Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2014

Sikiön kehitys kohdussa

Raskaus

uakuva2

Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisistä kuukautisista, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Hedelmöitys tapahtuu noin kahden viikon kuluttua viimeisten kuukautisten alusta, minkä takia raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.

Vauvan kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja erityisesti ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita, kun alkion eri kerroksista kehittyvät aiheet kaikille elimille ja kudoksille. Virheet kehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana.

Sikiön kehityksen ja kasvun myötä naisen elimistö muuttuu paljon, vatsa kasvaa ja hormonitoiminta muuttuu. Sikiö jatkaa nopeaa kasvuaan ja eri elimet ja toiminnot kypsyvät pikkuhiljaa raskauden aikana. Raskausviikkojen 17.–20. paikkeilla äiti yleensä alkaa tuntea lapsen liikkeitä; sikiöllä on tuolloin ruhtinaallisesti tilaa harjoitella liikkumista kohdussa.

Raskauden puolivälin jälkeen aletaan puhua jo vauvasta, joka jatkaa nopeaa kasvuaan äidin vatsassa ja myös kuulee ja näkee jo. Raskauden loppupuolella vauva yleensä kääntyy pää alaspäin ja liikkeet rauhoittuvat tilan käydessä ahtaaksi.

Netti on pullollaan erilaisia raskauslaskureita, animaatioita ja sivustoja, joilla kuvataan sikiön kehitystä viikoittain tai kuukausittain. Lue niistä lisää jos haluat tietää tarkemmin mitä eri raskausviikkoina vatsassasi tapahtuu.

Ravintolisät raskausaikana (osa1): D-vitamiini ja foolihappo

Raskaus, Ravitsemus

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Raskauden aikana energian ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden tarve kasvaa jopa 15-50 %. Tämä lisääntynyt tarve tulisi tyydyttää pääosin ruokavalion ravintoainetiheyttä kohentamalla. Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

Dvitamiini

D-vitamiini*

D-vitamiini on ainut vitamiini jota ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ravintolisänä monipuolisen ravinnon lisäksi raskauden ja imetyksen aikana. D-vitamiini on erityisen tärkeää sikiön luuston normaalille kehitykselle. Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa myös pienentää joidenkin kroonisten sairauksien riskiä lapsella. Suomessa D-vitamiinia ei saada tarpeeksi ruokavaliosta ja auringosta, ja siksi D-vitamiinilisää suositellaan kaikille raskaana oleville ja imettäville äideille ympäri vuoden 10µg/vrk.

Foolihappo

Toinen tärkeä vitamiini, jonka käytöstä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos on antanut ohjeita on foolihappo.  Äidin veren riittävä foolihappopitoisuus on välttämätöntä alkion hermostoputken sulkeutumiselle ja se saattaa myös vähentää ennenaikaisten synnytysten määrää. Suomalaisten naisten foolihapon saanti ravinnosta jää tutkimusten mukaan liian vähäiseksi (Finnravinto 2012) ja sen vuoksi suositellaan monipuolisen ravinnon lisäksi käyttämään 0,4 mg foolihappo-vitamiinilisää jo 1-3 kk ennen raskautta ja 12. raskausviikkoon asti (THL:n äitiysneuvolaopas 2013). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallisissa ravitsemussuosituksissa foolihappolisän suositusta ei kuitenkaan ole annettu, vaan saantia kehotetaan lisäämään huolehtimalla riittävästi tuoreiden kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä täysjyväviljatuotteiden saannista. Riskiryhmille, eli niille perheille joiden suvussa on esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriötä tai äidillä on diabetes, keliakia, tai mm. epilepsia- tai sulfalääkitys, foolihapon saantisuositus ravintolisästä on 1-4 mg/vrk.

* Osallistumalla Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen saat ilmaiseksi D-vitamiinilisän raskauden ja imetyksen ajaksi!

