Moikka!

Olen Jenni, neljännen vuoden lääketieteen opiskelija ja väitöskirjatutkija. Aloitin Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmässä rotaatio-opiskelijana kesällä 2020. Tieni tutkijana alkoi rintamaitoanalyyseillä ja niistä syventävien opinnäytetyön tekemisellä. Lisäksi olen ollut ryhmässä tutkimusavustajana. Työni on ollut hyvin monipuolista: laboratoriotyöskentelyä, osallistumista tutkimuskäynneille ja oman tutkimuksen suunnittelua ja työstämistä .

Rintamaito tutkimusaiheena on mielenkiintoinen, sillä se on erittäin tärkeässä tehtävässä lapsen varhaisessa kehittymisessä. Rintamaito mukautuu vauvan tarpeisiin ja imetys on hyödyllistä myös äidille. Rintamaito sisältää lapsen kasvuun tarvitsemat ravintoaineet; proteiinia, rasvaa ja hiilihydraatteja. Tämän lisäksi rintamaidossa on myös niin kutsuttuja bioaktiivisia yhdisteitä, kuten hormoneita ja puolustustekijöitä. Rintamaidon sisältämät puolustustekijät ovat esimerkiksi immuunisolut ja niiden tuottamat ainesosat. Nämä bioaktiiviset komponentit ovat tärkeitä vauvan terveydelle, sillä ne suojaavat vauvaa infektioilta, edistävät elinten ja immuunipuolustuksen kehittymistä. Rintamaidon koostumukseen vaikuttaa monet tekijät, kuten esimerkiksi imetyksen vaihe ja äidin ravitsemus. Omassa syventävässä opinnäytetyössä olen keskittynyt puolustustekijöihin rintamaidossa ja siihen, kuinka ravinnon avulla (kalaöljy ja probiootit) voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa niihin. Olen pystynyt hyödyntämään tutkimuksessani uusimpia tarkkoja mittaustapoja, jotka mahdollistavat rintamaidon tutkimisen entistä tarkemmalla tasolla.

Väitöskirjassani on tarkoitus käyttää tutkimuksessa kerättyjä tietoja raskausajasta, synnytyksestä, imetyksestä ja lapsen kasvusta. On ollut hienoa olla mukana pitämässä tutkimuskäyntejä ja tavata tutkimukseen osallistuvia äitejä ja lapsia.

Jenni

Lähteet

Ballard O, Morrow AL. Human milk composition: nutrients and bioactive factors. Pediatr Clin North Am. 2013 Feb;60(1):49-74. doi: 10.1016/j.pcl.2012.10.002. PMID: 23178060; PMCID: PMC3586783.

Samuel TM, Zhou Q, Giuffrida F, Munblit D, Verhasselt V, Thakkar SK. Nutritional and Non-nutritional Composition of Human Milk Is Modulated by Maternal, Infant, and Methodological Factors. Front Nutr. 2020 Sep 16;7:576133. doi: 10.3389/fnut.2020.576133. PMID: 33117843; PMCID: PMC7557356.

Victora CG, Bahl R, Barros AJ, França GV, Horton S, Krasevec J, Murch S, Sankar MJ, Walker N, Rollins NC; Lancet Breastfeeding Series Group. Breastfeeding in the 21st century: epidemiology, mechanisms, and lifelong effect. Lancet. 2016 Jan 30;387(10017):475-90. doi: 10.1016/S0140-6736(15)01024-7. PMID: 26869575.

Moi!

Tällä kertaa blogia päivittää opinnäytetyöntekijä sekä tutkimusavustaja Janina. Opiskelen viidettä eli viimeistä vuotta biolääketiedettä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa, mutta päädyin kuitenkin loppuvuodesta 2021 etsimään gradupaikkaa Turun yliopistosta. Meillä Kuopiossa englanninkielisen maisterivaiheen pääaine on molekyylilääketiede (Molecular Medicine), jossa keskiössä on sairauksien syntymekanismeihin paneutuminen solutasolla. Huomasin kuitenkin opintojeni aikana kiinnostukseni nousevan ravitsemusta sekä kliinistä tutkimusta kohtaan, ja tästä syystä otin yhteyttä Varhainen ravitsemus ja terveys – tutkimusryhmään. Muutamien palaverien jälkeen löysimmekin Kirsi Laitisen kanssa minulle kiinnostavan projektin liittyen äidin suoli-aivo-akseliin! Aloitin kirjallisuuteen perehtymisen kesällä 2022 ja kuluneen syksyn aikana olen päässyt aloittamaan itse analyysiä.

