Aihearkisto: Ajankohtaista tutkimuksesta

Raskaus ja paino

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Raskauden aikana äidin paino nousee keskimäärin kymmenkunta kiloa, viimeaikaisessa Turun seudulla kerätyssä aineistossa keskimääräinen painonnousu oli lähes 15 kg. Vauvan painon lisäksi, äidin painonnousu selittyy kohdun, istukan ja rintakudoksen kasvulla sekä veren määrän kasvulla ja lapsiveden määrällä. Normaalipainoiselle äidille suositellaan raskauden aikaiseksi painonnousuksi 11.5 – 16 kg ja ylipainoiselle äidille (BMI eli painoindeksi yli 26) hieman vähemmän, 7-11.5 kg.

Äidin painon tulisi raskauden aikana nousta sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Liian vähäinen painonnousu voi heikentää sikiön kasvua ja kehitystä. Liiallinen painonnousu raskauden aikana puolestaan saattaa mm. lisätä vaaraa sairastua raskausdiabetekseen. Myös sikiö voi kasvaa liian suureksi ja siten lisätä riskejä synnytyksessä. Tutkimusten mukaan näyttää myös siltä, että mitä enemmän äidin paino nousee raskauden aikana, sitä enemmän sitä todennäköisemmin jää pysyväksi. Raskautta voidaan pitää yhtenä naisten lihomisen riskitekijänä. Lihavuus taas on useille sairauksille, kuten aikuistyypin diabetekselle ja sepelvaltimotaudille altistava tekijä.

Liiallista painonnousua voi hillitä ruokavalion muutoksilla. Esimerkiksi valitsemalla kevyempi leipärasva, vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet ja pulla tai hedelmä viinerin, munkin ja pasteijan tilalle. Säännöllinen ateriarytmi helpottaa yleensä painon hallintaa. Myös liikkumisesta on hyvä huolehtia. Synnytyksen jälkeen, paitsi hyvät elintavat eli sopivista ruokavalinnoista ja liikkumisesta huolehtiminen, myös imetys tukee äidin palautumista.

Terveelliset ruokatottumukset jo pienenä!

Ajankohtaista tutkimuksesta, Lapsi, Ravitsemus

Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on lapsen kannalta tärkeää jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat lapsen ruokailuun ja hän omaksuu monia makutottumuksia jo pienenä.

Äskettäin julkaistussa ”Elintapainterventio Naperoille” (ETANA)–tutkimuksessa selvitettiin 8kk – 1,5-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä ravitsemusta neuvolakäynneillä. Tutkimuksen takana oli huoli leikki-ikäisten lasten lihavuuden lisääntymisestä sekä lasten ravitsemuksessa havaitut epäkohdat:

  •  vähäinen kasvisten ja hedelmien, kalan sekä kasviöljypohjaisten rasvojen käyttö,
  • runsas sokerin syöminen, juomien epäedullinen laatu,
  • riittämätön D-vitamiinin saanti sekä perheen yhteisten aterioiden vähäisyys.

Etana-tutkimuksessa huomattiin, että neuvolakäynneillä annettu tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Se myös näytti parantaneen perheiden ruokatottumuksia mm. siten, että lapsille tarjottiin useammin vettä janojuomana ja rasvatonta tai vähärasvaista maitoa ateriajuomana kuin vertailuryhmän perheissä.

Alustavista tuloksista innostuneina asiaa on tarkoitus tutkia tarkemmin isommassa neuvolatutkimuksessa. Perheen ravitsemusohjaukseen panostamisesta näyttää olevan hyötyä.

Koska moniin kansantauteihin johtavat haitalliset elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa, niin lapsen ravitsemus on tärkeää ja terveelliset ruokatottumukset on hyvä oppia jo pienenä!

Mitä raskaana olevat naiset syövät?

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Raskaana olevien naisten ravinnonsaantia koskevat tutkimukset Turun alueella kertovat hyvin samanlaisista haasteista ruokavaliossa kuin muullakin suomalaisella aikuisväestöllä. Odottavien äitien ruokavalio on monipuolinen ja sisältää keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Keskeiset parannuskohteet löytyvät kuidun saannista ja rasvojen laadusta.

Vaikka ruokavalion rasvan määrä oli odottavilla äideillä sopiva, laadullisesti katsottuna kovaa rasvaa oli äitien ruokavaliossa suositeltua enemmän. Kovaa rasvaa tulee tyypillisesti paljon lihasta, rasvaisista maitovalmisteista ja leivonnaisista. Ruokavalion rasvan laadun muuttaminen onnistuu valitsemalla nämä elintarvikkeet vähärasvaisina ja lisäämällä näkyviä, pehmeitä rasvoja ruokavalioon. Kasviöljy mm. ruuanvalmistuksessa, salaatinkastikkeessa ja leivän levitteessä on paikallaan. Pehmeää, hyvälaatuista rasvaa saa myös kalasta ja pähkinöistä ja manteleista. Lisäksi raskausaikana tarvitaan D-vitamiinia valmisteena turvaamaan lisääntynyt vitamiinin tarve.

