Filosofian yleistajuistaminen ja hyönteiskysymys

Meutia Chaerani / Indradi Soemardjan http://www.indrani.net – Oma teos
A basket of Chapulines (Roasted Cricket) in a market in Tepoztlán, Mexico, December 2006

Filosofian yhtenä tehtävänä tutkimuksen ja opetuksen lisäksi on tuottaa tietoa ja näkökulmia, joita ihmiset voivat käyttää omassa ajattelussaan ja päätöksenteossaan. Filosofin ei ole tarkoitus ajatella muiden ihmisten puolesta, vaan auttaa ajattelussa.

Tätä tehtävää filosofi voi toteuttaa puhumalla asioista julkisesti, tai tuottamalla yleistajuisia tekstejä. Erityisen hyödyllistä yleistajuistaminen on asioissa, jotka ovat monitahoisia ja ajankohtaisia. Esimerkki ajankohtaisen ja hankalan aiheen käsittelystä ovat hyönteisruokaan liittyvät kysymykset.

Suomessa hyväksyttiin hyönteisten kasvattaminen ihmisravinnoksi vuonna 2017. Tästä on seurannut eräänlainen hype hyönteisravinnon tarjoamien erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Uutisoinneissa hyönteisravinto tarjoaa lukuisia työllistymismahdollisuuksia samalla kun se pelastaa maapallon.

Filosofiselta kannalta tämäkään asia ei ole niin yksioikoinen, kuin ensinäkemältä voisi vaikuttaa. Yle Turun toimittaja Jorma Tuominen lähestyi oppiainetta kysyäkseen hyönteisten tuotantoon liittyvistä eettisistä näkökohdista. Haastateltavakseen hän sai ympäristöfilosofista väitöskirjaansa valmistelevan Jari Kärkkäisen.

Kärkkäisen mukaan hyönteiskysymystä voi pohtia eläinoikeusnäkökulmasta, ympäristönäkökulmasta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Mikään näistä näkökulmista ei ole eettisesti ongelmaton.

Hyönteisten tuottaminen ruoaksi herättää kysymyksiä hyönteisten mahdollisen kokemuksellisuuden merkityksestä, ruoantuotannon ympäristövaikutusten kohdentumisesta ja laajuudesta, sekä tuotannon vaikutuksesta eläintuotantokokonaisuuden negatiivisten hyvinvointitekijöiden mahdolliseen vähenemiseen. Oman lisänsä aiheen monimutkaisuuteen tekee kysymys siitä, miten meidän tulisi suhtautua omien hyvien valintojemme mahdollisiin haitallisiin seurauksiin.

Ei siis ole ihme, jos ihmisillä on vaikeuksia muodostaa omaa kantaansa hyönteisruokaan.

Erilaisten näkökantoja tuntemalla niiden yhdistelmästä voi olla mahdollista muotoilla omaa suhdettaan kokonaisuuteen. Oppiaineessa tehtävä etiikan tutkimus pyrkii vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, joihin ei ole selkeästi mitattavissa olevia vastauksia.

Tuomisen ja Kärkkäisen kolmen vartin tapaaminen tiivistyi yhdeksän minuutin radio-ohjelmaan, joka on kuultavissa Areenassa [https://areena.yle.fi/1-4323788]. Lisäksi tammikuun alkupuoliskolla valmistuu pidempi kirjoitelma, jossa aihetta avataan vähän laajemmin.

 

Hanna-Mari Salosen syntymäpäivä

Laitoksella juhlittiin 1.12. opintosihteerimme Hanna-Mari Salosen syntymäpäiviä kakkukahvien ja puheiden muodossa. Puheissa korostuivat Hannan suuri merkitys filosofian oppiaineen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Hannan todettiin olevan se luottohenkilö, joka osaa aina auttaa ongelmissa, olivatpa ne pieniä tai suuria, työhön liittyviä tai henkilökohtaisia.

Hannan sosiaaliset ja organisointitaidot, joita hän käyttää opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden hyödyksi; hänen kattavat tietonsa meidän ekologisen lokeromme, yliopiston, toiminnasta, jonka avulla hän auttaa meitä muita luovimaan tässä toisinaan käsittämättömässä maastossa; sekä Hannalle vuosien mittaan kertynyt hiljainen tieto tutkijoidemme temperamenteista aina professorien IT-osaamisen tasoon, jonka avulla hän tietää minkälaista apua kukin avunhakija todella tarvitsee – nämä ovat merkittävässä osin vastuussa työyhteisömme erinomaisesta toimintakyvystä.

