Aihearkisto: Lapsi

Sikiön kehitys kohdussa, osa 3

Lapsi, Raskaus

Juttusarjan kolmas osa kertoo sikiön kehityksen viimeisestä kolmanneksesta. Sikiön katsotaan yleensä olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenpäin eli kolmannen raskauskolmanneksen alussa. Ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta kutsutaan keskoseksi.

Kolmannella raskauskolmanneksella sikiö kasvaa kokoa, jakson alkuvaiheessa pituus on noin 35 cm. Sikiö liikkuu paljon sekä jaloillaan että käsillään, mutta liikkeiden tuntemus on yksilökohtaista äitien välillä. Loppuraskautta kohti liikkumatila pienenee ja sikiön liikkeet muuttuvat. Sikiöllä on tässä vaiheessa usein myös hikka, jonka voi tuntea ulospäinkin. Sikiön hiukset ja kynnet ovat jo kasvaneet ja viimeisinä raskausviikkoina sikiö lisää painoaan jopa 200 g viikossa.

Keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kypsymistään aina synnytykseen asti sekä myös useita vuosia sen jälkeen; muut elimet ja ruumiinosat ovat saaneet lopullisen muotonsa jo alkuraskaudesta. Keskushermosto kehittyy vielä aivan viimeisinä raskauden viikkoina ja erityisesti aivot ”tankkaavat” tärkeitä rasvahappoja äidin kehosta (ruokavaliosta ja rasvavarastoista) rakennusaineekseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että äiti syö terveellisesti koko raskauden ajan. Keskosena syntyneet lapset saattavat jäädä vaille tätä ”rasvahappolatausta” ja se saattaa olla syynä mm. oppimisvaikeuksiin, jotka ovat keskimäärin yleisempiä keskoslapsilla kuin täysaikaisesti syntyneillä lapsilla.

Raskauden loppuvaiheessa sikiön pää on yleensä alaspäin ja se painuu lantiota vasten ennakoiden tulevaa synnytystä. Synnytys on yleensä raskausviikkojen 39-41 tienoilla. Synnytyksen arvioitu ajankohta lasketaan edellisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Täysiaikaisen raskauden kesto on 280 päivää (40 viikkoa) edellisten kuukautisten alkamispäivästä tai 38 viikkoa hedelmöityksestä. Tekijöitä jotka käynnistävät synnytyksen ei vieläkään tunneta tarkasti, mutta normaalin synnytyksen arvellaan käynnistyvän äidin hormonien ja vauvan sekä istukan lähettämien signaalien yhteisvaikutuksesta. Voimakkaat, säännölliset supistukset ovat merkki alkaneesta synnytyksestä.

070914 438

 

(Pääasialliset lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus)

Sikiön kehitys kohdussa, osa 2

Lapsi, Raskaus

Tässä jutussa kerromme toisesta raskauskolmanneksesta, eli mitä pääpiirteittään sikiönkehityksessä tapahtuu raskausviikkojen 13-24 aikana.

Toisen kolmanneksen alussa, eli kahdentoista raskausviikon jälkeen sikiön tärkeimmät sisäelimet ovat kehittyneet, vaikkakin keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kehitystään koko raskauden ajan, ja myös sen jälkeen. 13. raskausviikkoon mennessä sikiön kasvoissa on jo silmät, nenä ja suu, ja sikiö alkaa näyttämään hyvin pieneltä lapselta. 15. raskausviikon ikäisenä sikiö on noin 10 cm:n pituinen, ja reilua kuukautta myöhemmin jo yli 20 cm.

Toisen kolmanneksen loppupuolella sikiön iho saa ohuen untuvakarvan sekä kinakerroksen, joka suojaa sikiötä infektioilta. Sikiön vartalo kasvaa ja jalat pitenevät nopeaa tahtia ja lihakset vahvistuvat. Äiti voi pikkuhiljaa tunteakin sikiön liikkeet; ensimmäiset hipaisut tuntuvat yksilöllisesti, yleensä noin 18-20. raskausviikon tienoilla.

Toisen kolmanneksen lopulla sikiöllä alkaa jo olla univaiheita, jotka äiti saattaa huomata siitä, että liikkuessa sikiö nukkuu ja levolle mentäessä sikiö valpastuu liikkumaan. 24-viikkoinen sikiö reagoi jo ympäristön ääniin ja valoon, ja saattaa esimerkiksi säpsähtää tai liikahtaa kovaäänisessä ympäristössä kertoen siitä, että tämänikäinen voi jo kuulla. Jakson loppuvaiheessa sikiö osaa avata ja sulkea silmiään ja tekee imemis- ja nielemisharjoituksia. Myös hengittäminen keuhkojen kautta vahvistuu.

