Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2015

Sikiön kehitys kohdussa, osa1

uababy

Raskaus jaetaan kolmeen raskauskolmannekseen eli trimesteriin; ensimmäinen käsittää viikot 0-12, toinen viikot 13-24 ja kolmas viikosta 25 synnytykseen asti. Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa kerromme sikiönkehityksestä ja muutoksista, joita tapahtuu eri kolmannesten aikana.

Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14. vuorokauden tienoilla munasarjoista vapautuu munasolu, ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. Jos miehen siittiö pääsee hedelmöittämään munasolun munanjohtimessa, raskaus ja uusi pieni elämä on alkanut. Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisten kuukautisten alkamispäivästä, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Tämän vuoksi raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.

Hedelmöittymisen jälkeen munasolu jatkaa matkaansa kohti kohtua ja alkaa jakaantua. Muodostunut solurykelmä eli alkio kiinnittyy kohtuun noin viikko hedelmöittymisen jälkeen. Alkionkehityksen toisen viikon aikana istukka alkaa muodostua ja alkion eri kerrokset (eri elinten ja ruumiinosien aiheet) sekä keskushermostoputki saavat alkunsa. Alkio on kiinni napanuoran välityksellä istukassa, jonka kautta se saa tarvitsemansa ravinnon ja hapen. Eri elinten kehittyminen alkaa kolmannesta viikosta eteenpäin ja kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä lähes kaikki elimet, keskushermostoa ja keuhkoja lukuun ottamatta, ovat pääpiirteittäin valmiita. Raskauden ensimmäiset viikot ovat siis lapsen kehityksen kannalta kriittisimmät, vaikka äiti ei vielä välttämättä edes tiedä olevansa raskaana.

Kun hedelmöittymisestä on kulunut kahdeksan viikkoa (10. raskausviikko), alkiota aletaan kutsua sikiöksi; kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita. Virheet alkionkehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana. Näihin aikoihin (raskausviikoilla 10-13) tehdään myös ensimmäinen ultraäänitutkimus neuvolassa, jonka tarkoituksena on todeta mm. raskauden kesto, sikiöiden määrä ja elossaolo, istukan paikka, kohdun sisäsuun tilanne sekä seuloa sikiön niskaturvotusta, koska Down-sikiöillä on havaittu olevan enemmän niskan ihonalaista nestekertymää verrattuna muihin sikiöihin.

Äidille ensimmäinen kolmannes on suurten muutosten jakso, sillä äidin elimistö ja sen toiminta muuttuvat pääosin istukan erittämien hormonien ja entsyymien vaikutuksesta; Kaikki elimet mukautuvat uuteen tilanteeseen suojatakseen ja turvatakseen uuden yksilön kasvun ja kehityksen kohdussa. Raskauden aikana äidin aineenvaihdunta vilkastuu ja hengitys sekä verenkierto tehostuvat. Muutosten voimakkuus on kuitenkin hyvin yksilöllistä, sillä toiset eivät edes huomaa olevansa raskaana, kun taas toiset kärsivät mm. pahasta pahoinvoinnista ja väsymyksestä.

 

lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus

Tutkimukseen osallistuvan Susannan haastattelu

Paimiolainen Susanna, 32v, huomasi Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksesta kertovan julisteen odotellessaan pääsyä ultraäänitutkimukseen. Sen innoittamana hän soitti tutkimuksen puhelinnumeroon ja lähti mukaan tutkimukseen. ”Oma ja lapsen terveys tietenkin kiinnostaa ja tämän tutkimuksen myötä saan enemmän tietoa sekä itseni että tulevan lapseni hyvinvoinnista”, Susanna kertoo. ”Lisäksi miehen puolen suvussa on esiintynyt diabetestä, ja siten lapsella on hieman kohonnut diabetesriski ja sekin vaikutti päätökseeni lähteä mukaan”, hän lisää.

Nyt ensimmäisellä tutkimuskäynnillä Susannalta mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus. Hän myös täytti kyselylomakkeita koskien mm. syömiskäyttäytymistään ja liikkumistaan. Käynnille hän toi tullessaan täyttämänsä 3-päivän ruokapäiväkirjan, josta hän saa kirjallisen palautteen kotiin. Samoin käynnin yhteydessä otetusta verinäytteestä Susanna saa tulokset kotiin parin viikon sisällä. Niistä selviävät hänen paastoverensokeri- ja –insuliiniarvonsa sekä ns. pitkäaikaissokeriarvo.