Graduprojektini ohella aloitin kesällä myös tutkimusavustajan työt. Ensimmäisinä viikkoina työtehtäviini kuului muun muassa ruokapäiväkirjojen laskemista sekä tutkimusdatan tallentamista. Sekä ruokapäiväkirjat että muu tutkimusdata olivat peräisin aikaisemmilta Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksen seurantakäynneiltä. Kesän edetessä kokeneempi tutkimusavustaja Tyti sekä väitöskirjatutkija Lotta perehdyttivät minua uusiin työtehtäviin. Melko pian sainkin enemmän vastuuta ja pääsin työskentelemään labrassa solueristysten parissa sekä pitämään tutkimuskäyntejä.

Tämä kesä on ollut ensikosketukseni tutkimustyöhön ja on ollut ilo huomata, että kyseinen tutkimusryhmä on ollut minulle juuri sopiva. Tutkimusavustajan työ, erityisesti tutkimuskäyntien pitäminen äidille ja lapsille, on antanut tarvittavaa vastapainoa omalle graduprojektille, joka on tähän asti pitkälti sisältänyt kirjallisuuteen tutustumista (eli paljon tunteja tietokoneen ääressä). Tutkimustyö vaatii paljon, mutta kiinnostavien aiheiden parissa työskentely helpottaa asiaa. Myös se, että maltamattomana odottaa, millaisia tuloksia on tulossa. Työni tutkimusryhmässä ei lopu graduprojektini jälkeen, vaan sain mahdollisuuden jatkaa väitöskirjaprojektiin valmistumiseni jälkeen, huippua!

Janina Hieta

Englannin kielellä ”nudge” tarkoittaa tönäisyä tai tuuppausta, mutta tieteellisissä piireissä nudging – ilmiöllä tarkoitetaan valintojen ohjausta terveellisempään, kestävämpään tai muuten parempaan suuntaan pienillä ja huomaamattomilla konsteilla, rajoittamatta valinnan vapautta ja yksilön tunnetta päätösvallasta. Käytöstutkijat ja psykologit ovat perehtyneet tähän tuuppaamisen periaatteeseen niin liiketalouden kuin kestävän kehityksen näkökulmista, mutta pienestä tuuppauksesta voi olla iloa myös lapsiperheen ruokailussa ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä.
Ympäristötekijät vaikuttavat valintoihimme huomaamattamme jatkuvasti, eikä neutraalisti suunniteltua ympäristöä ole olemassakaan. Tuuppaus perustuukin sosiaalisen, psykologisen sekä fyysisen ympäristömme muokkaamiseen siten, että teemme huomaamattamme parempia valintoja. Esimerkiksi suunnittelemalla ruokailutilanteen ympäristötekijät oikein, voi lasta ohjata kohti terveellisiä valintoja rajoittamatta ruoka-aineita, parantaen samalla lapsen itseluottamusta.
Ruokailuun liittyvää tuuppausta on viime vuosina tutkittu erilaisilla koejärjestelyillä ympäri maailmaa, ja moni tuuppaus-tekniikka on helppo toteuttaa myös arjessa. Esimerkiksi kasvisten ja kokojyväviljatuotteiden syömistä voi edistää tuuppauksen avulla. Tuuppausta voikin hyödyntää muotoilemalla vihanneksista lautaselle kasvot tai leikkaamalla ruisleipäpalan sydämen tai puun muotoiseksi, jolloin terveellinen vaihtoehto muuttuu hauskaksi ja kiinnostavaksi. Hollantilaistutkimuksessa todettiinkin, että lapset valitsivat hauskan muotoisen kokojyväleivän useammin kuin tavalliseen muotoon leivotun vaalean sämpylän.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin myös, että vihannesten ja hedelmien kuvat astioissa saivat lapset syömään enemmän hedelmiä ja vihanneksia, verrattuna samoihin ruokiin tarjottuna tavallisilta, yksivärisiltä astioilta. Ruokapöydän kattamisessa kannattaa siis hyödyntää tuuppausta! Astioiden houkuttelevuus ei tosin ole ainoa kikka kattauksessa. Tyypillisesti terveyttä edistäviä ruokia valitaan todennäköisemmin, jos ne ovat helpommin saatavilla kuin epäterveelliset vaihtoehdot. Siksi esimerkiksi kasvikset kannattaa ruokapöydässä laittaa lapsen lähettyville, tai asettaa hedelmät keittiössä lapselle sopivalle korkeudelle terveellisiksi välipaloiksi.
Kun arjen tilanteita ja ympäristöä pohtii uudesta näkökulmasta, voi monia asioita muuttaa helposti tuuppauksen periaatteen mukaisiksi. Ihmisen mieli on helposti juksattavissa, ja siksi tuuppaus onkin tehokas keino terveyttä edistävien tottumusten kehittämisessä.