Äidin olo voi olla alkuraskauteen verrattuna ihmeellisen oireeton. Kehittymässä olevaa sikiötä äiti suojelee parhaiten noudattamalla terveellistä ruokavaliota, liikkumalla ja lepäämällä tarpeeksi, sekä välttämällä stressaamista.

uakuva2

lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus

Sikiön kehitys kohdussa, osa1

Lapsi, Raskaus

uababy

Raskaus jaetaan kolmeen raskauskolmannekseen eli trimesteriin; ensimmäinen käsittää viikot 0-12, toinen viikot 13-24 ja kolmas viikosta 25 synnytykseen asti. Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa kerromme sikiönkehityksestä ja muutoksista, joita tapahtuu eri kolmannesten aikana.

Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14. vuorokauden tienoilla munasarjoista vapautuu munasolu, ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. Jos miehen siittiö pääsee hedelmöittämään munasolun munanjohtimessa, raskaus ja uusi pieni elämä on alkanut. Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisten kuukautisten alkamispäivästä, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Tämän vuoksi raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.

Hedelmöittymisen jälkeen munasolu jatkaa matkaansa kohti kohtua ja alkaa jakaantua. Muodostunut solurykelmä eli alkio kiinnittyy kohtuun noin viikko hedelmöittymisen jälkeen. Alkionkehityksen toisen viikon aikana istukka alkaa muodostua ja alkion eri kerrokset (eri elinten ja ruumiinosien aiheet) sekä keskushermostoputki saavat alkunsa. Alkio on kiinni napanuoran välityksellä istukassa, jonka kautta se saa tarvitsemansa ravinnon ja hapen. Eri elinten kehittyminen alkaa kolmannesta viikosta eteenpäin ja kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä lähes kaikki elimet, keskushermostoa ja keuhkoja lukuun ottamatta, ovat pääpiirteittäin valmiita. Raskauden ensimmäiset viikot ovat siis lapsen kehityksen kannalta kriittisimmät, vaikka äiti ei vielä välttämättä edes tiedä olevansa raskaana.

Kun hedelmöittymisestä on kulunut kahdeksan viikkoa (10. raskausviikko), alkiota aletaan kutsua sikiöksi; kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita. Virheet alkionkehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana. Näihin aikoihin (raskausviikoilla 10-13) tehdään myös ensimmäinen ultraäänitutkimus neuvolassa, jonka tarkoituksena on todeta mm. raskauden kesto, sikiöiden määrä ja elossaolo, istukan paikka, kohdun sisäsuun tilanne sekä seuloa sikiön niskaturvotusta, koska Down-sikiöillä on havaittu olevan enemmän niskan ihonalaista nestekertymää verrattuna muihin sikiöihin.

Äidille ensimmäinen kolmannes on suurten muutosten jakso, sillä äidin elimistö ja sen toiminta muuttuvat pääosin istukan erittämien hormonien ja entsyymien vaikutuksesta; Kaikki elimet mukautuvat uuteen tilanteeseen suojatakseen ja turvatakseen uuden yksilön kasvun ja kehityksen kohdussa. Raskauden aikana äidin aineenvaihdunta vilkastuu ja hengitys sekä verenkierto tehostuvat. Muutosten voimakkuus on kuitenkin hyvin yksilöllistä, sillä toiset eivät edes huomaa olevansa raskaana, kun taas toiset kärsivät mm. pahasta pahoinvoinnista ja väsymyksestä.

 

lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus

Marjat ja hedelmät suojaavat lapsia korvatulehduksilta

Lapsi, Ravitsemus

Ravitsemussuositusten mukaan marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä osana jokapäiväistä ruokavaliota; saamme niistä runsaasti suojaravintoaineita ja hyödyllisiä kuituja. Kaksi vuotta sitten Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan runsaasti marjoja ja hedelmiä sisältävä terveellinen ruokavalio myös suojaa lapsia korvatulehduksilta. Yli tuhannen päiväkotilapsen tutkimuksessa selvitettiin ruokavalion yhteyttä korvatulehduksiin ja havaittiin, että runsaasti marjoja ja hedelmiä syövillä lapsilla oli huomattavasti vähemmän korvatulehduksia. Tutkimuksen aikana lapsilta kerättiin tietoa heidän ravitsemuksestaan, aiemmin sairastetuista korvatulehduksista sekä otettiin nielunäytteet, josta selvitettiin korvatulehdusbakteerien määrät. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vastaavasti paljon makeita leivonnaisia ja keksejä syövillä lapsilla oli muita enemmän korvatulehduksia; näiltä lapsilta löytyi myös eniten korvatulehduksia aiheuttavaa bakteeria, pneumokokkia nielusta.

