Filosofia näkyvillä Turun yliopiston promootiossa

Filosofian oppiaine oli näkyvillä Turun yliopiston promootiossa 26.5.2017. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta promovoitiin 2 kunniatohtoria ja 5 nuorta tohtoria. Toinen kunniatohtoreista on poliittisen filosofian professori emerita Susan Mendus Yorkin yliopistosta ja yksi nuorista tohtoreista on filosofian oppiaineen oma kasvatti Susanne Uusitalo. Auringonpaiste sinetöi päivän juhlallisuudet, jotka aloitettiin Turun konserttitalolla promootioaktissa ja lopetettiin tanssiaisiin VPK-talolla auringon jo painuttua mailleen. Juhlallisuudet aloitettiin jo torstaina 25.5. miekanhiojaisissa, joissa ensin vietettiin hiljainen hetki edesmenneen presidentti Mauno Koiviston kunniaksi. Presidentti Koivisto väitteli Turun yliopistosta, ja nimitettiin myös Turun yliopiston kunniatohtoriksi.

Susanne Uusitalo.

Nature, Mind, and Action in Leibniz Workshop 1.–2.6.2017

Nature, Mind, and Action in Leibniz

Workshop, University of Turku, June 1–2, 2017

Room: SH 150 (Publicum)

 

Thursday June 1

9:30 Stephan Schmid (Hamburg): “Leibniz’s Concept of the Will and the Non-Rational Strivings of Monads”

10:45 Valtteri Viljanen (Turku): “Leibniz and Locke on Deliberation”

13:30 Julia Borcherding (Yale): “Leibniz on Moral Instincts”

14:45 Julia Jorati (Ohio): “Embodied and Disembodied Cognition in Leibniz”

16:15 Peter Myrdal & Arto Repo (Turku): “Leibniz on Ideas”

Friday June 2

10:00 Ohad Nachtomy (Bar-Ilan): “Monads at the Top, Monads at the Bottom, Monads All Over”

11:15 Sebastian Bender (Humboldt): “Leibniz and the Puzzle of Independence”

14:00 Nabeel Hamid (Penn): “Optimality Principles in Leibniz’s Natural Philosophy”

15:15 Paolo Rubini (Helsinki): “Loss of Motion: Leibniz on the Phenomenon of Friction”

 

Organizers

Peter Myrdal peter.myrdal@utu.fi

Valtteri Viljanen valvil@utu.fi
The workshop is open to everyone. No registeration is needed.

Kisailua kevään kunniaksi

Filosofian henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteinen kevätjuhla pidettiin 18. pnä toukokuuta Publicumin viheriöllä. Grilli oli kuumana ja ruokaa oli moneen lähtöön. Ainejärjestö Dialectican perinneyhdistyksen laatimassa filosofia-aiheisessa tietovisassa sekajoukkueet (joissa oli sekä opiskelijoita että henkilökuntaa) olivat vahvoilla. Mölkyn pelaaminen kuului tietysti ohjelmaan, ja siinä ensimmäisen kierroksen voittajaksi heitti väitöskirjaansa valmisteleva Anne Salminen. Ainejärjestö muisti opintosihteeri Hanna-Mari Salosta komealla Dialectican paidalla.

Dialectican kevätjuhlia ei ole viime vuosina järjestetty, mutta nyt perinne on taas herännyt eloon – sekä opiskelijoiden että henkilökunnan suureksi iloksi!

Filosofi Kiurusta vuoden alumni

Kansanedustaja Krista Kiuru nimitettiin Turun yliopiston vuoden alumniksi helmikuun 28. päivänä. Kiuru on valmistunut maisteriksi pääaineenaan filosofia ja hän valmistelee myös väitöskirjaa filosofiaan.

Kiurun filosofitausta tuli hyvin esiin hänen kiitospuheessaan yliopiston vuosijuhlassa. Hän siteerasi paitsi Platonia myös opettajaansa Juhani Pietarista, joka oli kerran arvioinut Kiurun tenttivastausten olleen kovin “laajoja”. Kiurun mukaan kysymys, johon hän antoi turhan laajan vastauksen, ei koskenut pelkkiä detaljeja. Tenttikysymyksenä oli ollut “Platonin filosofian käytännöllinen ja teoreettinen pyrkimys”.

Puheessaan Krista muisteli lämmöllä opiskeluaikojaan ja filosofian oppiainetta.

Lisää aiheesta yliopiston tiedotteessa.

Kakkua, tohtori Hämäläinen!

– Makea aloitus filosofian oppiaineen ja LIKES-tutkimuskeskuksen välillä

Filosofian oppiaineen oma poika Mika Hämäläinen aloitti tutkijatohtorina LIKES-tutkimuskeskuksessa tammikuussa 2017. Urheilufilosofian tutkija valittiin mukaan MORE-hankkeeseen, jossa tutkitaan vastuullista urheilujohtamista.