Dekaani Juha Räikkä ojensi päivänsankarille Primus motor -pro gradun.

 

Hanna laski olleensa enemmän kuin puolet elämästään töissä filosofian oppiaineessa. Hänelle annettiinkin lahjaksi oppiaineessa valmisteltu Pro Gradu -työ, nimeltään Primus motor, joka kokosi yhteen kuvin ja sanoin monia muistoja Hannan monista vaiheista oppiaineessamme. Gradun yleisökappale säilytetään laitoksella, ja sitä lainataan luettavaksi paikanpäällä.

Filosofian oppiainevastaava Helena Siipi hoiti kukittamisen.

Seuraava Eerik Lagerspetzin kirjoittama runo Hannalle löytyy myös gradusta:

 

Hannalle

Hannalle, joka on jo täällä kun tulet.

Hannalle, joka on jo keittänyt kahvia.

Hannalle, joka muistaa kun unohdit.

Hannalle, joka kertoo kun et tiedä.

Hannalle, joka selvittää mitä mikin tarkoittaa.

Hannalle, joka on paikalla kun kukaan muu ei ole.

Hannalle, joka neuvoo eksynyttä.

Hannalle, joka tuo kukkaset.

Hannalle, jolle olet harvoin, aivan liian harvoin, muistanut sanoa:

Kiitos, 

kiitos siitä, että kaikki nämä vuodet olet ollut, olet, tulet olemaan

Sinä, Hanna.

 

Erinomaisen paljon onnea, Hanna, ja kiitos väsymättömästä työstäsi osana porukkaamme!

Merkittävä luottamuksenosoitus turkulaiselle ympäristöfilosofialle

Turussa filosofian oppiaineesta vuosina 2017 ja 2016 maistereiksi valmistuneet filosofian jatko-opiskelijat Mikko Puumala ja Jari Kärkkäinen saivat omiin väitöstyöhankkeisiinsa rahoitusta yhteensä kuuden henkilötyövuoden edestä Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä.

Puumalan työlle Moraalin vaativuus ja ihmisen moraalin adaptiiviset rajat (Moral Demandingness and the Adaptive Limits of Human Morality) myönnettiin neljän vuoden rahoitus. Kärkkäisen työ Intentionaaliset mielet – Ei-ihmiskeskeinen näkemys arvottajasta ja luonnon kompleksien arvosta (Intentional minds – A nonantroposentric view on valuer and the value of natural complexes) sai kahden vuoden jatkorahoituksen. Apurahansaajat arvostavat erityisesti saamansa apurahan pitkää kestoa, minkä ansiosta pitkäjänteiseen työhön voi keskittyä vakavasti ja täysipainoisesti. Rahoitushakemusten paineesta vapautuminen antaa myös tilaa kasvaa rauhassa tutkijana.

Työt ovat luontevaa jatkoa oppiaineessa tehdylle ympäristöfilosofialle ja laajemmin bioetiikalle. Molemmat tutkijat saivat kipinän aiheeseen Markku Oksasen ja Sanna Jorosen lukuvuonna 2012 vetämiltä ympäristö- ja ilmastoetiikkaa käsitteleviltä luentosarjoilta. Yleiselle ympäristöfilosofialle löytyy niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin osalta oma harrastajakuntansa, ja ympäristöfilosofialle läheisestä bioetiikasta löytyy oppiaineessa erityisen vahvaa osaamista ja perinnettä.

Puumala tarkastelee työssään yksilöiden moraalista velvollisuutta osallistua ilmastonmuutoksen aktiiviseen torjuntaan riippumatta omista moraalipsykologisista kyvyistä motivoitua toimintaan. Kärkkäisen työssä tarkastellaan mielellisen toimijan arvokokemuksen merkitystä luonteeltaan kompleksien systeemien arvolle.

Tulevina vuosina nämä kaksi uransa alkutaipaleella olevaa tutkijaa tullaan näkemään ahkeraan hiihtelemässä oppiaineen käytävällä, erityisesti kahvihuoneen tienoilla.

Filosofian näkökulmia rasismiin mediassa

Filosofian tutkija Jani Sinokki oli puhumassa rasismista filosofian näkökulmasta Turun kirjamessuilla 6.10.

Sinokin toimittama Rasismi ja filosofia -teos (Eetos ry 2017) oli myös esillä Kirjan talon esittelypisteessä messuhallissa. Kokoelman kuudestatoista kirjoituksesta yhdeksän on Turkulaisten filosofien kirjoittamia.