Kotiin viemisinä Susanna sai tutkimuskapselit ja purkin D-vitamiineja. Aiemmin Susanna on syönyt maitohappobakteereja vain satunnaisesti esim. antibioottikuurien yhteydessä, mutta öljykapseleita vähän säännöllisemmin. Nyt tutkimuksen aikana hän syö vain tutkimuksesta saamiaan kapseleita. ”Jos omalla osallistumisellani voin edistää odottavien äitien ja lasten terveyttä, niin teen sen mielelläni”, Susanna sanoo lähtiessään. Seuraavaan käyntiin mennessä Susanna onkin jo aloittanut äitiyslomansa ja varmaan kertonut kotona touhuaville Elmerille 5v ja Siirille 2v uudesta pikkuveikasta tai –siskosta =).

 

puput, pienennetty

Miksi kannattaa osallistua Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen?

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin kehonkoostumusta raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Osallistumalla tähän tutkimukseen saat tietoa omasta ja lapsesi terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujille tarjotaan ylimääräinen ultraäänitutkimus raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio. Tämän lisäksi osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Eri vaiheissa tutkimusta, jaamme myös pieniä tuotelahjoituksia sponsoreilta.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi tai 050-4004 903

uababy

 

Tutkimushuoneemme on muuttanut!

Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksemme vastaanottohuone on muuttanut TYKSn äitiyspoliklinikan mukana uusiin tiloihin. Jatkossa otamme tutkittavia vastaan äitiyspoliklinikan väistötiloissa TYKS:n U-sairaalan kolmannessa kerroksessa.

Löydät tutkimushuoneemme helposti kun tulet sisään U-sairaalan pääovesta (3.krs.) ja käännyt neuvonnan kohdalta vasemmalle. Äitiyspolin ovi on oikealla ennen hissejä, ja tutkimushuoneemme löytyy poliklinikan perältä, oikealle johtavan käytävän päässä.

Tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin osallistujat!

Tutkimushuone

Tutkimustyötä harjoittelijana

Raskausdiabetes ja ravinto – tutkimusryhmässä on kesän alusta alkaen ollut mukana harjoittelija, joka kertoo seuraavassa jutussa hieman työstään:

Hei! Olen Ella ja opiskelen Biolääketieteen koulutusohjelmassa Turun Yliopistossa. Aloitin kesäkuussa kesäharjoittelijana Raskausdiabetes ja ravinto – tutkimusryhmässä. Monet käytännön asiat olivat tuttuja jo entuudestaan, koska olen opiskelujeni ohessa tehnyt ruokapäiväkirjalaskentaa ja tutkimuskäyntejä samassa tutkimuksessa. Nyt sain kuitenkin enemmän vastuuta, koska muut ryhmäläiset lähtivät vuorollaan kesälomille.

On ollut mukavaa päästä näkemään, miten tiedettä käytännössä tehdään, sillä opintojen aikana se on tuntunut melko kaukaiselta. Olen tykännyt varsinkin tutkimuskäynneistä, joiden aikana olen päässyt tutustumaan moniin osallistujiimme, jotka ovat eri vaiheissa raskauttaan tai jo synnyttäneitä. Erityisesti suloisia vauvoja ja isompiakin lapsia on mukava nähdä käynneillä. Olen huomannut, että ihmisten parissa työskentely on palkitsevampaa, kuin tavallinen laboratoriotyö, jollaiseksi tutkimuksen tekeminen usein mielletään.

Käyntien lisäksi olen kesän aikana laskenut ravinnonsaantia osallistujien ruokapäiväkirjoista, tallentanut kyselylomakkeiden tietoja sekä tehnyt palautteita verikokeista. Käynneillä tekemäni kehonkoostumuksen mittaaminen on ollut mielenkiintoista, sillä kehon koostumuksessa tapahtuu paljon muutoksia varsinkin raskauden aikana. Saan tutkimuksesta myös materiaalia omaa pro gradua-tutkielmaani varten, joten harjoittelu on ollut hyödyllistä myös siinä mielessä. Nyt syksyn tullen jatkankin pro gradu-tutkielmani tekemistä, joten minuun saattaa edelleen törmätä tutkimuskäynneillä.

Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen mukaani tarttui paljon uutta tietoa ja osaamista tulevaisuutta varten. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Terveisin Ella

 

Yli 35-vuotiaiden synnyttäjien määrä kasvaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi eilen, että yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus kasvoi yhä vuonna 2014, ja oli jo 20,4 presenttia kaikista synnyttäjistä Suomessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14,4 prosenttia. Ensisynnyttäjistä 12,1 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä vuonna 2014, kun 20 vuotta aiemmin vastaava osuus oli 6,6 prosenttia.

Tämä kertonee siitä, että suomalaiset siirtävät lasten hankintaa hieman myöhemmälle iälle. Voit lukea lisää täältä.