Ruuanvalintaan vaikuttavat tekijät

Maukas ruoka maistuu, näinhän se on. Yleisesti maukkaana pidetään ruokaa jossa yhdistyy sekä makea että rasvainen. Meillä on synnynnäinen mieltymys energiarikkaaseen ravintoon. Vauvan ensimmäinen ravinto- äidinmaito- on makeaa ja rasvaista, ja niin maistuvaa pienokaiselle.

Aistittavat ominaisuudet ohjaavat valintoja

Maun lisäksi ruoanvalintaan vaikuttavat ruoan muut aistittavat ominaisuudet. Ruuan tuoksu voi olla hyvinkin houkutteleva, mutta jos on flunssa ja nenä tukossa, ei ruoka välttämättä maistu kun tuoksut jäävät aistimatta. Ulkonäkö voi olla houkutteleva, kaunis kattaus ja annostelu ja vaikka täysin uuden näköinen ruoka houkuttelevat maistamaan. Miltä ruoka tuntuu suussa eli ruuan suutuntuma vaikuttaa myös ruuan valinnassa.
Maukaskaan ruoka ei enää jaksa houkutella kun ollaan kylläisiä. Myös makuun kyllästyy, mutta jos jokin uusi maku tai muu houkutteleva ruoan ominaisuus tuleekin tarjolle, syöminen kylläisyydestä riippumatta jatkuu. Tämä ominaisuus lisää ruokavalion monipuolisuutta, mutta nykyään kun ruokaa on runsaasti tarjolla, se voi myös johtaa liian suureen energiansaantiin. Tästä on esimerkkinä buffetit ja noutopöydät, joissa on tarjolla paljon erilaisia makuja, tuoksuja ja näöltään houkuttelevia vaihtoehtoja. Vatsa on täynnä, mutta herkullisen näköisiä ruokia on vaikea vastustaa ja syöminen jatkuu. Liiallisen energiansaannin voi välttää suosimalla pieniä makuannoksia ja jos buffet on tarjolla joka päivä, kannattaa suosia vähärasvaisia ruokia ja jättää jälkiruokapöytä pienemmälle huomiolle. Sama ilmiö löytyy karkkihyllyistä- irtokarkit ja karkkipussisekoitukset houkuttelevat syömään enemmän kuin jos tarjolla olisi vain yhtä herkkulaatua.

Elimistön viestit ruoanvalinnassa: nälkä vai muu syy syömiselle?
Fysiologiset ja emotionaaliset tekijät syömisen taustalla

Aistittavien ominaisuuksien lisäksi ruoanvalintaan vaikuttavat myös fysiologiset ja emotionaaliset eli tunneperäiset tekijät. Fysiologiset tekijät ovat elimistön viestejä ravinnon tarpeesta, näistä tärkeä on näläntunne, joka ohjaa usein syömistä. Nälkä ei suinkaan aina ole pääsyy syömiselle, vaan syömme myös ilman näläntunnetta ja tähän voivat olla taustalla emotionaaliset tekijät.

Emotionaalisista tekijöistä mm. mieliala vaikuttaa syömiseen: stressin vallitessa maistuu rasvainen ruoka, mm. karkki ja suklaa enemmän kuin tavallisesti. Kun siis mieli on negatiivinen, saatetaan valita energiapitoisempaa ruokaa. Tai entä syöminen juhlan kunniaksi, seurassa tai seuran vuoksi? Tunnesyömisessä kyse ei siis välttämättä ole fysiologisesta nälästä, eli ravinnon tarpeesta, vaan syödään muista syistä- lohturuokaa tyydyttämään kurjaa oloa, herkkuja juhlan ja hyvän seuran kunniaksi. Tunnesyömistä voi säädellä jossain määrin pitämällä huolta säännöllisistä ruokatottumuksista ja pyrkimällä tietoisesti erottamaan oikea nälkä tunnesyömisen tarpeesta. Säännölliset ateriat myös pitävät nälän tunteen pois. Oletko kuullut tietoisesta läsnäolosta, mindfulness? Tätä tekniikkaa käytetään rentoutumiseen ja stressinhallintaan. Siitä voi olla apua myös elintapojen hallinnassa.

Houkutuksia riittää

Muita ruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä löytyy liuta. Edullinen hinta ja tarjoukset houkuttelevat- isompi pakkaus on halvempi kuin pieni. Jos TV:tä katsoessasi ei jo valmiiksi napostele jotakin, niin viimeistään mainokset herättävät kutsun käydä jääkaapilla. Kaupoissa ruokatarjonta kansainvälistyy, pakkaukset ja esillepano ovat houkuttelevia ja kokkiohjelmista napataan uusia reseptejä kotikäyttöön. Ruoanvalintaan voi myös vaikuttaa sairauteen liittyvä erityisruokavalio tai esimerkiksi eettisin perustein valittu ruokavalio, tai muotidieetin noudattaminen tai jokin uusi ruokavillitys.

Kylläisyyteen voi vaikuttaa

Entä voiko näläntunteeseen ja kylläisyyteen vaikuttaa? Jos energiasisällöltään vertaa kylläisyyteen vaikuttavia ruokia, niin parhaina pidetään proteiinia ja kuituja ja heikoimpana rasvaa. Eli välipalaksi esimerkiksi vähän rasvaa sisältävä proteiinipitoinen rahka marjojen kera mieluummin kuin pulla tai viineri. Kylläisyyteen vaikuttaa myös ruoan olomuoto- kiinteä ruoka lisää kylläisyyttä enemmän kuin nestemäinen kuten ruoka keiton muodossa tai appelsiini appelsiinimehun sijaan. Säännöllinen ateriarytmi pitää näläntunnetta loitolla ja riittävän hidas syöminen edesauttaa kylläisyyden kehittymistä.
Opituilla tekijöillä on vaikutusta kylläisyyteen- yleensä syödään suurin piirtein sama määrä päivästä toiseen, mutta toisaalta voisi pohtia miten suurentuneet annoskoot vaikuttavat näihin opittuihin syömismalleihin: opimmeko syömään jatkuvasti isompia annoksia?
Monet tekijät siis vaikuttavat ruuanvalintaan. Osa näistä tekijöistä liittyy aisteihimme ja osa luonnolliseen tarpeeseemme. Näihin tekijöihin voimme vaikuttaa, osaan helpommin kuin toisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *