Aihearkisto: Ajankohtaista tutkimuksesta

Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti

Kerron tässä blogi-kirjoituksessa Pro gradu –tutkielmastani, jossa selvitetään naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki vielä tarkentumaan tutkimuksen edetessä, kunhan saamme kerättyä kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen äidin ruokapäiväkirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvittää, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.

Tulokset osoittivat, että naisten ravinnonsaanti oli pääosin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisiä ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemmän. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mikä onkin hyvin yleinen ongelma myös ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lisätä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sekä leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.

Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riittävä saanti tukee solujen kasvua, sekä elinten ja hermoston toimintaa, joten niitä ei kannata vältellä raskauden aikana. Lisäksi kuidun saanti jäi selkeästi alle suosituksen, mikä voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, että tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.

Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta myös siinä oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia vähäisempää, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta määrästä. Foolihapolla on tärkeä rooli lapsen keskushermoston kehityksessä, joten sen riittävä saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.

Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokapäiväkirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkilökohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!

Terkuin Ella

Lopuksi oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoille!kesäkuva1

Terveyden biotieteiden opinnäyteseminaari 2016

Heippa,

Olen Lääkekehitystieteen opiskelija, joka viime alkusyksystä kirjotti tänne blogiin työskentelystään Raskaustutkimuksessa ja lisäksi kerroin pro gradu –opinnäytetyön aiheesta, joka on lapsipotilaiden ravitsemustila. Opinnäytetyöni ei ole vielä valmis, koska kirjallisuuskatsaus ja itse kliininen tutkimus ovat kesken. Pystyin kuitenkin osittain jo esittämään työni opinnäyteseminaarissa. Biolääketieteen ja lääkekehitystieteen koulutusohjelmassa opinnäytetyöt esitetään biolääketieteen Terveydeksi! -opinnäytetyöseminaarissa, joka järjestettiin tänä vuonna 21.-22.4. Opinnäyteseminaarissa biolääketieteen kandidaatin ja lääkekehitystieteen maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat esittelevät heidän kandi- ja pro gradu -opinnäytetöitään. Kaksi päivää kestävässä seminaarissa sai kuunnella paljon mielenkiintoisia ja laadukkaita opinnäytetöitä. Aikaa jokaiselle esittäjälle oli varattu 10-20 minuuttia, johon sisältyi aikaa kommenteille ja kysymyksille.

Raskaustutkimuksen toinen harjoittelija, Ella, esitti myös pro gradu -opinnäytetyönsä siellä. Hänen aiheensa on raskauden aikainen ravinnonsaanti. Myöhemmin tässä blogissa tulette kuulemaan Ellan pro gradu –työn tuloksista ja havainnoista. Ravitsemustilaan liittyvien aiheiden lisäksi seminaarissa sai kuulla aiheista, kuten rintasyöpä ja sen lääkitys, biomarkkerit aivovamman seurannassa ja äidin raskauden aikainen stressi. Jokainen esiintyjä oli valmistautunut esitykseensä huolellisesti ja heitä oli ilo kuunnella. Seminaarin jälkeen oli biolääketieteen opiskelija-ainejärjestön, jonka hallituksen puheenjohtaja olen, järjestämä seminaarin iltajuhlan. Iltajuhlaan oli kutsuttu seminaarin esiintyjät ja heidän ohjaajansa. Jokainen opinnäytetyötekijä tarvitsee ohjaajan, joka ohjaa ja auttaa työn tekemisessä. Iltajuhlassa juhlistettiin opinnäytetyöntekijöitä sekä heidän valmistumistaan. Ilta oli todella mukava. Lisäksi iltajuhlassa palkittiin paras opinnäytetyöesitys ja -posteri. Pro gradu –töitään esittelevät tekivät seminaariin posterit, jotka olivat näytillä seminaarin ajan. Paras posteri –palkinnon voitti Ella. Onnea Ella!

Lopuksi haluan vielä kerran onnitella opinnäytetyön tekijöitä ja heidän ohjaajiaan!

Terveisin, Noora

 

Menestystä opinnäyteseminaarissa ja Hauskaa vappua!

Projektimme harjoittelija Ella Koivuniemi sai parhaan posterin palkinnon Turun yliopiston Biolääketieteen ja lääkekehitystieteen koulutusohjelman Terveydeksi! -opinnäytetyöseminaarissa. Seminaari järjestettiin   21.-22.4.2016. Ellan tutkielma käsitteli raskaana olevien naisten ravinnonsaantia. Ella kirjoittelee blogissa vähän myöhemmin tutkimuksen tuloksista.