 

Raskausajan vaikutus lapsen elinikäiseen terveyteen

Lapsi, Raskaus

Eilen esitettiin mielenkiintoinen Prisma-dokumentti aiheesta ”Yhdeksän kuukautta kohdussa”. Dokumentissa kerrottiin mm. kuuluisan englantilaisen tutkijan David Bakerin tutkimuksesta, joka on osoittanut, että sikiöaika on erittäin merkittävä määräävä tekijä ihmisen koko loppuelämän terveydelle. Dokumentissa todettiin, että äidin hyvä ja monipuolinen ravitsemus raskausaikana on tärkeää ja erityisesti riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruokavaliosta. Katso lisää tästä linkistä! Dokumentti on nähtävissä vielä tämän viikon loppuun asti.

vihanneksia

Koulutus Turun alueen neuvolahoitajille

Ajankohtaista tutkimuksesta

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimusryhmä piti koulutuksen Turun ja lähikuntien neuvolahoitajille aiheesta ”Raskaus ja Ravitsemus –tutkimuksesta käytäntöön”. Koulutuksessa käytiin läpi uudet ravitsemussuositukset sekä kerrottiin raskausdiabeteksen hoidosta ja sen vaikutuksista äidin ja lapsen terveyteen.

Ensimmäisenä puhui Naistenklinikan vastuualuejohtaja Ulla Ekblad, joka kertoi siitä miten raskausaika on ikkuna naisen terveyteen myöhemmässä elämässä; raskausaika voi tuoda esiin sairauksia jotka ovat olleet piilevinä siihen asti tai esimerkiksi raskausdiabetekseen sairastuminen kertoo suuremmasta riskistä sairastua diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Toinen puhuja oli kliininen opettaja Kirsi Laitinen, joka esitteli uudet ravitsemussuositukset sekä kertoi erityisesti suosituksista, jotka koskevat raskaana olevia sekä imettäviä äitejä. Voit lukea niistä tarkemmin täältä: osa1, osa2 ja osa3.

Kolmantena puhujana oli tutkija Henna Röytiö, joka kertoi ravintolisien käytöstä raskausaikana; D-vitamiinia suositellaan kaikille raskaana oleville läpi vuoden. Myös Päivi Isaksson sekä Kati Mokkala kertoivat miten tutkimus on edistynyt tähän mennessä.

Koulutuksen loppuosassa naistentautien erikoislääkärit Kristiina Tertti sekä Outi Pellonperä kertoivat ajankohtaista asiaa raskausdiabeteksen hoidosta sekä minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia ylipainolla ja raskausdiabeteksella voi olla äidille. Koulutuksen lopuksi dekaani Tapani Rönnemaa kertoi vielä miten raskausdiabetes vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen.

Kiitos kaikille paikallaolleille!

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Lisätään ravintoainetiheyttä myös raskauden aikana!

Raskaus, Ravitsemus

Ravintoainetiheys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä kuinka paljon ruuassa on elimistölle tärkeitä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja ja aminohappoja energiayksikköä kohti.

Esimerkkejä ruuista, joissa on pieni (huono) ravintoainetiheys ovat sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset ja leivonnaiset. Niistä saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niissä on vähän. Hyvän ravintoainetiheyden ruuissa tilanne on toisin päin – kohtuullisesti energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita on mm. kasviksissa, hedelmissä ja täysjyväviljatuotteissa. Näistä saa samalla runsaasti kuitua. Välttämättömät rasvahapot saadaan käyttämällä kasviöljypohjaista salaatinkastiketta sekä kasviöljypohjaista levitettä, jossa on vähintään 60% rasvaa. Pari ruokalusikallista päivittäin pähkinöitä, manteleita tai siemeniä on hyvä lisä tähän. Proteiinia saa helposti monista ruuista: lihasta, kalasta, kanasta, kananmunasta, maitovalmisteista, leivästä jne. Hyvä laatuista proteiinia saa erityisesti eläinkunnan tuotteista. Jos ruokavalioon kuuluisi pelkkää kasviproteiinia, tulee erilaisia kasvikunnan tuotteita yhdistellä (esimerkiksi viljaa ja papuja), jotta saa kaikki välttämättömät aminohapot ruuasta.

Ravintoainetiheys on yksi mittari, jolla voi selvittää ruokavalion terveellisyyttä. Käytännössä riittää, kun valitsee ruokavalioonsa elintarvikkeita jo sen tutuksi tulleen ruokakolmion pohjalta. Runsaasti kolmion pohjalta ja vähän ja harvoin kolmion huipulta.