Foto Hiekan ikuistus Mika Hämäläisestä.

Hämäläinen juhlisti uutta pestiään filosofian oppiaineessa maaliskuun alussa – tutkija kestitsi oppiaineen väkeä kakulla. Hämäläinen oli kasannut suklaisen houkutuksen kutkuttelemaan paikallaolijoiden näkö- ja makuaisteja.

Tutkija on aikaisemmin ilahduttanut leipuroinnillaan muun muassa YLE Puheen henkilökuntaa. Odotetaankohan LIKES-tutkimuskeskuksessa jo vesi kielellä?

Mika Hämäläinen started as a post-doctoral researcher in LIKES Research Centre for Physical Activity and Health in the beginning of the year 2017. Sometimes, he also bakes.

 

Kirja Ihmisen epätäydellisyydestä

Perjantaina 10. helmikuuta filosofiassa juotiin kakkukahvit ja juhlistettiin Juha Räikän uutta teosta Ihmisen epätäydellisyydestä ja muita kirjoituksia (Unipress 2017).

Räikkä sanoo, että teosta voidaan lukea johdantokirjana, vaikka siinä argumentoidaankin tiettyjen vastausten puolesta eikä tavoitella ”neutraalia” otetta kuten useissa johdantoteksteissä.

Kirja koostuu kymmenestä esseestä, joiden aiheet koskevat tavalla tai toisella meistä jokaista. Kirjoituksia ei ole ennen julkaistu, mutta niissä esitetyt kysymykset ovat tuttuja professori Räikän aiemmista artikkeleista viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Filosofia parantaa ja tasa-arvoistaa oppimistuloksia?

Alkuperäinen kirjoitus luettavissa Aamulehdessä (20.1.2017):

LISÄYS: toinen kirjoitus samasta aiheesta Helsingin Sanomissa (10.2.2017).

Oppimistulokset nousuun ja epätasa-arvo laskuun – filosofian avullako? Viimeisimmät Pisa-tutkimukset antavat aihetta huoleen suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta.

Luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt Suomessa. Tyttöjen ja poikien välinen ero luonnontieteissä on kasvanut edelleen. Lukutaidossa pojat ovat vuoden oppimäärän verran tyttöjä jäljessä yhdeksännellä luokalla. Kodin sosioekonominen asema näkyy luonnontieteiden osaamisessa noin kahden vuoden opiskelua vastaavana erona.

Lisäksi THL:n mukaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuus, eli köyhyyden periytyminen, on todellisuutta. Hieman yllättäen paras lääke juuri luonnontieteiden, matematiikan ja lukemisen osaamisen parantamiseen saattaa olla filosofian opettaminen peruskoulussa.

Isossa-Britanniassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa filosofiaa opetettiin yhden vuoden ajan 9- ja 10-vuotiaille. Tutkimukseen osallistui 48 koulua ja yli kolmetuhatta oppilasta. Erityistä huomiota kiinnitettiin heikommassa asemassa olevien pienituloisten perheiden lapsien pärjäämiseen.

Tutkimuksen tulokset olivat merkittäviä.

Filosofian opetusta saaneet paransivat vuoden aikana oppimistuloksiaan kahden kuukauden lisäopiskelun verran sekä lukemisessa että matematiikassa.

Erityisesti huono-osaisten perheiden lapset hyötyivät filosofiasta: heidän osaamisensa sai lukemisessa neljän, matematiikassa kolmen, ja kirjoittamisessa kahden kuukauden opiskelua vastaavan hyödyn.

Hyödyt olivat havaittavissa vielä kaksi vuotta opetuksen päättymisen jälkeen.

Nämä merkittävät hyödyt saatiin aikaan yhden viikkotunnin filosofian opettamisella tavallisten aineiden lisäksi. Kustannukset olivat alle kaksikymmentä euroa opiskelijaa kohti, ja koostuivat opettajien kouluttamisesta.

Mihin tällainen vaikutus oikein perustuu?

Tutkimuksessa käytetyssä Philosophy for Children (P4C) -menetelmässä lapsille opetetaan ajattelun taitoja ryhmäkeskusteluissa. Keskusteluja käydään tarinoiden tai videoiden pohjustamina, jotka keskittyvät tietyn käsitteen, kuten ”totuus”, ”reiluus” tai ”kiusaaminen”, ympärille.

Lapsia autetaan järkeilemään, muotoilemaan kysymyksiä ja etsimään rakentavia vastauksia. Näin he saavat samalla sitä ymmärrystä, joka auttavat heitä luovimaan sosiaalisessa ympäristössä. Tutkimuksen mukaan opetukseen osallistuneiden lapsien itsevarmuus ja ilmaisutaidot kehittyivät myös.