Onnea Ella!

Raskaustutkimuksen väki haluaa samalla toivottaa kaikille tutkimuksen osallistujille sekä blogin seuraajille oikein mukavaa alkavaa kevättä ja Vappua!

Tulips

Tutkittavan haastattelu

Päivi1

Oli kaunis ja kuulas syyspäivä, kun iloinen Staffan, 1v, tuli tutkimuskäynnille yhdessä äitinsä Katrin kanssa. Heti kohta sisääntulon jälkeen Staffan hymyili leveästi ja alkoi tutustua tutkimushuoneeseen. Tämä oli Staffanille jo kolmas käynti Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuksessa. Aiemmat käynnit olivat olleet hänen ollessaan 3kk ja 6kk vanha. Äidille tämä oli viides käynti, sillä hän kävi tutkimuskäynnillä kaksi kertaa jo raskausaikana. Toisella käyntikerralla tehdyssä ultraäänimittauksessa Katri sai vauvan painoarvion ja veikkauksen lapsen sukupuolesta. ”Tutkimuksessa saatu ultraäänimittaus oli yksi kimmoke lähteä mukaan tutkimukseen”, Katri muistelee nyt. ”Toki myös suvussa esiintyvät diabetes-tapaukset mietityttivät ja tuntui hyvältä, kun tutkimukseen osallistumisen myötä sain enemmän tietoa omasta terveydestäni ja ravitsemuksestani”.

Utelias ja hyvin energinen Staffan ehti käynnin aikana leikkiä monilla tutkimushuoneen leikkikaluilla. Myös värityskirja sai uudet hienot sivut! Hieman ihmeissään hän katseli, kun äiti meni istumaan kehonkoostumusta mittaavaan kapseliin, mutta keskittyi taas pian omiin leikkeihinsä.

Vielä on yksi käynti jäljellä ja sen on Staffanin täyttäessä 2vuotta. ”On ollut mukava tulla käynneille. Ja omien kehonkoostumustulosten seuraaminen on ollut kiinnostavaa”, Katri summaa. Vielä lastenruokapaketti kainaloon ja vilkutukset, niin nähdään vuoden päästä!

Terveisiä Euroopan Ravitsemuskongressista!

Kahdestoista Euroopan Ravitsemuskongressi (FENS 2015) pidettiin lokakuun lopulla Berliinissä. Kongressi pidetään neljän vuoden välein ja paikalle saapuu alan asiantuntijoita sekä Euroopasta että myös Euroopan ulkopuolelta. Tällä kertaa mukana oli noin kaksi tuhatta osallistujaa, ja joukossa myös kaksi tutkimusryhmämme edustajaa.

Kongressi käsittelee uusia tutkimuslöydöksiä ravitsemuksen alalta, kuten eri ruokavalioita, ravitsemuksen vaikutusta terveyteen eri ikäryhmissä ja myös kulutukseen liittyviä seikkoja kuten ruuan valintaa liittyviä tekijöitä. Uusien havaintojen hyödyntäminen päivittäisessä ravitsemuksessa on myös tärkeä teema ja yhdistää siten tutkimuksista saadun tiedon esimerkiksi ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksen lisäksi nostettiin esiin myös liikunnan vaikutus terveyteen.

Kongressin anti oli hyvä ja esillä oli mielenkiintoisia tuloksia. Kongressi mahdollisti myös muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden tapaamista ja verkostoitumista ja keskustelua oman tutkimusaiheen ympärillä. Esittelimme myös kaksi tutkimusryhmämme tutkimusta. Toinen tutkimus koski kokeellista tutkimusta probiooteilla ja kalaöljyllä ja toinen tutkimus liittyi ravinnon merkitykseen suoliston läpäisevyydessä. Nämä olivat vielä alustavia tutkimuksia ja tarvitaan vielä lisää vahvistusta ihmisillä, jotta voidaan tehdä käytäntöön soveltuvia johtopäätöksiä. Ja tästähän on juuri kyse käynnissä olevassa Raskaus- ja ravintotutkimuksessa.