Lähteet:
van Kleef E, Vrijhof M, Polet IA, Vingerhoeds MH, de Wijk RA. Nudging children towards whole wheat bread: a field experiment on the influence of fun bread roll shape on breakfast consumption. BMC Public Health. 2014 Sep 2;14:906
Bucher T, Collins C, Rollo ME, McCaffrey TA, De Vlieger N, Van der Bend D, Truby H, Perez-Cueto FJ. Nudging consumers towards healthier choices: a systematic review of positional influences on food choice. Br J Nutr. 2016 Jun;115(12):2252-63.
Sharps MA, Thomas E, Blissett JM. Using pictorial nudges of fruit and vegetables on tableware to increase children’s fruit and vegetable consumption. Appetite. 2020 Jan 1;144:104457. doi: 10.1016/j.appet.2019.104457. Epub 2019 Sep 13.
Kuvalähde: Pexels.com, https://www.pexels.com/photo/funny-face-created-by-assorted-sliced-fruits-on-plastic-plate-6489567/

Moikka!

Olen Tyti ja olen juuri valmistumassa biolääketieteen kandidaatiksi. Aloitin tutkimusavustajana Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmässä viime vuonna opintojeni ohella. Ravitsemus on kiinnostanut minua jo pitkään ja kävinkin opinnoissani valinnaisia ravitsemustieteen kursseja, joissa pääsin tutustumaan aiheeseen paremmin. Päädyin tähän tutkimusryhmään, koska aihe kiinnosti minua ja olin jo valmiiksi ajatellut kandidaatin tutkielmani aiheen liittyvän ravitsemukseen. Sainkin samalla työn lisäksi ohjaajan kandilleni. Pääsin tutkielmassani perehtymään rintamaidon vaikutukseen lapsen suoliston puolustuskyvyn ja suolistomikrobiston kehittymisessä.

Aloitin tutkimusryhmässä viime syksynä. Pian tuleekin jo vuosi täyteen tutkimuksen parissa! Aluksi työni oli tutkimusdatan tallennusta, ruokapäiväkirjojen laskentaa ja kehonkoostumusmittausten tekemistä. Työtehtäväni laajenivat talven aikana myös laboratoriotyöhön ja Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksen tutkimuskäyntien pitämiseen. Kesän ajan jatkoin samojen tehtävien parissa ja sain enemmän vastuuta lomien aikana. Lisäksi opastin myös hieman rotaatio-opiskelijoitamme ja esittelin tutkimuksessa käytettävien laitteiden käyttöä. Oli kiva päästä jakamaan omaa osaamista ja samalla huomasi, että on itsekin oppinut jo paljon.