Korvatulehdus on lasten yleisin sairaus, jonka suuri osa suomalaislapsista sairastaa ainakin kerran ennen kahden vuoden ikää. Näin syksyisin päivähoitojen alettua lasten sairastavuus myös lisääntyy, sillä suurissa ryhmissä bakteerit leviävät helposti lapselta toiselle. Ryhmäkokoihin on vaikea vaikuttaa, mutta helppo tapa pienentää lapsensa korvatulehdusriskiä näyttää olevan terveellinen, monipuolinen ruokavalio, joka sisältää päivittäin marjoja ja hedelmiä.

Lasten allergian ehkäisyä aloittamalla kiinteät ruuat aikaisemmin?

Lapsi, Ravitsemus

Oulun yliopistossa on meneillään INTO-tutkimus, joka selventää, voiko lasten allergioiden kehittymistä ehkäistä syöttämällä vauvalle ruokaa monipuolisesti aikaisemmin kuin mitä nykyiset vielä hetken voimassaolevat suositukset suosittelevat. Tutkimuksessa vauvoille annetaan ruokaa neljän kuukauden iästä lähtien vaiheittain siten, että puolivuotiaana vauva syö jo kaikkia ruoka-aineita (lukuun ottamatta esimerkiksi nitraattipitoisia makkaroita ja leikkeleitä). Tutkijat ovat huomanneet, että jos jonkin ruoka-aineen antaminen viivästyy pitkälle yli puolen vuoden iän, lapsi herkistyy ja allergisoituu helpommin tälle ruoka-aineelle. Näyttää siltä, että lapsen suoli tottuu parhaiten uusiin ruoka-aineisiin, kun vauva on 3-7 kuukauden ikäinen, johtuen suolen kypsymisprosessista. Tämän vuoksi kiinteiden ruokien aloitusiän varhaistuminen on perusteltua.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole vaikuttaa imetyksen kestoon vähentävästi, vaikka ruokaa annetaankin vauvalle aikaisin. Päinvastoin, imetykseen kannustetaan tutkimuksessa kiinteiden ruokien syömisen ohella, sillä äidinmaito tukee lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusvasteen kehittymistä, mikä helpottaa uusien ruokien totutteluun ja vähentää allergista herkistymistä. Voit lukea lisää tutkimuksesta täältä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on saanut uudet suomalaislasten ravitsemussuositukset valmiiksi ja ne ovat nyt avoimella kommentointikierroksella ennen virallista julkaisua. Uusissa suosituksissa painotetaan entistä enemmän ruokakasvatusnäkökulmaa sekä esitetään muutoksia raskausajan foolihappolisän käyttösuosituksiin ja juurikin kiinteiden ruokien aloittamiseen imeväisillä. Suosituksissa annetaan myös esimerkkejä terveyttä edistävien ruokavalintojen käytännön toteutukseen. Julkaisemme blogissa tarkempaa tietoa uusista lasten ja raskaananolevien suosituksista tämän syksyn aikana, joten pysy kuulolla!

Pikkulasten ravitsemussuosituksia uudistetaan

Imetys, Lapsi, Ravitsemus, Yleinen

Tämä päivän Helsingin Sanomista löytyy mielenkiintoinen pikkulasten ravitsemukseen ja ravitsemussuosituksiin liittyvä kirjoitus. Nykyisten suositusten mukaan vauvalle annetaan puolen vuoden ikään saakka vain äidinmaitoa. Nyt harkitaan, voisiko suositusta muuttaa siten, että vauvat voisivat aloittaa soseiden maistelun jo neljän kuukauden iässä. Yhtenä perusteena lisäruokien aikaistamiselle on mahdolliset hyödyt lapsen vastustuskyvyn kehittymiselle.
Lue Helsingin Sanomien juttu linkistä.

Monipuolista ruokaa vauvalle

Lapsi, Ravitsemus, Yleinen

Lapselle suositellaan annettavaksi ainoastaan rintamaitoa puolen vuoden ikään saakka. Imetystä muun ruoan ohella olisi hyvä jatkaa vuoden ikään saakka. Lisäruokien antamisen voi aloittaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti neljän – kuuden kuukauden iässä.