Ravitsemuskongressin kuulumisia

Euroopan Ravitsemuskongressissa esiteltiin uusia tutkimuksia liittyen odotusaikaan ja lapsen terveyteen. Aktiivisen tutkimuksen kohteena näyttää olevan lapsen suolistomikrobiston kehittyminen, äidin ylipainon vaikutus lapsen terveyteen, ravitsemuksen vaikutus raskauteen ja raskauden aikainen probioottien käyttö. Nämä samat tekijät ovat kiinnostuksen kohteena myös FOPP-tutkimuksessa. Myös muita ajankohtaisia aiheita oli esillä, kuten varhaisen ravitsemuksen vaikutus lapsen myöhempään terveyteen ja neurologiseen kehitykseen käyttäen tutkimusmenetelmänä niinkin tarkkaa menetelmää kuin aivojen kuvantaminen. Myös äidinmaidonkorvikkeen sisältö oli esillä ja erityisesti sen koostumuksen optimointi rintamaitoon verrattuna.

Koska näitä ravitsemuskongresseja järjestetään neljän vuoden välein, voidaan olettaa että seuraavassa eli kolmannessatoista Euroopan Ravitsemuskongressissa, joka järjestetään Dublinissa, myös FOPP-tutkimuksen tulokset ovat varmasti esillä!

Mitä uutta rasvojen käytöstä?

Rasvakeskustelua käydään vilkkaasti sekä somessa että tiedotusvälineissä. Euroopan Ravitsemuskongressissa keskustelu aiheen ympärillä keskittyi tieteellisiin tutkimustuloksiin, joista saatujen havaintojen perusteella pohdittiin eri rasvalaatujen vaikutusta terveyteen. Edelleen tieteellinen todistusaineisto tukee, että tyydyttymättömät rasvahapot (pehmeät rasvat) ovat tyydyttyneitä rasvahappoja (kovat rasvat) edullisempia mm. sydäntautien kehittymisen kannalta.  Tyydyttyneet rasvahapot mm. lisäävät huonon LDL-kolesterolin määrää, joka on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Terveyteen epäedullisesti vaikuttaa myös teolliset trans-rasvahapot, hyödyllisiä vaikutuksia liittyy monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Suomessa onneksi trans-rasvahappoja saadaan moniin muihin maihin verrattuna hyvin pieniä määriä.

Oleellista näissä tutkimuksissa on se millaisia muutoksia ravinnossa tehdään: kun vähennetään jotain ruokaa tai ravintoainetta yleensä tilalle tulee jotain muuta. Näissä tutkimuksissa on vertailtu mm. rasvan laatua muuttamalla rasvan lähdettä, jolloin saadaan selvyyttä mm. eri rasvahappojen vaikutuksesta terveyteen. Myöskään tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla, joissa ei ole kuitua (esimerkiksi vaalea leipä, leivonnaiset) ei tuota toivottua hyötyä, korvaus runsaskuituisilla hiilihydraateilla sen sijaan on veren rasva-arvojen kannalta hyödyllistä, sanoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla. Tämä on syytä ottaa huomioon kun vertaillaan eri tutkimustulosten tulkintoja. Lisää tutkimusta tarvitaan määrittämään mikä on terveyden kannalta optimaalisin suhde korvattaville rasvanlaaduille. Aika hyvä konsensus tutkijoiden joukossa vallitsee kuitenkin siitä millainen ruokavalio on terveyden kannalta hyödyllinen. Suomalaisessa ruokavaliossa tämä tarkoittaa runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja täysviljaa, erityisesti ruista, sekä kalaa, kasvisöljyjä ja mm. rasvattomia maitotuotteita.

 

Uutta tietoa raskaana olevien äitien ruokailutottumuksista

Uuden tutkimuksen mukaan joka kolmas raskaana oleva nainen saa liian vähän D-vitamiinia. Asiaa on tutkittu Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa, johon tähän mennessä on osallistunut noin 3 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä savolaisäitiä lapsineen.
Tutkimuksen mukaan äitien ruokailutottumukset olivat pääsääntöisesti terveelliset.

Lue lisää linkistä!

Neuvonta ehkäisee raskausdiabetesta

Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan elintapoihin liittyvä neuvonta laskee raskausdiabeteksen sairastumisriskiä. Tutkimuksessa annettiin yksilöllistä neuvontaa liittyen ruokavalioon, liikuntaan ja painonhallintaan. Neuvonta pienensi huomattavasti korkeaan diabetesriskiin kuuluvien naisten (BMI ennen raskautta yli 30) riskiä sairastua raskausdiabetekseen. Tutkimuksesta lisää Helsingin Sanomissa.

Ylipaino ja suoliston bakteerit

Suolistolla on kehossamme monta tehtävää, yhtenä tärkeänä tehtävä on toimia osana ruoansulatusjärjestelmää. Viime aikoina on sekä sanomalehdissä ja netissä ollut useita kirjoituksia liittyen ylipainoon ja suoliston bakteereihin. Mistä on kyse, miten nämä liittyvät toisiinsa?