Tutkimusryhmässä työskennellessä olen oppinut hurjan määrän uutta ja on ollut erittäin mielenkiintoista saada näin monipuolisia työtehtäviä. Olen myös saanut tarkemman kuvan siitä, millaista tutkimuksen tekeminen on. Vaikka tutkimustyö on välillä itsenäistä, tuovat tutkimuskäynnit lasten ja vanhempien kanssa hyvää vastapainoa siihen. Nyt syksyn tullessa tutkimustyö jatkuu samoissa merkeissä, eli nähdään tulevilla tutkimuskäynneillä.

Kivaa syksyä!

Tyti

Luonnon tarjoamat metsäsienet ovat erinomainen osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Edullisen pääraaka-aineen sieniaterialle pääsee poimimaan metsäretkellä aina alkukesästä myöhäissyksyyn asti. Vähäenergiset ruokasienet ovat kevyttä ravintoa ja sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä ruoansulatukselle tärkeitä kuituja.
Metsäsienistä rouskut, korvasienet ja vahverot, kuten kantarellit, sisältävät runsaasti D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia. Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinia saadaankin luontaisesti pääasiassa metsäsienistä. Keltavahveroissa on myös paljon A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. Nämä provitamiinit muuttuvat elimistössä retinoliksi, jota tarvitaan muun muassa silmien terveyden ylläpitoa varten. Monista sienistä saatavat B-vitamiinit, kuten riboflaviini (B2), niasiini (B3) ja folaatti (B9), ovat tärkeitä energia-aineenvaihdunnan säätelijöitä.
Koska sienet keräävät tehokkaasti ravintoaineita kasvuympäristöstään sienirihmastonsa avulla, niistä saadaan monia kivennäis- ja hivenaineita: muun muassa kaliumia, rautaa, seleeniä ja sinkkiä. Esimerkiksi Suomen satoisin ruokasieni kangastatti on erityisen rautapitoinen mieto metsäsieni. Sienten natriumpitoisuus on vähäinen, joten ne sopivat hyvin ravinnoksi myös verenpaineen ollessa koholla. Proteiinien osalta sienissä on monipuolinen aminohappokoostumus – ne sisältävät kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.
Erityisesti herkkutatit ja suppilovahverot ovat erinomaisia kuidun lähteitä ja pitävät pitkään kylläisenä aterian jälkeen. Sienikuidut eivät juurikaan hajoa ruoansulatuskanavassa eli ne laimentavat siten suolessa kulkevaa ruokamassaa. Niillä on myös mahdollisesti edullisia terveysvaikutuksia suolistomikrobien toiminnan kautta. Maultaan miedosti pähkinäisissä herkkutateissa on suuri beetaglukaanipitoisuus: tämä tärkeä ravintokuitu voi auttaa veren kolesterolitasojen hallinnassa vähentäessään kolesterolin imeytymistä suolistosta.
Sienille ominainen umamimakuaine täydentää ja korostaa ruoan muiden raaka-aineiden makuja. Ne toimivatkin loistavasti erilaisissa pääruoissa, kuten risotoissa tai keitoissa, lisukkeina esimerkiksi kalan ja kasvisten kanssa sekä leivonnaisissa. Sieniaterian ravintoarvo voi kuitenkin muuttua riippuen valmistustavasta: kun paistamiseen käytetään pehmeitä rasvoja sisältäviä kasviöljyjä ja kastikkeissa vähärasvaisia kermoja tai kasvipohjaisia valmisteita, myös terveyshyödyt säilyvät ateriakokonaisuudessa.
Sienet säilyvät hyvin kuivattuina tai tarvittaessa esikäsiteltyinä pakasteina. Liottaminen ja keittäminen hävittävät sienten kivennäisaineita ja vitamiineja, joten sienistä tulisi ryöpätä vain tietyt lajit, kuten kangashaperot ja monet rouskut. On tärkeää myös varmistaa sienen syöntikelpoisuus ja kerätä vain metsästä tunnistamiaan sieniä. Virkistäviä sieniretkiä!

Lähteet:
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/suositeltavat-ruokasienet/
https://www.arktisetaromit.fi/fi/sienet/ravintosisalto/
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/sienet/metsasienia
Ravitsemustiede [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021
https://www.oppiportti.fi/op/rvt00049/

Moikka!

