Turkulainen Arbetet-lehti käsitteli etusivullaan 9. maaliskuuta 1918 suhdetta isänmaahan otsikolla ”Fosterlandet som handelsvara”. Olivatko sosialistit isänmaallisia? Teksti alkaa viittauksella ruotsalaiseen sosialidemokraattiseen toimittajaan Axel Danielssoniin, joka oli kysynyt: ”Voiko sosialidemoraatti rakastaa ’koskiemme kuohuntaa’, jos koskien sähkövoimalaitokset ovat yksityisomistuksessa, tai ’purojen juoksua’, jos vain rantojen omistajat saivat pyydystää rapuja ja kalliisti maksavat englantilaiset narrata taimenia.” Danielssonin vastakuvat ...
Sunnuntaina Turussa oli järjestetty suuri joukkokokous, josta Sosialisti kertoi seuraavana aamuna 4. maaliskuuta 1918. Iltapäivllä klo 14 kauppatorilla järjestettyyn kokoukseen osallistui lehden mukaan ”tuhatlukuisesti työväkeä, joka hartaana ja innostuneena seurasi puhujien esityksiä”. Punakaarti oli asettunut kauppatorin ympärille piiriin estämään kokouksen mahdollinen häiritseminen. Puhujalavalle nousi ensimmäisenä Lauri Letonmäki (1886–1935), joka sodan aikana toimi kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna ja ...
Vuonna 1918 maaliskuun 2. päivä oli lauantai. Sosialistin etusivu täyttyi sotatapahtumien kuvauksesta. Otsikot kertovat paljon: ”Lahtarit kärsineet tappion Hämeenkyrössä”, ”Taistelu Pomarkussa”, ”Savon rintamalta”, ”Porvarikaartilaiset myrkyttäneet virvoitusjuomia”, ”Heinolassa taisteltu ankarasti”, ”Lahden Punaisella Kaartilla oma sanomalehti”… Etusivun uutiseksi nousivat Santeri Nuortevan (1881–1929) terveiset Yhdysvalloista otsikolla ”Tervehdys Amerikasta”. Viipurilaissyntyinen Nuorteva oli varsinaissuomalaisille tuttu, sillä hän oli toiminut opettajana ...
Sosialisti julkaisi 25. helmikuuta 1918 Suomen kansanvaltuuskunnan neljä päivää aiemmin päiväämän avoimen kirjeen, jossa se protestoi Ruotsin hallituksen edustajan neuvotteluja valkoisen Suomen hallituksen kanssa. Kansanvaltuuskunta huomautti, että se edusti Suomen todellista hallitusvaltaa ja Ruotsin sekaantuminen Suomen sisäisiin asioihin horjutti Suomen riippumattomuutta, joka oli kansanvaltuuskunnalle niin kallis. Ruotsin ei pitänyt myöskään neuvotella Suomen ja Venäjän välien ...
Arbetet julkaisi 23. helmikuuta 1918 kuvan punaisen Suomen hallituksesta, eli Suomen kansanvaltuuskunnasta. Ilmeisesti kaikista ei ollut saatavilla tai mahdollisuutta toimittaa valokuvaa – joka tapauksessa valtuuskunnan jäsenet esiintyvät lehdessä piirrosgalleriana. Selvästikin lehden tavoitteena oli esitellä lukijoilleen vallankumoukseen johtanut johtajisto, joka ei välttämättä ollut monelle turkulaiselle kovin tuttu. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) piiristä koostettu valtuuskunta oli 13-miehinen, ...
Sosialisti uutisoi porvarien katalasta suunnitelmasta. Vaasasta käsin toimivat ”entiset senaattorit”, siis valkoisen Suomen hallitus, valmisteli asevelvollisuutta ”vastavallankumouksellisen” armeijan kasvattamiseksi. ”Mannerheimiläiset” suunnittelevat omien oikeuksiensa ajamisen vuoksi vallankumoukseen ryhtynyttä suomalaisen työväestön ”teurastusta”. ”Lahtarit” ovat uhanneet hirttää kaikki vallankumoukselliset, ja heidän toiminnastaan eri puolilla Suomea kerrottiin osoituksena tästä pyrkimyksestä. Uutinen työläismiesten asevelvollisuudesta Viipurissa sijoitettiin lehdessä puolestaan pikku-uutiseksi. Uutisessa ...
Kun sisällissodan rintamilta ei kuulunut toivottuja uutisia, Sosialisti nosti esiin etusivullaan 21. helmikuuta ulkovaltojen Suomea suoraan tai epäsuorasti koskevat toimet. Jo kuukausia ennen vallankumousta askarruttanut kysymys Ahvenanmaan tulevaisuudesta oli pääuutisen aiheena. Suunnitteliko Ruotsi Ahvenanmaan valtausta, vai oliko se jopa jo miehittänyt sen? Punainen Suomi eli tiedonrippeiden varassa. Ilmapiiri oli omiaan huhujen ja suoranaisen vainoharhaisuuden syntymiselle, ...
Punaisen Turun lehdet pyrkivät pitämään lukijansa, etupäässä punaiset ja heitä sympatisoineet, sekä varmasti myös lehtiä enemmän tai vähemmän salaa lukeneet muut turkulaiset, tietoisina kansanvaltuuskunnan tomerasta toiminnasta hallinnon järjestämiseksi niin välittömästi kuin tulevana, sisällissotaa seuraavana aikana. Erityisen haastava kysymys oli talous ja kansalaisten elinolojen järjestäminen. Kansanvaltuuskunta halusi osoittaa mahdollisimman tarkasti, millaisin lakien säätämistä sisältävin toimin se ...
16. helmikuuta Turun lehdet Sosialisti ja Arbetet raportoivat kumpikin kotimaan sotatapahtumista mutta erilaisin painotuksin. Sosialistin etusivulla näkyivät raportit eri puolilla Suomea käydyistä taisteluista sekä syytökset ”lahtarikaartilaisten” petollisista toimista. Ruotsinkielinen Arbetet nosti etusivun uutiseksi tiedot ruotsalaisjoukkojen maihinnoususta Ahvenmaalle. Lehden mukaan Eckeröön oli rantautunut kolme ruotsalaisalusta. Tilanne oli kuitenkin toistaiseksi rauhallinen. Ahvenanmaa oli demilitarisoitu alue jo 1850-luvulla ...
Suomen Kansanvaltuuskunnan oikeusasiain valtuutettu Antti Kiviranta oli 4. helmikuuta 1918 lähettänyt Suomen vankiloihin, kuritushuoneisiin ja kasvatuslaitoksiin määräyksen. Siinä kehotettiin henkilökuntaa viipymättä valitsemaan keskuudestaan neuvosto hoitamaan ”näitä laitoksia”. Turussa ryhdyttiin neuvottelemaan Kakolan vankilan asemasta, ja Sosialisti uutisoi asiasta 8. helmikuuta otsikolla ”Kakolan vartijat hyväksyivät Valtuuskunnan”. Lehti totesi: ”Turussa sijaitsevan Kakolan kuritushuoneen vartijatkin hyväksyivät eilen innostuneen mielialan vallitessa ...