Suoliston bakteereilla rooli painosäätelyssä?

Uusissa tutkimuksissa herätellään ajatusta että suoliston bakteerikoostumuksella voisi olla vaikutusta ylipainon kehittymiseen. Tutkimuksissa on todettu yhteyksiä tiettyjen bakteerilajien ja ylipainon välillä. Lisäksi on havaittu, että ylipainoisten suolistossa on vähemmän eri bakteerilajeja kuin normaalipainoisilla eli bakteerilajikirjo on normaalipainoisilla rikkaampi.
Yksi selitys siihen, miten bakteerit saattavat vaikuttaa painoon on eri niiden kyky vaikuttaa elimistön rasva-aineenvaihduntaan ja hyödyntää syödyn ruuan energiaa. Toiset bakteeri ovat tehokkaampia valjastamaan ravinnosta saatua energiaa ja siten ruokkivat isäntää tehokkaammin lisäten energian hyödyntämistä joka vaikuttaa painoon. On myös ehdotettu että bakteereilla on vaikutusta energian varastointiin lisäämällä energian muuttamista rasvoiksi, eli siis näillä bakteereilla olisi tällöin ylipainoa lisäävä vaikutus.

Paljon tutkittavaa

Tämä kaikki suolisto- ylipaino-teoria on vielä tutkimuksen alla ja herättää paljon uusia kysymyksiä ja uusia tutkimusaihioita. Nyt jo tiedämme että suoliston bakteeristossa on eroja lihavien ja normaalipainoisten välillä. Lisää tutkimusta vielä tarvitaan ja pohdintaa miten näitä uusia tutkimustuloksia hyödynnetään: mikä on ”normaali” suoliston bakteeristo, miten suoliston bakteerikoostumukseen voisi vaikuttaa ruokavaliolla ja onko probiooteilla eli terveydelle hyödyllisillä bakteereilla edullista vaikutusta. Havainto suolistobakteeriston osuudesta ylipainoon on mielenkiintoinen. On syytä kuitenkin muistaa että ylipainoon vaikuttavia tekijöitä on useita, joista tärkeitä on ravinnon koostumus ja liikunta.

Muutoksia suomalaisten elintavoissa

THL on julkaissut tuloksia suomalaisten elintavoissa tapahtuneista muutoksista. Kyselytutkimuksen mukaan mm. suomalaisten tupakointi on vähentynyt ja vapaa-ajan liikunta lisääntynyt, mutta haasteena on edelleen ylipaino. Ylipaino (BMI>25) on säilynyt edellisen vuoden tasolla, 60% miehistä ja 43% naisista oli ylipainoisia vuonna 2014.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät terveellisemmin: kasvikset maistuvat, juodaan rasvatonta maitoa ja kasvisrasvojen käyttö on lisääntynyt.
Lue tutkimuksesta lisää THL:n raportista.

Tule mukaan Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimukseen

Raskautta ja ravitsemusta selvittävä tutkimus on meneillään Tyks:ssa ja Turun yliopistossa. Otamme uusia raskaana olevia naisia mukaan tutkimukseen.

Tutkimuksessa selvitetään voiko probiootti- ja/tai kalaöljy – valmisteilla vaikuttaa raskausdiabeteksen kehittymisen riskiin. Lisäksi tutkitaan yhteyttä äidin painoon raskauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös lapsen terveyttä: miten ravintolisät vaikuttavat syntyvän lapsen puolustusvasteen ja allergioiden kehittymisen riskiin.

Sovellut tutkimukseen jos:
• raskautesi on alussa (alle 16 raskausviikkoa),
• painoindeksisi (BMI) on 25 tai yli,
• asut Turun tai lähikuntien alueella.

Osallistumalla tutkimukseen saat:
tietoa terveydentilastasi ja ravitsemuksestasi tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriokokeista ja mittauksista sekä ruokavaliomäärityksistä. Näitä mittauksia ei tehdä tavallisesti neuvolassa
– erikoislääkärin suorittaman ultraäänitutkimuksen raskauden loppuvaiheessa. Tämä mittaus tehdään neuvolan normaalien mittausten lisäksi
– Tutkimustuotteet käyttöösi
– D-vitamiinit (Devisol) raskauden ja imetyksen ajaksi

Ota yhteyttä niin kerromme tutkimuksesta tarkemmin:
puh: 050-4004 903 (klo 8-16)
email: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi

Lisää tietoa myös nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus.uababy