Olen 2. vuoden lääketieteen opiskelija Elisa, ja sain mahdollisuuden tutustua ravitsemustutkimustyöhön Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmässä kesäkuussa 2021. Koronaviruksen tartuntamäärien kasvaessa keväällä olin valmistautunut viettämään kesän valinnaisopintojen parissa, mutta kaikesta huolimatta rotaatiojakso onnistuttiin pitämään ja olin erittäin ilahtunut päästessäni oppimaan uutta kliinisestä tutkimustyöstä.

Aloitin opinnot kliinisellä tutkijalinjalla viime syksynä, ja ajattelin jo tällöin suorittavani tutkijalinjaan kuuluvan rotaatio-opetuksen ravitsemustutkimuksessa. Tehokkaan viestittelyn jälkeen lupahakemukset ja muut lomakkeet allekirjoitettiin ja jäin innolla odottamaan tulevaa kesää. Minulla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta tutkimustyön tekemisestä, joten pidin rotaatiota ja tutkijalinjaa kokonaisuudessaan arvokkaana tilaisuutena oppia tutkimusmaailmasta erityisesti käytännön kannalta.

Ennen kesäkuuta olin etukäteen perehtynyt jonkin verran tutkimusryhmän julkaistuihin artikkeleihin ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. Rotaation aikana opin valtavasti uutta asiaa mm. datan käsittelystä, tutkimuksessa käytettävistä kyselylomakkeista ja tutkimuskäynneistä. Saimme heti ensimmäisenä työpäivänä perehdytyksen tutkimustiloihin Medisiinalla. Kliinisen tutkimuksen lisäksi pääsin kertaamaan myös hieman laboratoriotyöskentelyn periaatteita.

Tutkimuskäyntien yhteydessä pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan kehonkoostumusmittaukseen BOD POD -laitteella ja mittaamaan kyselylomakkeisiin tarvittavia tietoja mm. pituudesta, vyötärönympäryksestä ja verenpaineesta. Lisäksi retinan kuvantaminen oli hieno uusi kokemus rotaatiojaksolla. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka tallennettava ja analysoitava tutkimustieto alun perin muodostuu. Varsinkin työskentely tutkittavien lasten ja vanhempien kanssa oli hyvin palkitsevaa ja ihanaa vaihtelua lääketieteen prekliinisiin opintoihin!

Ollessani harjoittelijana tutkimusryhmässä opin paljon uutta tutkijan työstä käytännössä ja siitä, miten monipuolisia työtehtäviä tarvitaan tutkimusaineiston tuottamiseksi. Rotaatio-opiskelijat otettiin lämmöllä vastaan ja työyhteisö oli mitä parhain. Sain paljon hyviä neuvoja ja ohjeita ravitsemustutkimukseen liittyen, ja jatkaisin mielelläni aiheen parissa syventävien opintojen saralla. Suuret kiitokset kaikille työkavereille antoisasta kuukaudesta!

Mukavaa kesää!