Kuitua raskaana olevat naiset saivat n 20 g päivässä. Suositeltava saanti olisi huomattavasti suurempi n 35 g päivässä. Ravintokuidulla on monia terveyshyötyä, mutta raskausaikana selvimmin esille tulevat kuidun suolen toimintaa ja veren sokeria tasaavat vaikutukset. Kuidun määrän lisäämiseksi ruokavaliossa on oleellista syödä runsaasti kasviksia sekä runsaskuituista leipää.

Tutkimuksessa odottavia äitejä ohjattiin ruokavalion toteutuksessa. Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa ja saivat yksilöllistä palautetta ruokavaliostaan sekä ohjeita miten parantaa ruokavaliotaan vastaamaan paremmin odottaville äideille suositeltavaa ruokavaliota. Ohjauksessa painotettiin ruokavalion kokonaisvaltaista koostamista eli sitä, että ruokavalio on monipuolinen ja sitä kautta sisältää raskauden aikana tarvittavat ravintoaineet. Lisäksi tarkasteltiin erityisesti ravinnon rasvojen laatua odottavan äidin ruokavaliossa. Ohjauksen lisäksi osa äideistä sai kotiin käytettäväksi elintarvikkeita, jotka auttoivat ruokavalion rasvan laadun parantamisessa. Elintarvikkeet olivat mm. leivällä käytettäviä levitteitä ja kasviöljyä. Ravitsemusohjausta saaneiden äitien ryhmässä ruokavalion laatu parani. Varsinkin huomion kohteena olleeseen rasvan laatuun saatiin muutoksia: kovan rasvan määrä ruokavaliossa väheni ja pehmeän rasvan määrä kasvoi. Säännöllisesti toteutettu ravitsemusohjaus ja palaute omasta ruokavaliosta auttoi äitejä ruokavalion koostamisessa. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään äidin ja vauvan hyvään vointiin raskauden aikana. Hyvä ravitsemus edistää myös äidin toipumista synnytyksestä ja valmistautumista imetykseen.

Kirjallisuutta:

Piirainen T ym. Impact of dietary counselling on nutrient intake during pregnancy: a prospective cohort study. Brit J Nutr 2006.

Jaakkola J. Individual dietary counselling during and after pregnancy: Impact on diet and body weight. Väitöskirja. Turun yliopisto 2013.

Suomalaisten ruokailu – kovan rasvan suuri saanti edelleen haasteena

Ajankohtaista tutkimuksesta, Ravitsemus

Suomalaisten ravinnonsaantia on tutkittu jo vuosikymmenten ajan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2012, Finravinto-tutkimuksissa. Viimeisimmät tulokset kertovat lähes kaikkien suomalaisten aikuisten syövän päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia ja maitovalmisteita. Kasviksia ja juureksia syö keskimäärin 80% miehistä ja 95% naisista. Ravintoaineiden saannin tarkastelu kertoo kuitenkin huolestuttavasta piirteestä, sillä tyydyttyneiden, kovien rasvojen syönti on suositeltua runsaampaa ja sen määrä on kasvanut viimeisen 5-vuotiskauden aikana. Kovasta rasvasta yli puolet tulee voin ja rasvaseosten, juuston ja muiden maitovalmisteiden rasvasta. Myös suolan saanti on lisääntynyt ja sitä saadaan ruuasta liikaa. Keskimäärin suomalaisten aikuisten ruokavalioon sisältyy riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta raudan ja folaatin saanti voisi olla runsaampaa. Myös kuidun saanti voisi olla suurempaa ja sokeria puolestaan voisi käyttää vähemmän. Kuidun saannin parantamiseksi yksi keskeinen ratkaisu on täysjyvärukiin käytön lisääminen.

Tutkimuksen voidaan olla erityisen huolestuneita suuntauksesta, jonka mukaan suomalaisten aikuisten ruokavalion rasvojen laatu on huonontunut. Tämä saattaa heijastua suomalaisten sydänterveyden kuntoon muutaman vuoden kuluttua. Myös ruokavalion hiilihydraattien laadussa on parantamisen varaa. Kuitupitoisia ruokia saisi syödä enemmän ja sokeria sisältäviä ruokia sen sijaan vähemmän. Hyviäkin uutisia suomalaisten ruuankäytön suuntauksista löytyi, sillä kasvisten käyttö oli lisääntynyt. Lähes poikkeuksetta kasvisten runsas syönti yhdistetään parempaan terveyteen eikä monipuolista ja runsasta kasvisten käytön hyötyä voi liikaa painottaa. Näyttöä löytyy kasvisten hyödyistä mm sydänterveyden edistämiseen ja syövän riskin pienentämiseen.

Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan, että avaimet suomalaisten ruokailun parantamiseen löytyvät täysjyväviljan, kalan, rypsiöljyn tai muiden kasviöljyjen, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäyksestä. Karsittavien listalle kuuluvat runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävät elintarvikkeet.

Lisätietoa Finravinto-tutkimuksen tuloksista

Ovaskainen ym. Suomen Lääkärilehti 14/2014, vsk 69.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110519/THL_TT004_2013verkko.pdf?sequence=1

Koulutus Turun alueen neuvolahoitajille

Ajankohtaista tutkimuksesta

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimusryhmä piti koulutuksen Turun ja lähikuntien neuvolahoitajille aiheesta ”Raskaus ja Ravitsemus –tutkimuksesta käytäntöön”. Koulutuksessa käytiin läpi uudet ravitsemussuositukset sekä kerrottiin raskausdiabeteksen hoidosta ja sen vaikutuksista äidin ja lapsen terveyteen.

Ensimmäisenä puhui Naistenklinikan vastuualuejohtaja Ulla Ekblad, joka kertoi siitä miten raskausaika on ikkuna naisen terveyteen myöhemmässä elämässä; raskausaika voi tuoda esiin sairauksia jotka ovat olleet piilevinä siihen asti tai esimerkiksi raskausdiabetekseen sairastuminen kertoo suuremmasta riskistä sairastua diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Toinen puhuja oli kliininen opettaja Kirsi Laitinen, joka esitteli uudet ravitsemussuositukset sekä kertoi erityisesti suosituksista, jotka koskevat raskaana olevia sekä imettäviä äitejä. Voit lukea niistä tarkemmin täältä: osa1, osa2 ja osa3.

Kolmantena puhujana oli tutkija Henna Röytiö, joka kertoi ravintolisien käytöstä raskausaikana; D-vitamiinia suositellaan kaikille raskaana oleville läpi vuoden. Myös Päivi Isaksson sekä Kati Mokkala kertoivat miten tutkimus on edistynyt tähän mennessä.

Koulutuksen loppuosassa naistentautien erikoislääkärit Kristiina Tertti sekä Outi Pellonperä kertoivat ajankohtaista asiaa raskausdiabeteksen hoidosta sekä minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia ylipainolla ja raskausdiabeteksella voi olla äidille. Koulutuksen lopuksi dekaani Tapani Rönnemaa kertoi vielä miten raskausdiabetes vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen.

Kiitos kaikille paikallaolleille!

Tutkimukseen osallistuvan äidin haastattelu

Ajankohtaista tutkimuksesta

Annukka on kolmen lapsen äiti Turusta. Hän kuuli ”Raskausdiabetes ja ravinto” -tutkimuksesta neuvolahoitajalta, joka antoi hänelle tutkimuksesta kertovan esitteen. Annukka innostui tutkimuksesta, koska halusi ehkäistä raskausdiabeteksen syntymisen nykyisessä raskaudessa. Nyt syntyvä lapsi on hänen neljäntensä ja kahdesta edellisestä raskaudesta hänellä on ollut diagnosoitu raskausdiabetes. Myös syntyvän vauvan mahdollinen allergiariskin pieneneminen toimi kimmokkeena tutkimukseen osallistumiselle.

Tällä hetkellä Annukka on raskautensa puolivälissä ja tähän mennessä hän on syönyt tutkimuskapseleita 3 kuukauden ajan. ”Otan kapselit aina aamuisin. Siitä on tullut jo tapa, eikä ole vaikea muistaa ottaa niitä”, sanoo Annukka. Lisäksi hän mainitsee, että kapselien ottamisen jälkeen hänellä ei enää ole ollut niin kova nälkä kuin aiemmin aamuisin on ollut!

Kaiken kaikkiaan Annukka on tyytyväinen, että tuli mukaan tutkimukseen ja suosittelee lämpimästi muitakin odottavia äitejä ottamaan osaa tutkimukseen. Hän pitää myös blogia, jossa on kertonut tutkimukseen osallistumisesta.

Miksi Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen kannattaa osallistua?

Ajankohtaista tutkimuksesta

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin painoa raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Kaikki tutkimukseen osallistuvat naiset saavat tietoa omasta ja lapsen terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.

Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus

uababy

Kuva: www.tyks.fi