteitä, jotka eivät voi poistua tekniikan kehittyessä. Aivoja kuvantamalla ei voida edes periaatteessa saavuttaa sitä, mitä saavutetaan ymmärrettäessä, mitä ihminen kertoo. Jonkun asian kertominen on teko, eivätkä skannerit kuvanna tekoja, vaan aivotoimintoja ja niiden neuraalisia vastineita. Artikkeliin voi tutustua täällä:

https://www.cambridge.org/core/journals/cambridge-quarterly-of-healthcare-ethics/article/on-the-nontechnical-limits-of-brain-imaging/BEFC237A6B1924F592FFD79B405FDAE7

Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvio Turussa 2021 – ehdota esitelmää

Suomen Filosofinen Yhdistys ry järjestää 7.–8.1.2021 Turun yliopistossa kollokvion

VALISTUKSEN PERINNÖT

Valistuksella ei tarkoiteta vain 1600-luvun lopulta 1700-luvun loppuun sijoittuvaa aatehistoriallista ajanjaksoa, joka monin tavoin uudelleen määritti varsinkin eurooppalaista yhteiskuntaelämää ja mielenmaisemaa. Yhtä hyvin valistus voidaan nähdä monipolvisena sosiaalipoliittisena pyrintönä parempaan tai joukkona merkittäviä yhteiskuntafilosofisia ideoita, joista monet ovat perustavia nykyaikaiselle yhteiskunnalle ja sen instituutioille. Tällaisia ovat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus, liberalismi eri muodoissaan, ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Valistusajatteluun liittyy myös vahvasti mielivallan, taikauskon ja irrationalismin vastustaminen. Tässäkin suhteessa valistus on mitä ajankohtaisin. Samalla valistuksen moninainen perintö näyttäytyy jännitteisenä: Ovatko valistuksen saavutukset kenties erityisen uhattuina tänä päivänä? Miten valistuksen projektiin ylipäätään pitäisi suhtautua 2000-luvun maailmassa?

Kutsuttujen esitelmien lisäksi kollokvion ohjelmaan sisällytetään tarjottuja suomen- tai ruotsinkielisiä esitelmiä. Kutakin esitelmää varten on varattu aikaa 25 minuuttia sekä keskustelulle 10 minuuttia. Kollokvioon voidaan hyväksyä korkeintaan 40 esitelmää. Pyydämme esitelmän pitämisestä kiinnostuneita lähettämään otsikon ja noin 400 sanan (korkeintaan yhden sivun) abstraktin 31.10.2020 mennessä sähköpostitse otsikolla ”SFY 2021 abstrakti” osoitteeseen mimapuu@utu.fi

Esitelmien aihe on vapaa, kunhan niissä näkyy yhteys kollokvion teemaan. Mahdollisia tarkastelun kohteita ovat esimerkiksi valistuksen perintö tämän päivän yhteiskunnassa, yhteiskunnallinen kehitys, ihmiskunnan tulevaisuus, valistuksen klassikot, rationaalisuus, tieto ja usko, sivistyksen vaaliminen, tieteellisen tiedon yhteiskunnallinen asema ja merkitys, valistus ja COVID-19, uskonnon yhteiskunnallinen asema, globaali todellisuus, sota ja rauha, valistuksen kritiikki ja ongelmat, yksilö ja yhteiskunta, egalitarismi, liberalismi ja yksilönvapaudet.

Kollokvion järjestelytoimikuntaan kuuluvat Olli Koistinen, Hemmo Laiho, Laura Puumala, Mikko Puumala ja Susanne Uusitalo.

Terveisin

Järjestelytoimikunta

Avaruuden reaalisuudesta uuden ajan alun filosofiassa

Jan Johansson väitteli lauantaina 25.1.2020 Kantin ja uuden ajan alun filosofiasta otsikolla “Seeing All Things in Space. Kant and the Reality of Space in the Context of Early Modern Philosophy”. Avaruuden ideaalisuutta versus reaalisuutta käsittelevän tutkimuksen julkisena tarkastajana ja vastaväittäjänä toimi Corey Dyck, kustoksena Olli Koistinen.

Kakkujuhlat jatkuivat!

Filosofian oppiaineessa nautittiin perinteiset kirjakakkukahvit keskiviikkona 18. joulukuuta. Tällä kertaa juhlistettiin dosentti Elisa Aaltolan teosta Rakkaus ja häpeä. Samalla iloittiin Elisan projektiapurahasta, joka tuli Koneen säätiöltä.

Joulukuun aikana on saatu riemuita muutenkin kakkukahvien parissa Laura Puumalan saatua kattavan rahoituksen väitöskirjahankkeelleen ja Eerik Lagerspetzin hankittua projektirahoituksen, niin ikään Koneelta.

It’s party time!

Väitöstutkimus elämän pidentämisestä

Rosa Rantasen väitöskirja On the Ethics of Considerable Life Extension tarkastettiin Turun yliopistossa 15. marraskuuta 2019. Tutkimuksessaan Rantanen selkeyttää käytyä keskustelua ja muistuttaa, etteivät edes tehokkaat keinot elämän pidentämiseksi tekisi meistä kuolemattomia. Väitöstilaisuudessa myös muistutettiin, että vain harva meistä haluaisi ikuisen elämän, vaikka kysyttäessä sanoisimmekin melkein aina, ettemme halua kuolla ihan vielä.

Rosa Rantasen väitöksen vastaväittäjänä toimi professori Matti Häyry ja kustoksena dekaani Juha Räikkä