Tutkimukseen osallistuvan äidin haastattelu

Ajankohtaista tutkimuksesta

Annukka on kolmen lapsen äiti Turusta. Hän kuuli ”Raskausdiabetes ja ravinto” -tutkimuksesta neuvolahoitajalta, joka antoi hänelle tutkimuksesta kertovan esitteen. Annukka innostui tutkimuksesta, koska halusi ehkäistä raskausdiabeteksen syntymisen nykyisessä raskaudessa. Nyt syntyvä lapsi on hänen neljäntensä ja kahdesta edellisestä raskaudesta hänellä on ollut diagnosoitu raskausdiabetes. Myös syntyvän vauvan mahdollinen allergiariskin pieneneminen toimi kimmokkeena tutkimukseen osallistumiselle.

Tällä hetkellä Annukka on raskautensa puolivälissä ja tähän mennessä hän on syönyt tutkimuskapseleita 3 kuukauden ajan. ”Otan kapselit aina aamuisin. Siitä on tullut jo tapa, eikä ole vaikea muistaa ottaa niitä”, sanoo Annukka. Lisäksi hän mainitsee, että kapselien ottamisen jälkeen hänellä ei enää ole ollut niin kova nälkä kuin aiemmin aamuisin on ollut!

Kaiken kaikkiaan Annukka on tyytyväinen, että tuli mukaan tutkimukseen ja suosittelee lämpimästi muitakin odottavia äitejä ottamaan osaa tutkimukseen. Hän pitää myös blogia, jossa on kertonut tutkimukseen osallistumisesta.

Raskausdiabetes

Lapsi, Raskaus

kuva raskausRaskausdiabeteksellä tarkoitetaan poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes todetaan sokerirasituksen perusteella. Suomessa raskausdiabetes todetaan jo 12 prosentilla äideistä ja Turun seudulla esiintyvyys on jopa 14 %.

Kenelle sokerirasitus tehdään?

Suositusten mukaisesti sokerirasitus tehdään neuvolan kautta nykyään lähes kaikille äideille raskausviikoilla 24-28. Vain tietyt hyvin matalan riskin äidit jätetään testaamatta. Toisaalta, jos raskausdiabeteksen riski on erityisen suuri, tehdään sokerirasitus jo raskausviikolla 12-16. Mikäli sokerirasituksessa yksikin arvo on poikkeava, asetetaan raskausdiabeteksen diagnoosi.

Miksi raskausdiabetes puhkeaa?

Insuliini on hormoni, joka edesauttaa sokerin siirtymistä pois verenkierrosta kudoksiin ja kohdesoluihin. Insuliinin puutteessa tai sen vaikutuksen heikentyessä verensokeritasot nousevat. Raskausdiabetes johtuu kahdesta päätekijästä: 1) insuliiniresistenssistä, jolla tarkoitetaan insuliinin heikentynyttä vaikutusta elimistössä ja 2) vähentyneestä haiman insuliinin erityksestä. Näiden syiden taustalla voi olla perimästä johtuvia syitä ja usein raskausdiabeetikolla onkin sukulaisia, joilla on tyypin 2 diabetes. Yleisin syy insuliiniresistenssin muodostumiselle on kuitenkin ylipaino, joka saattaa aiheuttaa lievää insuliiniresistenssiä jo ennen raskautta. Joka kolmas suomalainen äiti on raskauden alkaessa ylipainoinen. Raskausaikana rasvakudoksen määrä lisääntyy ja istukka erittää lisäksi hormoneja, jotka edelleen vähentävät insuliinin vaikutusta elimistössä. Äidin haima ei jaksa vastata lisääntyneeseen insuliinin tarpeeseen, jonka seurauksena äidin verensokeritasot nousevat.

Kaikki raskausdiabeetikot eivät kuitenkaan ole ylipainoisia. Joskus harvoin raskausaikana äidillä todetaan tyypin 1 diabetes, jonka syntymekanismi on täysin erilainen.

