Kaikki kirjoittajan Henna artikkelit

Miksi Raskaustutkimukseen kannattaa osallistua?

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin kehonkoostumusta raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Kaikki tutkimukseen osallistujat saavat tietoa omasta ja lapsensa terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan ylimääräinen ultraäänitutkimus raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.

Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta ja tule mukaan!

image5

Ravintolisät raskausaikana (osa2): kalsium ja rauta

Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

maito

Kalsium

Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen yhdessä D-vitamiinin kanssa. Tarve raskaus- ja imetysaikana on noin 900 mg/vrk. Tämä saadaan päivittäin esimerkiksi 3-4 lasillisesta maitoa ja 3-4 viipaleesta juustoja.

Jos äiti ei käytä riittävästi maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita, on 500-1000mg kalsiumlisä vuorokaudessa tarpeen. Kalsiumia saadaan myös täydennetyistä valmisteista, kuten kaura- ja soijamaitotuotteet, sekä pienempiä määriä vihreistä kaaleista, pavuista ja siemenistä.

Rauta

Monilla odottavilla äideillä veren hemoglobiiniarvo laskee raskauden aikana veren tilavuuden kasvun sekä lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Tämä puutos voi aiheuttaa äidille väsymystä, anemiaa ja heikentää sikiön kasvua sekä lisätä ennenaikaisesti syntyneiden lasten määrää.

Alkuraskauden matala hemoglobiinitaso (alle 110g/l) pitäisi hoitaa rautalääkityksellä, jonka voi aloittaa 12. viikon jälkeen (50 mg/vrk). Jos taas hemoglobiinitasot laskevat myöhemmin raskauden aikana (alle 100g/l) voi rautalisän ottamisen aloittaa heti.

Erityisessä riskissä raudanpuutteelle ovat äidit, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa tai jotka noudattavat tiukasti kasvisruokavaliota. Kannattaa myös muistaa, että raudan imeytymistä heikentää samaan aikaan nautitut maitotuotteet (kalsium)!

Raskauden aikana vältettävät ruoka-aineet

Vauvaa odottavan tulee välttää muutamia ruoka-aineita. Ruokarajoitusten tarkoituksena on estää haitallisten aineiden kulkeutumista äidin verenkierrosta lapselle. Joitain rajoitetuista ruoka-aineista voi syödä silloin tällöin kohtuudella, mutta alkoholi, tupakka ja muut päihteet on syytä jättää pois kokonaan. Katso tarkemmin vältetttävistä ruoka-aineista alla.

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja sekä äidin että lapsen hyvinvoinnille. Siksi on tärkeää että tuleva äiti syö monipuolisesti ja vaihtelevasti. Suositeltavasta ruokavaliosta voit lukea tarkemmin aikaisemmista blogipäivityksistä (osa1, osa2 ja osa3)

A-vitamiinin saantia rajoitettava koko raskauden ajan, älä syö maksaruokia

Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan. Maksan korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus voi lisätä epämuodostuma- ja keskenmenoriskiä. Maksamakkaraa ja –pasteijaa voi halutessaan käyttää 2 viipaletta (n. 30 g)/päivä, enintään 200 g/viikko ja enintään 100 g/kerta. A-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita tai kalanmaksaöljyä ei myöskään tule nauttia. RUokia, joissa on A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja, voi huoletta syödä raskaudenkin  aikana; karotenoideja on mm. värikkäissä kasviksissa kuten tomaatissa, porkkanassa, mansikassa ja paprikassa.

Näin vältät listerioosin ja toksoplasmoosin

Muita selkeästi vältettäviä ruoka-aineita ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pateet ja mäti, sekä pastöroimatonta maitoa (esim. tilamaito) sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot (kuten brie, gorgonzola ja chévre). Kovissa, kypsytetyissä juustoissa, kuten edamissa ja emmentalissa listeriabakteeri ei pysty lisääntymään. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastettaessa eikä suolatessa. Listeriabakteerin aiheuttama listerioosi voi johtaa keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen ja aiheuttaa lapselle vaikeita yleisinfektioita.

Toksoplasmatartunnan ihminen voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta, kuten tartarpihveistä, raa’asta jauhelihataikinasta, riimilihasta, parmankinkusta, joita ei suositella syötävän edes pieniä määriä. Kuumennettuina näitä voi käyttää.  Toksoplasmatartunnan saattaa saada myös pesemättömistä tai raaoista vihanneksista, hedelmistä tai marjoista tai käsittelemällä suojaamatta puutarhamultaa tai kissanhiekkaa. Raskauden aikainen toksoplasmainfektio saattaa johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa sikiölle vakavan infektion.

Jätä sisävesien vanhat petokalat syömättä

Haukea on vältettävä kokonaan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Muita petokaloja suositellaan rajoitetusti: sisävesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista syöntiä on vältettävä elohopeapitoisuuksien vuoksi. Itämeren isoa silakkaa, lohta ja meritaimenta voi syödä enintään 1-2 kertaa kuukaudessa. Kalaa voi ja tuleekin syödä eri suositeltavia kalalajeja vaihdellen 2-3 kertaa viikossa. Kalan rasvahapoilla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Lisäksi kalasta saa D-vitamiinia ja hyvänlaatuisia proteiineja.

Ei liikaa lakua ja salmiakkia

lakut

Säännöllistä lakritsin ja salmiakin syömistä ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g päivässä. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta, nostaa verenpainetta ja lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Turvallisena määränä pidetään alle 500 milligrammaa glykyrritsiiniä viikossa. Tämä määrä saadaan noin sadasta grammasta puhdasta lakritsia. Eri lakritsi- ja salmiakkituotteiden lakritsi- ja glykyrritsiinipitoisuudet vaihtelevat.

Täydellinen lista raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista löytyy täältä.

 

Sikiön kehitys kohdussa

uakuva2

Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisistä kuukautisista, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Hedelmöitys tapahtuu noin kahden viikon kuluttua viimeisten kuukautisten alusta, minkä takia raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.

Vauvan kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja erityisesti ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita, kun alkion eri kerroksista kehittyvät aiheet kaikille elimille ja kudoksille. Virheet kehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana.

Sikiön kehityksen ja kasvun myötä naisen elimistö muuttuu paljon, vatsa kasvaa ja hormonitoiminta muuttuu. Sikiö jatkaa nopeaa kasvuaan ja eri elimet ja toiminnot kypsyvät pikkuhiljaa raskauden aikana. Raskausviikkojen 17.–20. paikkeilla äiti yleensä alkaa tuntea lapsen liikkeitä; sikiöllä on tuolloin ruhtinaallisesti tilaa harjoitella liikkumista kohdussa.

Raskauden puolivälin jälkeen aletaan puhua jo vauvasta, joka jatkaa nopeaa kasvuaan äidin vatsassa ja myös kuulee ja näkee jo. Raskauden loppupuolella vauva yleensä kääntyy pää alaspäin ja liikkeet rauhoittuvat tilan käydessä ahtaaksi.

Netti on pullollaan erilaisia raskauslaskureita, animaatioita ja sivustoja, joilla kuvataan sikiön kehitystä viikoittain tai kuukausittain. Lue niistä lisää jos haluat tietää tarkemmin mitä eri raskausviikkoina vatsassasi tapahtuu.

Ravintolisät raskausaikana (osa1): D-vitamiini ja foolihappo

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Raskauden aikana energian ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden tarve kasvaa jopa 15-50 %. Tämä lisääntynyt tarve tulisi tyydyttää pääosin ruokavalion ravintoainetiheyttä kohentamalla. Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

Dvitamiini

D-vitamiini*

D-vitamiini on ainut vitamiini jota ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ravintolisänä monipuolisen ravinnon lisäksi raskauden ja imetyksen aikana. D-vitamiini on erityisen tärkeää sikiön luuston normaalille kehitykselle. Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa myös pienentää joidenkin kroonisten sairauksien riskiä lapsella. Suomessa D-vitamiinia ei saada tarpeeksi ruokavaliosta ja auringosta, ja siksi D-vitamiinilisää suositellaan kaikille raskaana oleville ja imettäville äideille ympäri vuoden 10µg/vrk.

Foolihappo

Toinen tärkeä vitamiini, jonka käytöstä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos on antanut ohjeita on foolihappo.  Äidin veren riittävä foolihappopitoisuus on välttämätöntä alkion hermostoputken sulkeutumiselle ja se saattaa myös vähentää ennenaikaisten synnytysten määrää. Suomalaisten naisten foolihapon saanti ravinnosta jää tutkimusten mukaan liian vähäiseksi (Finnravinto 2012) ja sen vuoksi suositellaan monipuolisen ravinnon lisäksi käyttämään 0,4 mg foolihappo-vitamiinilisää jo 1-3 kk ennen raskautta ja 12. raskausviikkoon asti (THL:n äitiysneuvolaopas 2013). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallisissa ravitsemussuosituksissa foolihappolisän suositusta ei kuitenkaan ole annettu, vaan saantia kehotetaan lisäämään huolehtimalla riittävästi tuoreiden kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä täysjyväviljatuotteiden saannista. Riskiryhmille, eli niille perheille joiden suvussa on esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriötä tai äidillä on diabetes, keliakia, tai mm. epilepsia- tai sulfalääkitys, foolihapon saantisuositus ravintolisästä on 1-4 mg/vrk.

