Viime vuosina on paljon tutkittu myös kohdunsisäisen ympäristön vaikutuksia lapsen myöhempään terveyteen. Onkin todettu, että raskausviikkoihin nähden pienikokoisilla vastasyntyneillä on myöhemmässä elämässä suurempi sydän- ja verisuonitautien riski, esimerkiksi verenpainetauti. Toisaalta taas aikaan nähden suurikokoisilla vastasyntyneillä ja lihavien äitien vastasyntyneillä on myöhemmässä elämässä suurentunut ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja sydäntautien riski. Tämänkaltaisen terveyden ohjelmoitumisen mekanismi ei ole vielä täysin selvä, mutta todennäköisesti kohdunsisäinen aineenvaihdunnallinen ympäristö vaikuttaa sikiön geenien säätelyyn ja ilmentymiseen. Näin ollen vanhemmilta perityt geenit eivät itsessään muutu, mutta suuresta geenijoukosta tietyt geenit valikoituvat ilmentyviksi tällaisen epigeneettisen säätelyn kautta. Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että kohdunsisäinen ympäristö aiheuttaa pitkäaikaisia jälkeläisen aineenvaihdunnan muutoksia, joita ei lapsen kasvuympäristö yksin selitä. Kun lihavan äidin lapsella on osin elintavoista riippumaton alttius tulla ylipainoiseksi ja siirtää alttius taas seuraavaan sukupolveen, puhutaan noidankehästä, joka voi selittää nykyistä länsimaista ylipainoepidemiaa. Tämän noidankehän katkaisemiseksi tarvitaan uusia ja tehokkaita menetelmiä. Aihetta tutkitaankin kovasti eri keskuksissa ympäri maailmaa ja etsitään keinoja vaikuttaa ohjelmointiin esimerkiksi oikeanlaisella ravitsemuksella tai liikunnan ohjauksella. Raskauden ajalle annetut ravitsemus- ja liikuntasuositukset pyrkivät edistämään niin äidin kuin lapsenkin terveyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Äidin lihavuus ja sikiön terveys

Suomessa raskauden sujuvat yleensä hyvin ja imeväiskuolleisuus on erittäin vähäistä. Myös lapsen vaikean epämuodostuman riski on onneksi vähäinen, vain noin kolmella sadasta vastasyntyneestä on merkittäväksi arvioitu epämuodostuma. Seulontaultraäänitutkimuksissa löytyy noin puolet sikiön rakennevioista. Äidin ylipaino saattaa lisätä jonkin verran epämuodostuman riskiä. 2014 julkaistun katsausartikkelin mukaan esimerkiksi synnynnäisten sydänvikojen riski on sitä suurempi, mitä suurempi äidin painoindeksi on. Ylipainoon saattaa liittyä myös suurentunut hermostoputken sulkeutumishäiriön riski eli selkäydinkohju. Toisaalta ultraäänitutkimuksissa äidin vatsanpeitteiden paksuus kohdun edessä rajoittaa näkyvyyttä, jolloin epämuodostumien toteaminen on haastavampaa.

Ylipaino voi vaikuttaa synnytyksen ajankohtaan ja keisarileikkauksen riskiin

Äidin ylipaino suurentaa lapsen riskiä syntyä ennenaikaisena. Synnytys voi käynnistyä spontaanisti tai synnytys voidaan joutua käynnistämään äidin raskausmyrkytyksen tai raskausdiabeteksen vuoksi. Ylipaino lisää raskaudenaikaista insuliiniresistenssiä ja tähän voi liittyä sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriö (raskausdiabetes) että myös veren rasva-arvojen nousu; näiden molempien on todettu kiihdyttävän sikiön kasvua kohdun sisällä. Raskautta edeltävä ylipaino ja runsas raskaudenaikainen painonnousu lisäävätkin lapsen syntymäpainoa ja näin ollen on todennäköisempää, että vauva syntyy aikaan nähden suurikokoisena eli makrosomisena. Ylipaino lisää makrosomian riskin 2-3 kertaiseksi ja mahdollinen raskausdiabetes aiheuttaa itsenäisen lisäriskin. Mikäli lapsen koon ja äidin lantion koon välillä on epäsuhta, voi synnytys vaikeutua. Hartiadystokia on onneksi erittäin harvinainen synnytyksenaikainen vaaratilanne, jossa lapsi pään synnyttyä jää hartioistaan kiinni äidin lantioon. Hartiadystokian riskin on todettu olevan lihavilla (painoindeksi 30 tai enemmän) äideillä suurentunut. On myös todettu, että erityisesti lihavuuteen liittyy synnytyksen etenemisen ongelmia ja keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten määrä on suurempi normaalipainoisiin äiteihin verrattuna. Keisarileikkaukseen liittyy ylipainoisilla enemmän leikkauskomplikaatioita, esimerkiksi haavatulehdus tai syvä laskimotukos. Synnytyksen riskejä pyritään ennakoimaan ja vähentämään muun muassa käynnistämällä synnytys noin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, jos sikiö vaikuttaa makrosomiselta. Leikkaukseen liittyviä ongelmia ehkäistään laskimotukoksia ehkäisevällä lääkityksellä ja joskus leikkaushaavaan asetetaan erityisiä alipainehaavasidoksia haavan paranemista edistämään. Alatiesynnytys on riskeistä huolimatta tutkitusti turvallisin synnytystapa myös ylipainoisella äidillä ja lapsikin hyötyy siitä.
Ylipaino on nykyään yleistä ja synnyttäjistä jopa yli kolmasosan painoindeksi on 25 tai enemmän. Neuvoloissa ja tarvittaessa äitiyspoliklinikoilla ylipainon tuomiin riskeihin osataan onneksi varautua ja toisaalta kannustaa kohtuulliseen painonnousuun raskauden aikana. Maltillisella painonnousulla on selkeä riskejä vähentävä vaikutus.