Terveisin, Elisa

Runsas määrä metsien omia vitamiinipillereitä odottaa tälläkin hetkellä poimijoitaan. Marjat ovat todellisia terveystuotteita ja kuuluvat terveyttä edistäviin ruokavalintoihin. Ravitsemussuositusten mukaisella kasvispainotteisella ruokavaliolla on paljon edullisia vaikutuksia terveyteen: riittävä kasvikunnan tuotteiden, kuten kotimaisten marjojen, käyttö parantaa veren rasva-arvoja, laskee korkeaa verenpainetta ja vähentää sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Käyttämällä marjoja säännöllisesti ja monipuolisesti pari desilitraa päivässä saadaan parhaiten hyödynnettyä niiden erilaisia hyviä ominaisuuksia. Herkulliset metsämarjat sisältävät paljon monia suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita, sekä elimistölle välttämättömiä rasvahappoja, mutta niukasti energiaa – vähäisen energiapitoisuutensa ja suuren ravintoainetiheytensä ansiosta marjat soveltuvatkin erinomaisesti myös painonhallintaan.
Suomalaisista luonnonmarjoista erityisesti tyrni sisältää runsaasti C-vitamiinia, joka puolestaan edistää kasvikunnasta saatavan raudan imeytymistä ruokailun yhteydessä. Kirpsakoista tyrnimarjoista saatavassa siemenöljyssä on rasvaliukoista E-vitamiinia, joka auttaa antioksidanttina elimistön soluja suojautumaan hapettumisstressiltä. Marjojen siemenet sisältävät paljon ravitsemuksellisesti tärkeitä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Siemenöljyjen terveysvaikutukset ovat elimistön hyödynnettävissä, kunhan siemenetkin pureskellaan marjoja nautittaessa. Marjoissa on myös merkittävästi folaattia eli B9-vitamiinia, jota suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin vähäisesti. Kullankeltainen lakka saa värinsä suuresta määrästä karotenoideja eli A-vitamiinin esiasteita.
Kivennäisaineista marjoissa on runsaasti kaliumia suhteessa natriumiin, joten niillä on edullisia terveysvaikutuksia myös verenpainettaan tarkkaileville. Erityisesti runsaskuituiset marjat, kuten vadelma ja puolukka, ovat tärkeitä suoliston hyvinvoinnin kannalta. Metsämustikoiden ja mustaherukan kuoriosa sisältää paljon antosyaaneja, jotka muiden flavonoidien, lignaanien ja tanniinien ohella kuuluvat polyfenoleihin. Lupaavaa tutkimusnäyttöä on saatu erityisesti polyfenolien mahdollisesta antioksidatiivisesta vaikutuksesta ja kyvystä hidastaa hiilihydraatin pilkkoutumista ja imeytymistä – marjat auttavatkin pitämään verensokerin tasaisena.
Värikkäät marjat tuovat piristävää ja raikasta makua puuroihin, maustamattomaan jogurttiin tai vaikkapa rahkaan ja toimivat myös sellaisenaan naposteltavana sekä erilaisina kiisseleinä ja keittoina. Pieni määrä lisättyä sokeria on joskus paikallaan esimerkiksi puolukka- tai herukkamarjapuurossa. Marjoista pystyy nauttimaan vitamiineineen ja terveydellisine ominaisuuksineen ympäri vuoden säilömällä ne pakasteena. Nautitaan siis luonnosta, hyötyliikutaan ja virkistäydytään metsässä sekä kerätään samalla talteen maistuvia ja terveellisiä marjasatoja!

Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00474
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14422
https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/ravintosisalto/
Lappi, J., Raninen, K., Väkeväinen, K., Kårlund, A., Törrönen, R., & Kolehmainen, M. (2020). Blackcurrant (Ribes nigrum) lowers sugar-induced postprandial glycaemia independently and in a product with fermented quinoa: A randomised crossover trial. British Journal of Nutrition, 1-10.
https://doi.org/10.1017/S0007114520004468