Filosofiset ajattelun taidot ovat hyödyllisiä luonnontieteiden, matematiikan ja lukutaidon kannalta. Myös työelämä lähes kaikilla aloilla edellyttää loogista ajattelua, argumentointitaitoa, kykyä reflektoida vaihtoehtoja sekä kantaa vastuuta omista ajatuksista ja asenteista.

Pisa-tutkimuksista ja sosiaalisesta epätasa-arvosta huolissaan olevien päättäjien kannattaisikin ottaa vaarin mainitun tutkimuksen tuloksista.

Filosofisten ajatteluntaitojen opettaminen jo alaluokilla voisi merkittävällä tavalla parantaa sekä oppimistuloksia että vähentää niihin liittyvää eriarvoistumista. Kustannukset ovat todennäköisesti hyvin pieniä suhteessa odotettaviin hyötyihin.

Jani Sinokki

Kirjoittaja on filosofian tutkija.

Rasismi ja filosofia

 

Rasismi ja filosofia -kirja on ensimmäinen suomenkielinen filosofinen teos rasismista. Teoksen keskeinen viesti on, että rasismi on huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi ilmiö kuin usein ajatellaan.

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään 10.1.2017 Publicumin ala-aulassa (Assistentinkatu 7). Teos on saatavilla tilaisuudessa alennettuun hintaan.

Rasismi ja filosofia -teoksessa tarkastellaan rasismia eri tavoin aina rasistisesta huumorista rasismin teoreettisiin ongelmiin. Kirja tuo esiin uusia ja tarpeellisia näkökulmia rasismiin ja sen lieveilmiöihin.

Kirja on tarkoitettu kaikille filosofiasta ja rasismin ongelmista kiinnostuneille. Se auttaa selkiyttämään sitä, mitä rasismi on, sekä sitä, minkä vuoksi rasismi on moraalisesti tuomittavaa.

Teos haastaa lukijansa tarkastelemaan vaikeaa ja suuria tunteita herättävää yhteiskunnallista aihetta järkiperäisesti ja tunnistamaan rasismia myös lukijan omasta ajattelusta ja toiminnasta.

Teoksessa tarkastellaan muun muassa suhdettamme etniseen ruokaan, salaliittoteorioita sekä historiallisten rasististen rotuoppien teoreettista perustaa.

Teoksen toimittanut Jani Sinokki työskentelee apurahatutkijana Turun yliopiston filosofian oppiaineessa, jonka edustus näkyy vahvasti myös kirjan kirjoittajistossa.

 

Kirjan tiedot:

Jani Sinokki (toim.): Rasismi ja filosofia, Eetos-julkaisuja 18, © 2017 kirjoittajat

Tilaukset ja arvostelukappaleet: eetos-til@lists.utu.fi

 

Lisätietoja:

Jani Sinokki, jpsino@utu.fi, 050 357 0850 www.eetos.org

Seminaari kansallisfilosofi Snellmanin kunniaksi

Oskari Nylander: Johan Vilhelm Snellman (Sininen Snellman), 1849.

Filosofian oppiaineessa järjestettiin 15. joulukuuta seminaari, jossa pohdittiin J. V. Snellmanin (1806-1881) filosofiaa. Heli Rantalan esitelmässä avattiin kansallisfilosofimme historiakäsitystä kiinnostavalla tavalla, ja Rantala painotti Snellmanin pyrkimystä sivistää kansakuntaamme. Muut puhujat dosentti Juho Ritolan järjestämässä seminaarissa olivat Lauri Kallio, Sari Roman-Lagerspetz, Ilmari Jauhiainen ja Eerik Lagerspetz. Useimmat puhujat huomauttivat Snellmanin ajattelun läheisestä suhteesta Hegelin filosofiaan, mutta toisaalta myös ajattelijoiden erot tulivat näkyviin. Eerik Lagerspetz katsoi Snellmanin olevan osittain yhä ajan hermolla, sillä ”tunnustuksen” käsite, jota käytetään nykyfilosofiassa paljonkin, oli avainasemassa joissakin Snellmanin oikeusteoreettisissa teksteissä. Seminaari rahoitettiin testamenttilahjoituksen avulla.

Episteemisen demokratian ongelmia pohdittiin Villa Marjaniemessä

Nordic exploratory workshop on epistemic democracy järjestettiin lokakuun 29. päivänä Ruissalossa. Professori Maija Setälän organisoiman seminaarin osallistujat tulivat mm. Englannista, Venäjältä, Islannista ja Hollannista. Turkulaisista filosofeista tilaisuuteen osallistuivat Marko Ahteensuu, Joseph Almog, Juho Ritola ja Juha Räikkä.

Professori Joseph Almog arvosteli esitelmässään John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa ja totesi Rawlsin hylänneen metafysiikan.

Professori Joseph Almog arvosteli esitelmässään John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa ja totesi Rawlsin hylänneen metafysiikan.

Iltapäivän päätteeksi tutustuttiin Ruissalon saareen.

Iltapäivän päätteeksi tutustuttiin Ruissalon saareen.