Perimän ja ylipainon lisäksi muita raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat mm. kortisonilääkitys, monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymä (PCOS), aiempi raskausdiabetes ja neuvolassa virtsanäytteestä todettava sokeri. Näille riskipotilaille sokerirasitus suositellaan tehtäväksi jo varhaisesti raskausviikoilla 12-16.

Voiko raskausdiabetesta ehkäistä?

Normaalipaino ennen raskautta parantaa sekä hedelmällisyyttä että ehkäisee raskausdiabeteksen puhkeamista. Myös liikunnan on todettu parantavan sokeritasapainoa. Raskausaikana voi harrastaa liikuntaa turvallisesti, mikäli raskaus on sujunut normaalisti. Pääsääntönä on se, että mikä tuntuu hyvältä, on sallittua ja hyväksi. Jos supistukset tuntuvat epämukavina, on syytä pitää hetken tauko tai hidastaa tahtia. Luonnollisesti liikuntamuotoja, joissa vatsan alueelle voi kohdistua iskuja, on hyvä välttää.

Miten raskausdiabetes vaikuttaa vauvaan?

Jos äidillä on korkea verensokeripitoisuus, myös sikiön veren sokeripitoisuus nousee, koska sokeri siirtyy vapaasti istukan läpi sikiöön. Sikiön korkea verensokeritaso aiheuttaa insuliinin erityksen lisääntymisen myös sikiön haimasta. Insuliini on voimakas kasvuhormoni ja korkeat verensokeri- ja insuliinipitoisuudet voivat aiheuttaa sen, että sikiö kasvaa raskausviikkoihin nähden liian suureksi eli makrosomiseksi. Voimakas kasvu vie sikiöltä runsaasti energiaa ja toisaalta vaatii paljon happea, jolloin pahimmassa tapauksessa sikiö voi kärsiä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Raskausdiabeetikon raskaus onkin aina riskiraskaus, jota vaikeusasteesta riippuen seurataan joko neuvolassa tai sairaalan äitiyspoliklinikalla. Onneksi raskausdiabeteksen hyvä hoito ja siitä seuraavat normaalit verensokeritasot estävät tehokkaasti makrosomiaa. Vastasyntyneen ongelmat liittyvätkin pitkälti huonossa tasapainossa olevaan raskausdiabetekseen, joten raskausdiabeteksen hoitoon kannattaa suhtautua vakavasti!

Raskausdiabeteksen ei ole todettu lisäävän sikiön epämuodostumariskiä.

Raskausdiabetes vaikuttaa myös syntyvän lapsen vointiin. Raskausdiabeetikoilla ja ylipainoisilla äideillä on suurempi keisarileikkauksen riski. Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on keskimääräistä useammin hengitysvaikeuksia ja toisaalta vauva ei saa altistusta äidin emättimen bakteerikannalle, millä voi olla merkitystä lapsen atopia- ja allergiariskiin.

Huonossa hoitotasapainossa olevan raskausdiabeetikkoäidin vauva on kohdussa tottunut äidiltä saamaansa suureen sokerimäärään ja insuliinin eritys on vastaavasti lisääntynyt sokerin siirtämiseksi verenkierrosta kudoksiin. Synnytyksen jälkeen ylimääräinen sokerinsaanti äkisti loppuu, kun napanuora katkaistaan. Vauvan haima kuitenkin tuottaa alkuun tavallista runsaammin insuliinia, mistä seuraa lapsen verensokeritason lasku joskus vaarallisen alhaiselle tasolle. Raskausdiabeetikon lapsia seurataankin synnytyksen jälkeen erityisen tarkasti mm. verensokerimittauksin. Tarvittaessa vauvalle annetaan lisämaitoa tai jopa sokeriliuosta verensokeritasojen korjaamiseksi. Lisäksi raskausdiabeetikoiden vauvoilla on keskimääräistä suurempi hengitysvaikeuksien ja kellastumisen riski.

Kohdunsisäinen aineenvaihdunnallinen elinympäristö voi vaikuttaa myös lapsen myöhempää terveyttä ohjelmoivasti. Onkin todettu äidin raskausdiabeteksen lisäävän jälkeläisen myöhemmän liikapainon, sokeriaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä.

Raskausdiabeteksen Käypä Hoito -suositukset