Lapsen voi totuttaa jo pienestä pitäen monipuoliseen kasvisvalikoimaan, esimerkiksi porkkana, kukkakaali, kesäkurpitsa, maissi ja kurkku ovat vauvalle sopivia kasviksia.

Marjoista sopivat vadelmat, mustikka, herukat, karviaiset, puolukka ja ruusunmarja. Hedelmistä sopivat omena, banaani, luumu, päärynä, persikka, aprikoosi. Marjat ja hedelmät annetaan aluksi soseina (aikaisintaan neljän kuukauden iässä), sitten raasteina ja tuorekiisseleinä noin kahdeksan kuukauden iästä alkaen.

Vauva tarvitsee lihaa, mutta vain pieniä määriä. Alkutotuttelussa noin 1 tl ja alle yksivuotiaallekin riittää vielä 1-1.5 rkl lihaa ateriaa kohti. Liha voi olla punaista lihaa (sika, nauta), broileria ja myös kalaa sekä munaa voi antaa noin viiden kuukauden iästä lähtien. Kalaa olisi hyvä tarjota parilla kolmella aterialla viikossa.

Myös viljaa voi antaa lapselle viiden kuukauden iästä alkaen. Makoisan puuron saa täysjyväviljasta
vaihdellen: kaura, ohra, vehnä, ruis, riisi ja myös: tattari, hirssi ja maissi sopivat vauvalle. Puuroa voi ohentaa äidinmaidonkorvikkeella, tai jos rintamaitoa on runsaasti tarjolla, niin rintamaidolla.

Kun vauva saa rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta, ei hän tarvitse rasvalisää ruokaan. Jos energian saanti jää riittämättömäksi, saa rasvalisästä nopeasti lisäenergiaa. Rasvan laatu on tärkeää jo vauvalle, kasviöljy tai margariini ovat hyviä vaihtoehtoja.

Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsen ruokavalio on jo monipuolistunut ja hän saa päivittäin aterioilla vaihtelevasti ruokia eri ruokaryhmistä. Tätä hyvää ruokavaliota voi jatkaa edelleen ensimmäisen ikävuoden jälkeenkin ja edelleen tottua uusiin makuihin yhdessä muun perheen kanssa.

Vauva tarvitsee kiinteää ruokaa puolen vuoden iässä

Imetys, Lapsi, Ravitsemus

Noin puolen vuoden iässä vauva tarvitsee muutakin ruokaa kuin rintamaitoa. Jos lapsi kasvaa nopealla vauhdilla, saattaa hän tarvita lisäruokaa jo aiemmin – neljän, viiden kuukauden iässä. Suosituksena on antaa lapselle ainoastaan rintamaitoa puolen vuoden ikään ja jatkaa imetystä vuoden ikään saakka. Lisäruokien antaminen aloitetaan kuitenkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Imetyksen jatkuvuuden kannalta saattaa olla parempi antaa vauvalle lisäruuaksi soseruokaa kuin siirtyä käyttämään äidinmaidonkorviketta tai vellejä. Tarjoamalla vauvalle lisäruokia, turvataan mm. riittävä energian, proteiinien ja raudan saanti. Sikiökautena kertyneet rautavarastot riittävät noin puolen vuoden ikään saakka, jolloin lapsi tarvitsee rautaa lisäruuasta, mm. lihasta.

Vauvan ruokavaliota laajennetaan neljän – kuuden kuukauden iässä hitaasti, yhdellä, kahdella uudella ruoka-aineella viikkoa kohti. Kun ruoka-aineet annetaan yksitellen, on mahdollista havaita helposti mikäli joku ruoka ei sovi vauvalle. Pikkuhiljaa makuannoksia suurennetaan ateria-annoksiksi. Aluksi ruoka tarjotaan vauvalle kypsennettyinä, hienojakoisina soseina. Pikkuhiljaa voi ruokaan jättää purupaloja ja noin kahdeksan kuukauden iässä voi vauvalle antaa jo tuoreraasteita ja siten totutella häntä jo isomman lapsen ruokavalioon. Myös lehmänmaitoa, aluksi ruuanvalmistuksessa tai hapanmaitovalmisteina voi alkaa antaa pieninä määrinä 10 kuukauden iässä. Rintamaito, tai sen puuttuessa äidinmaidonkorvike on kuitenkin pitkälti vauvan ruokavalion perusta ensimmäisen ikävuoden aikana.