Samasta aiheesta tehtiin myös lähetys Turun yliopiston uutukaiseen podcast-sarjaan Aamukahvit tutkijan kanssa. Podcast on kuunneltavissa soundcloud.comissa, ja jaksoon pääsee käsiksi vaivattomasti sarjan sivujen kautta yliopiston nettisivuilta.

Aiheesta tulossa lisää myös tämän vuoden Ajatus-aikakauskirjassa (Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja), jossa piakkoin julkaistavassa kirjoituksessa Sinokki tarkastelee rasismin käsitteen väitettyä epämääräisyyttä, ja sitä koskevan käsitenihilismin perustaa ja vaaroja.

Polaris Koille palkinto parhaasta esitelmästä

Filosofian oppiaineessa väitöskirjaansa valmisteleva Polaris Koi osallistui TIVIAn ja Future Ethics -ryhmän järjestämille Teknologian etiikan päiville. Hänen esityksensä “Self-control neuroenhancements in criminal rehabilitation” palkittiin seminaarissa parhaana esitelmänä.

Esitys perustui heinäkuussa Criminal Law & Philosophy -artikkelissa julkaistuun artikkeliin Self-Control in Responsibility Enhancement and Criminal Rehabilitation, jonka kirjoittajia ovat Polaris Koi, Susanne Uusitalo ja Jarno Tuominen.

Väitös: Kantin transsendentaaliset deduktiot ymmärretty väärin

VTM Markus Nikkarla puolustaa väitöskirjaansa 21.10.2017 Immanuel Kantin filosofiasta. Hän esittää väitöstutkimuksessaan, että Kantin teoreettisen filosofian keskiössä olevia transsendentaalisia deduktioita on luettu väärin. Laajasta keskustelusta huolimatta tulkintayrityksiä leimaa anakronismi. Nikkarla pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan kiinnittämällä erityistä huomiota siihen historialliseen filosofiseen kontekstiin, jossa Kant deduktionsa kirjoitti.

Nikkarla keskittyy tutkimuksessaan erityisesti Kantin havaintotietoisuutta koskevaan käsitykseen. Hän kontekstualisoi tämän käsityksen tarkastelemalla kritiikkiä, jota Johann Tetens esitti Cristian Wolffin havaintokäsitystä kohtaan. Nikkarla esittää, että tämän kontekstin huomioon ottamalla Kantin deduktiot on mahdollista ymmärtää todenmukaisemmalla ja historiantutkimuksellisesti kestävämmällä tavalla.

Lisätietoja yliopiston väitöstiedotteessa.

Filosofialla vahva edustus yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilöstössä

Erikoistutkija Marko Ahteensuu ja tutkijatohtori Helena Siipi on valittu Turun yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilöstöön. Tukihenkilöjärjestelmän tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen henkilökohtaista tutkimuseettistä neuvontaa, ja se on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin alulle panema.

Tukihenkilöjärjestelmän rakentamisen lähtökohtana on tarve lisätä tutkijoiden tietoisuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä sen loukkausepäilyjen käsittelyprosessista Suomessa.

Lisää aiheesta intrassa.

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa 19.10.2017 klo 14.15 – 15.45

Maailman bioetiikkapäivän luento

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa

To 19.10.2017 klo 14.15 – 15.45

Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 1krs., Assistentinkatu 7)

 

Ohjelma:

14.15 Alkusanat Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14.20  Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14.55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä -esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15.15  Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?

Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

Päätöksiin pitkäjänteisyyttä

Professori Maija Setälän johtama konsortio sai rahoituksen strategisen tutkimuksen neuvostolta. Setälän hankkeessa tutkitaan poliittisen lyhytjänteisyyden ongelmia eli esimerkiksi sitä, että päätöksien pitkän aikavälin seuraukset huomioidaan politiikassa puutteellisesti. Hankkeen englanninkielinen nimi on Participation in Long-Term Decision-Making (PALO), ja sen rahoituskausi ulottuu vuoteen 2022.

Filosofian oppiaineesta hankkeessa on mukana professori Eerik Lagerspetz. Filosofisesta aiheesta tutkimuksessa onkin kyse, etenkin jos seuraava pitää paikkansa: poliitikko ajattelee muutaman vuoden päähän, valtiomies sukupolven päähän ja filosofi määrittämättömään tulevaisuuteen.

 

We shall have been long dead and buried when the fruits we helped to sow are harvested.

Immanuel Kant