Liikunta ja ulkoilu ovat tärkeä osa lapsiperheen arkea, ja aurinkoisilla säillä ulkona liikkuminen onkin loistava kesäpäivän aktiviteetti. Lähiniitylle voi tehdä retken ja ihailla upeita kesän kukkivia kasveja, tai rannalle voi suunnata viilentymään, jos helteinen kuumuus pääsee yllättämään. Liikunta on yksi terveen elämän tärkeä elementti, ja siksi riittävästä liikunnasta, sekä liikkumista tukevasta ravitsemuksesta on hyvä pitää kiinni.
Liikuntasuositukset on määritetty sen mukaan, paljonko lapsen tulisi liikkua päivässä, terveen elämän ylläpitämiseksi. Alle kouluikäisille liikuntaa suositellaan vähintään kolme tuntia päivässä. Tähän kolmeen tuntiin sisältyy monipuolista ja teholtaan vaihtelevaa liikuntaa sekä muita päivän touhuja. Vauhdikasta fyysistä liikuntaa tulisi alle kouluikäisen lapsen päivässä olla noin tunti. Esimerkiksi trampoliinilla hyppiminen, juoksuleikit ja pallopelit tai uiminen ovat vauhdikasta ja monipuolisesti rasittavaa liikuntaa. Kevyempää liikuntaa on kesällä mukava harrastaa ulkona esimerkiksi kävelyn tai pyöräilyn muodossa. Kouluikäisen lapsen liikuntasuositukset eroavat hieman alle kouluikäisten suosituksista. Kouluikäiselle päivittäistä liikuntaa tulisi kertyä vähintään 1-2 tuntia, ja liikunnan tulisi sisältää useita vähintään 10 minuutin reippaita rupeamia, jotka hengästyttävät ja saavat sykkeen nousemaan.
Usein tavoitteelliset urheiluharrastukset saatetaan aloittaa jo hyvin nuorena, jolloin tiheä liikkuminen pitää ottaa huomioon myös ravitsemuksessa. Lautasmallin mukainen syöminen onkin erittäin tärkeää, jos rasitusta tulee paljon. Energiaa tulee saada tarpeeksi sekä pääaterioilla että välipaloilla, koska lapsi tarvitsee energiaa kasvuun ja kehitykseen. Ateriarytmin ajoittaminen tasaisesti pitää verensokerin sopivalla tasolla, ja antaa virtaa ulkoiluun ja liikkumiseen. Ateriarytmi on kohdallaan, jos ruokailuhetkien väli ei veny 3-4 tuntia pidemmäksi.Kesällä liikkujan on syytä ottaa huomioon myös riittävä juominen. Vesi riittää aktiivisen liikkujan ja ulkoilijan janojuomaksi. Vesipullo onkin tärkeä muistaa ottaa mukaan rannalle tai metsäretkelle aurinkoisena päivänä, sillä hikoilu lisää janon tunnetta ja elimistön nestetarvetta. Myös aterioilla olisi hyvä juoda 1-3 lasia vettä, rasvatonta maitoa tai piimää. Kofeiinipitoiset juomat eivät sovi liikkujalle, eivätkä varsinkaan lapselle. Myöskään sokeripitoiset mehut tai kuplivat juomat eivät ole hyvä vaihtoehto, sillä ylimääräinen sokeri ei tee hyvää elimistölle eikä hampaille. Hiilihappo taas voi aiheuttaa tukalaa oloa liikunnan aikana, ja latistaa näin mukavan liikuntahetken tunnelman hyvin tehokkaasti. Monet mehut ja limonadit voivat sisältää myös hampaille haitallista sitruunahappoa.
Koko perheen yhteistä liikuntaa on kesällä helppo lisätä, kun säät ovat kauniit ja aikaa löytyy usein töiden lomasta rentoutumiseen ja ulkoiluun. Yhteiset liikkumisharrastukset lähentävät perhettä, ja antavat lapselle mahdollisuuden tutustua turvallisessa seurassa lähiympäristöön ja uusiin liikuntamuotoihin. Kesällä on myös helppo jättää ruutujen katselu vähemmälle, ja katkaista passiivisia istumishetkiä tietokoneen tai pelien äärellä. Terveen elämän, iloisen mielen ja arjen vireyden kannalta upeat kesäiset liikuntamahdollisuudet kannattaa nyt hyödyntää!

Lähteet:
THL.fi: Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille
UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikkumisen suositukset
ruokavirasto.fi: Juomat ravitsemuksessa