* Osallistumalla Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen saat ilmaiseksi D-vitamiinilisän raskauden ja imetyksen ajaksi!

 

Raskausajan vaikutus lapsen elinikäiseen terveyteen

Eilen esitettiin mielenkiintoinen Prisma-dokumentti aiheesta ”Yhdeksän kuukautta kohdussa”. Dokumentissa kerrottiin mm. kuuluisan englantilaisen tutkijan David Bakerin tutkimuksesta, joka on osoittanut, että sikiöaika on erittäin merkittävä määräävä tekijä ihmisen koko loppuelämän terveydelle. Dokumentissa todettiin, että äidin hyvä ja monipuolinen ravitsemus raskausaikana on tärkeää ja erityisesti riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruokavaliosta. Katso lisää tästä linkistä! Dokumentti on nähtävissä vielä tämän viikon loppuun asti.

vihanneksia

Koulutus Turun alueen neuvolahoitajille

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimusryhmä piti koulutuksen Turun ja lähikuntien neuvolahoitajille aiheesta ”Raskaus ja Ravitsemus –tutkimuksesta käytäntöön”. Koulutuksessa käytiin läpi uudet ravitsemussuositukset sekä kerrottiin raskausdiabeteksen hoidosta ja sen vaikutuksista äidin ja lapsen terveyteen.

Ensimmäisenä puhui Naistenklinikan vastuualuejohtaja Ulla Ekblad, joka kertoi siitä miten raskausaika on ikkuna naisen terveyteen myöhemmässä elämässä; raskausaika voi tuoda esiin sairauksia jotka ovat olleet piilevinä siihen asti tai esimerkiksi raskausdiabetekseen sairastuminen kertoo suuremmasta riskistä sairastua diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Toinen puhuja oli kliininen opettaja Kirsi Laitinen, joka esitteli uudet ravitsemussuositukset sekä kertoi erityisesti suosituksista, jotka koskevat raskaana olevia sekä imettäviä äitejä. Voit lukea niistä tarkemmin täältä: osa1, osa2 ja osa3.

Kolmantena puhujana oli tutkija Henna Röytiö, joka kertoi ravintolisien käytöstä raskausaikana; D-vitamiinia suositellaan kaikille raskaana oleville läpi vuoden. Myös Päivi Isaksson sekä Kati Mokkala kertoivat miten tutkimus on edistynyt tähän mennessä.

Koulutuksen loppuosassa naistentautien erikoislääkärit Kristiina Tertti sekä Outi Pellonperä kertoivat ajankohtaista asiaa raskausdiabeteksen hoidosta sekä minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia ylipainolla ja raskausdiabeteksella voi olla äidille. Koulutuksen lopuksi dekaani Tapani Rönnemaa kertoi vielä miten raskausdiabetes vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen.

Kiitos kaikille paikallaolleille!

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Lisätään ravintoainetiheyttä myös raskauden aikana!

Ravintoainetiheys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä kuinka paljon ruuassa on elimistölle tärkeitä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja ja aminohappoja energiayksikköä kohti.

Esimerkkejä ruuista, joissa on pieni (huono) ravintoainetiheys ovat sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset ja leivonnaiset. Niistä saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niissä on vähän. Hyvän ravintoainetiheyden ruuissa tilanne on toisin päin – kohtuullisesti energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita on mm. kasviksissa, hedelmissä ja täysjyväviljatuotteissa. Näistä saa samalla runsaasti kuitua. Välttämättömät rasvahapot saadaan käyttämällä kasviöljypohjaista salaatinkastiketta sekä kasviöljypohjaista levitettä, jossa on vähintään 60% rasvaa. Pari ruokalusikallista päivittäin pähkinöitä, manteleita tai siemeniä on hyvä lisä tähän. Proteiinia saa helposti monista ruuista: lihasta, kalasta, kanasta, kananmunasta, maitovalmisteista, leivästä jne. Hyvä laatuista proteiinia saa erityisesti eläinkunnan tuotteista. Jos ruokavalioon kuuluisi pelkkää kasviproteiinia, tulee erilaisia kasvikunnan tuotteita yhdistellä (esimerkiksi viljaa ja papuja), jotta saa kaikki välttämättömät aminohapot ruuasta.

Ravintoainetiheys on yksi mittari, jolla voi selvittää ruokavalion terveellisyyttä. Käytännössä riittää, kun valitsee ruokavalioonsa elintarvikkeita jo sen tutuksi tulleen ruokakolmion pohjalta. Runsaasti kolmion pohjalta ja vähän ja harvoin kolmion huipulta.