Lapsen voi totuttaa jo pienestä pitäen monipuoliseen ruokien valikoimaan, esimerkiksi erilaisiin kasviksiin ja marjoihin. Toisaalta muutamakin lisäruoka on riittävä turvaamaan vauvan ravintoaineiden tarpeen, kun ruuat valitaan monipuolisesti kaikista ruokaryhmistä. Kasvis- ja marja- ja hedelmäsoseita sekä perunaa voi vauvalle antaa neljän kuukauden iästä alkaen. Lihaa ja viljapuuroa sekä kalaa voi vauvalle antaa viiden kuukauden iästä alkaen. Mikäli imetys sujuu hyvin ja vauva kasvaa hyvin, kannattaa imetystä jatkaa ja vasta lähempänä puolta vuotta aloittaa tarjoamaan vauvalle kiinteitä lisäruokia.

Yksinomaan imetetty tai pelkkää äidinmaidonkorviketta saava vauva ei juuri tarvitse vettä. Lisäruokien aloituksen jälkeen lapselle on hyvä tarjota aterioilla vettä mukista tai nokkamukista. Alle yksivuotiaan ruokaan ei lisätä suolaa. Makua saa halutessa paitsi itse raaka-aineita, esimerkiksi kasviksista, niin suolattomista yrttimausteista. Alle yhden vuoden ikäiselle vauvalle ei tarjota nitraattipitoisia ruokia, kuten punajuurta ja lanttua.

Yhden vuoden iästä alkaen lapsi siirtyy pitkälti tavalliseen perheen ruokailuun. Toki vielä kestää aikansa ennen kuin lapsi oppii omatoimiseksi ruokailijaksi ja apua ruuan pilkkomisessa ja ruokailussakin tarvitaan vielä pitkään. Tutkimusten mukaan lapsen ruokavalion ravintoainesisältö heikkenee, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa kuin muukin perhe. Esimerkiksi suolan ja sokerin määrä ruokavaliossa kasvaa reippaasti. Tässä kohtaa muun perheen olisikin hyvä siirtyä enemmän vauvan ruokailun suuntaan – eli huolehtia mm. monipuolisesta kasvisten käytöstä sekä pitää suolan ja sokerin määrät kohtuullisina.

Terveelliset ruokatottumukset jo pienenä!

Ajankohtaista tutkimuksesta, Lapsi, Ravitsemus

Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on lapsen kannalta tärkeää jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat lapsen ruokailuun ja hän omaksuu monia makutottumuksia jo pienenä.

Äskettäin julkaistussa ”Elintapainterventio Naperoille” (ETANA)–tutkimuksessa selvitettiin 8kk – 1,5-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä ravitsemusta neuvolakäynneillä. Tutkimuksen takana oli huoli leikki-ikäisten lasten lihavuuden lisääntymisestä sekä lasten ravitsemuksessa havaitut epäkohdat:

  •  vähäinen kasvisten ja hedelmien, kalan sekä kasviöljypohjaisten rasvojen käyttö,
  • runsas sokerin syöminen, juomien epäedullinen laatu,
  • riittämätön D-vitamiinin saanti sekä perheen yhteisten aterioiden vähäisyys.

Etana-tutkimuksessa huomattiin, että neuvolakäynneillä annettu tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Se myös näytti parantaneen perheiden ruokatottumuksia mm. siten, että lapsille tarjottiin useammin vettä janojuomana ja rasvatonta tai vähärasvaista maitoa ateriajuomana kuin vertailuryhmän perheissä.

Alustavista tuloksista innostuneina asiaa on tarkoitus tutkia tarkemmin isommassa neuvolatutkimuksessa. Perheen ravitsemusohjaukseen panostamisesta näyttää olevan hyötyä.

Koska moniin kansantauteihin johtavat haitalliset elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa, niin lapsen ravitsemus on tärkeää ja terveelliset ruokatottumukset on hyvä oppia jo pienenä!

Raskausajan vaikutus lapsen elinikäiseen terveyteen

Lapsi, Raskaus

Eilen esitettiin mielenkiintoinen Prisma-dokumentti aiheesta ”Yhdeksän kuukautta kohdussa”. Dokumentissa kerrottiin mm. kuuluisan englantilaisen tutkijan David Bakerin tutkimuksesta, joka on osoittanut, että sikiöaika on erittäin merkittävä määräävä tekijä ihmisen koko loppuelämän terveydelle. Dokumentissa todettiin, että äidin hyvä ja monipuolinen ravitsemus raskausaikana on tärkeää ja erityisesti riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruokavaliosta. Katso lisää tästä linkistä! Dokumentti on nähtävissä vielä tämän viikon loppuun asti.

vihanneksia