Haukotuttaako? Jäivätkö viime yön unet lyhyiksi? Monissa lapsiperheissä uniongelmat ovat jatkuvasti läsnä arjessa, vaikka riittävä unensaanti on yksi terveen elämän ja jaksamisen peruspilareista. Väsymys heikentää muistamista ja oppimista, sekä aiheuttaa helposti kiukunpuuskia ja pahaa mieltä niin perheen pienimmille, kuin vanhemmillekin. Vaikka joka yö ei nukkuminen olisikaan helppoa, voi pienillä arjen valinnoilla, ravitsemuksella ja liikkumisella onneksi helpottaa ja tukea riittävää unensaantia.
Ravitsemuksen vaikutus vireystilaan ja unensaantiin on merkittävä, ja tasapainoinen ravitsemus voi helpottaa uniongelmia. Säännöllinen ateriarytmi päivän aikana auttaa jaksamaan ja opettaa kehon tunnistamaan, milloin on aika painua pehkuihin: Liian myöhäinen syöminen voi helposti vaikuttaa uneen heikentämällä sen laatua. Riittävä energiansaanti pitkin päivää antaa myös virtaa liikuntaharrastuksiin ja päivän touhuihin, jotka helpottavat illalla nukahtamista. Ravitsemussuositusten mukaan alle 15-vuotiaiden lasten ei tulisi juoda kola- tai energiajuomia, sillä niiden sisältämä kofeiini häiritsee helposti unta. Myös aikuisten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei illalla nauti kofeiinipitoista teetä tai kahvia, jottei nukahtaminen häiriinny.
Jos päivän mittaan huomaa, että väsymys yllättää, eikä ruokailu ole sujunut oppikirjan mukaisesti, voi hyvällä iltapalalla helpottaa unensaantia. Suuret hiilihydraattiannokset väsyttävät helposti, mutta iltapalalla kannattaa suosia hitaasti imeytyviä ja kuitupitoisia hiilihydraatteja, nopeasti verensokeria ja vireystilaa nostavien sokeripitoisten herkkujen sijaan. Kaurapuuro marjojen kera on siis parempi valinta kuin vaalea leipä hillokerroksen peittämänä. Myöskin rasvainen ruokavalio myöhästyttää unirytmiä, ja suolistoa helposti ärsyttävät ruoka-aineet, kuten sipuli, kaali, pavut tai suklaa vaikeuttavat unensaantia. Kevyen, mutta täyttävän iltapalan syöminen perheen kesken ja yhteiset iltatoimet auttavat rauhoittumaan ja luovat lapselle turvallisen olon unia varten.
Uni on herkkä terveyden mittari, ja vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi painonhallintaan ja arjessa jaksamiseen. Terveellisen ravitsemuksen ylläpito on myös huomattavasti helpompaa hyvin nukuttujen öiden jälkeen, sillä väsyneen kehon hormonitoiminta saa helpommin nälän ja herkkuhimon aikaiseksi. Koko perheen arki rullaa mukavammin ja kun sekä lapset että vanhemmat ovat virkeitä – Kauniita unia!

Lähteet:
THL.fi: Leikki-ikäisen uni 2-6 vuoden iässä, Koululaisen uni 6-12 vuoden iässä, Unen merkitys terveydelle, Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille
Terveyskylä.fi: Liikunnan ja ravitsemuksen vaikutus unettomuuteen

Tutkimme suomalaisten raskaana olevien naisten ravintolisien käyttöä ja vertasimme saantia raskauden ajan suosituksiin. Ravitsemussuositusten mukaan raskausaikana tulee käyttää ravintolisänä D-vitamiinia 10 µg päivittäin ja foolihappoa (400 µg/vrk) jo raskautta suunniteltaessa sekä aina 12. raskausviikon loppuun asti. Lisäksi tarkempia suosituksia foolihappo-, rauta-, kalsium- ja jodilisänkäytöstä on annettu erityisryhmille.
Tutkimuksessa oli mukana 542 naista, ja heistä 98 % oli käyttänyt jotakin ravintolisää raskauden aikana. Eniten käytettiin raskaana oleville suunnattuja monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Suuri osa tutkimuksessa mukana olleista naisista (70 %) oletti suositusten vastaisesti, että monivitamiini- ja kivennäisainelisää tulisi käyttää raskauden aikana. Harvempi (61 %) tiesi D-vitamiinisuosituksen, kun taas suositus foolihappolisän käytöstä tunnettiin hyvin.
Käytettyjen valmisteiden määrä oli 1-9, ja viidesosa naisista käytti neljää tai useampaa valmistetta. Ravintolisien käyttäjistä 5 %:lla ylittyi vähintään yhden ravintoaineen turvallisen saannin yläraja. Ravintolisien käyttö raskaana olevilla on siis tutkimuksemme mukaan yleistä, ja jopa huomattavan suuria annoksia käytetään. Tulokset on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä.