Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi eilen, että yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus kasvoi yhä vuonna 2014, ja oli jo 20,4 presenttia kaikista synnyttäjistä Suomessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14,4 prosenttia. Ensisynnyttäjistä 12,1 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä vuonna 2014, kun 20 vuotta aiemmin vastaava osuus oli 6,6 prosenttia.
Tämä kertonee siitä, että suomalaiset siirtävät lasten hankintaa hieman myöhemmälle iälle. Voit lukea lisää täältä.
Kesä alkaa olla takanapäin ja pirteät syyspäivät tekevät tuloaan! Kiitos ahkeran kesäharjoittelijamme tutkimuskäynnit pyörivät täysillä myös kesällä. Ja nyt on koko tutkimusryhmäkin palannut lomilta työn touhuun!
Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimus alkoi syksyllä 2013 ja otamme edelleen uusia osallistujia mukaan. Ihania vauvoja on syntynyt tutkimuksen aikana ja käynyt ihastuttamassa meitä tutkimuskäynneillä! Käynniltä mukaan saatu pupu on ollut tosi mieluisa lahja. Toivottavasti siitä jää meistä ja tutkimuksesta mukava muisto koko perheelle!
Myös tutkimuksen tieteellinen osuus on hyvässä vauhdissa. Tutkimusryhmässä on mukana väitöskirjatutkijoita sekä kokeneempia tutkijatohtoreita ja mukaan on liittynyt myös pro gradu-työn tekijä. He työstävät saatuja tuloksia tieteellisiksi artikkeleiksi, jotka julkaistaan alan lehdissä. Tavoitteena on soveltaa saatuja tuloksia aikanaan käytäntöön eli kun saadaan selville, että voidaanko raskauden ja imetyksen aikaisella ravitsemuksella vaikuttaa suotuisasti äidin ja lapsen terveyteen sekä pienentää raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä ja sairauteen liittyviä haittoja, niin tulokset vaikuttavat mahdollisesti myös vallitseviin ravitsemussuosituksiin.
Otamme edelleen mukaan uusia osallistujia! Mikäli olet kiinnostunut tutkimuksesta, niin ota yhteyttä alla olevalla sähköpostilla tai soita meille. Ja jos tiedät jonkun, jota asia voisi kiinnostaa, niin vinkkaa meistä =).
Kiitos kaikille jo mukana oleville äideille ja vauvoille!
Tutkimuksesta saa lisätietoa:
nettisivut: www.utu.fi/raskaustutkimus
puh: 050-4004 903 (klo 8-16)
email: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi
Uuden tutkimuksen mukaan joka kolmas raskaana oleva nainen saa liian vähän D-vitamiinia. Asiaa on tutkittu Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa, johon tähän mennessä on osallistunut noin 3 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä savolaisäitiä lapsineen.
Tutkimuksen mukaan äitien ruokailutottumukset olivat pääsääntöisesti terveelliset.
Lue lisää linkistä!
Viskeraali eli kehon vatsanalueen ja sisäelinten ympärille kertyvä rasva on riskitekijä tyyppi 2 diabeteksen kehittymiselle. Turun yliopistossa tutkitaan liikunnan vaikutusta viskeraalirasvaan terveillä ja tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimuksen mukaan liikunta vähentää tehokkaasti kehon rasvaprosenttia ja viskeraalirasvaa ja tämän uskotaankin olevan yksi syy liikunnan insuliiniresitenssiä ehkäisevään vaikutukseen. Linkistä pääset lukemaan lisää Turun yliopiston tutkimuksesta!
Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan elintapoihin liittyvä neuvonta laskee raskausdiabeteksen sairastumisriskiä. Tutkimuksessa annettiin yksilöllistä neuvontaa liittyen ruokavalioon, liikuntaan ja painonhallintaan. Neuvonta pienensi huomattavasti korkeaan diabetesriskiin kuuluvien naisten (BMI ennen raskautta yli 30) riskiä sairastua raskausdiabetekseen. Tutkimuksesta lisää Helsingin Sanomissa.
Viime vuosina on paljon tutkittu myös kohdunsisäisen ympäristön vaikutuksia lapsen myöhempään terveyteen. Onkin todettu, että raskausviikkoihin nähden pienikokoisilla vastasyntyneillä on myöhemmässä elämässä suurempi sydän- ja verisuonitautien riski, esimerkiksi verenpainetauti. Toisaalta taas aikaan nähden suurikokoisilla vastasyntyneillä ja lihavien äitien vastasyntyneillä on myöhemmässä elämässä suurentunut ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja sydäntautien riski. Tämänkaltaisen terveyden ohjelmoitumisen mekanismi ei ole vielä täysin selvä, mutta todennäköisesti kohdunsisäinen aineenvaihdunnallinen ympäristö vaikuttaa sikiön geenien säätelyyn ja ilmentymiseen. Näin ollen vanhemmilta perityt geenit eivät itsessään muutu, mutta suuresta geenijoukosta tietyt geenit valikoituvat ilmentyviksi tällaisen epigeneettisen säätelyn kautta. Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että kohdunsisäinen ympäristö aiheuttaa pitkäaikaisia jälkeläisen aineenvaihdunnan muutoksia, joita ei lapsen kasvuympäristö yksin selitä. Kun lihavan äidin lapsella on osin elintavoista riippumaton alttius tulla ylipainoiseksi ja siirtää alttius taas seuraavaan sukupolveen, puhutaan noidankehästä, joka voi selittää nykyistä länsimaista ylipainoepidemiaa. Tämän noidankehän katkaisemiseksi tarvitaan uusia ja tehokkaita menetelmiä. Aihetta tutkitaankin kovasti eri keskuksissa ympäri maailmaa ja etsitään keinoja vaikuttaa ohjelmointiin esimerkiksi oikeanlaisella ravitsemuksella tai liikunnan ohjauksella. Raskauden ajalle annetut ravitsemus- ja liikuntasuositukset pyrkivät edistämään niin äidin kuin lapsenkin terveyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Blogimme on kesätauolla heinäkuun ajan. Tutkimus on käynnissä normaalisti ja otamme edelleen uusia tutkittavia mukaan, lue lisää linkistä!
Hyvää ja aurinkoista kesää!
Toivottaa Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimus
Viime vuoden lopulla julkaistiin tuoreimmat kansalliset synnyttäjien tilastot vuosilta 2012-2013 ja ne sisältävät paljon mielenkiintoista tietoa myös oman yliopistosairaalamme (TYKS) osalta.
Vuosina 2012−2013 synnyttäjiä oli Suomessa vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin vuosina 2010−2011. TYKS:ssä synnyttäjiä oli 4044 vuonna 2013. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi huippuvuonna 2010 (4303 synnyttäjää), mutta kuitenkin vähintäänkin samalla tasolla kuin vuosina 2007 -2008. Ensisynnyttäjien osuus on Suomessa viime vuosina pysynyt melko tasaisena (41 %), omassa sairaalassamme ensisynnyttäjiä oli hieman keskimääräistä enemmän, 43 %.
Synnytyksenaikainen kivunlievitys oli Suomessa hyvin kattavaa: 92 prosenttia kaikista alateitse synnyttäneistä sai vähintään yhtä kivunlievitystä vuosina 2012−2013. Yksittäisistä kivunlievityksistä yleisin menetelmä oli ilokaasu, jota sai 58 prosenttia kaikista synnyttäjistä. Eniten synnytyskivun hoitoon käytetään epiduraalipuudutusta. TYKS:ssä ensisynnyttäjistä 72 prosenttia sai epiduraali- tai spinaalipuudutuksen vuonna 2013, uudelleensynnyttäjistä, 43 prosenttia. Luvut ovat hyvinkin samaa luokkaa kuin muissa yliopistosairaaloissa. Puudutukset ovat hyvin yleisiä siihen nähden, että ihan kaikille niitä ei ehditä antaa nopean synnytyksen vuoksi, kaikki eivät niitä toivo ja on toisaalta muitakin hyviä kivunlievitystapoja, kuten kohdunkaulan vieruskudoksen puudutus (ns. parakervikaalipuudutus). Viimeksi mainittua käytetään erityisesti uudelleensynnyttäjien synnytyskivun hoidossa epiduraalia lyhyemmän vaikutusajan vuoksi.
Kymmenen viimeisen vuoden aikana keisarileikkausten osuus on pysynyt melko tasaisena. Vuonna 2013 kaikista synnyttäjistä vajaalle 16 prosentille tehtiin keisarileikkaus, TYKS:ssä 17 prosentille. Suomessa joka kolmas lihava (BMI≥30) ensisynnyttäjä ja joka viides lihava uudelleensynnyttäjä synnytti keisarileikkauksella vuosina 2012−2013.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2013: Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet 2012−2013
Suomessa raskauden sujuvat yleensä hyvin ja imeväiskuolleisuus on erittäin vähäistä. Myös lapsen vaikean epämuodostuman riski on onneksi vähäinen, vain noin kolmella sadasta vastasyntyneestä on merkittäväksi arvioitu epämuodostuma. Seulontaultraäänitutkimuksissa löytyy noin puolet sikiön rakennevioista. Äidin ylipaino saattaa lisätä jonkin verran epämuodostuman riskiä. 2014 julkaistun katsausartikkelin mukaan esimerkiksi synnynnäisten sydänvikojen riski on sitä suurempi, mitä suurempi äidin painoindeksi on. Ylipainoon saattaa liittyä myös suurentunut hermostoputken sulkeutumishäiriön riski eli selkäydinkohju. Toisaalta ultraäänitutkimuksissa äidin vatsanpeitteiden paksuus kohdun edessä rajoittaa näkyvyyttä, jolloin epämuodostumien toteaminen on haastavampaa.
Äidin ylipaino suurentaa lapsen riskiä syntyä ennenaikaisena. Synnytys voi käynnistyä spontaanisti tai synnytys voidaan joutua käynnistämään äidin raskausmyrkytyksen tai raskausdiabeteksen vuoksi. Ylipaino lisää raskaudenaikaista insuliiniresistenssiä ja tähän voi liittyä sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriö (raskausdiabetes) että myös veren rasva-arvojen nousu; näiden molempien on todettu kiihdyttävän sikiön kasvua kohdun sisällä. Raskautta edeltävä ylipaino ja runsas raskaudenaikainen painonnousu lisäävätkin lapsen syntymäpainoa ja näin ollen on todennäköisempää, että vauva syntyy aikaan nähden suurikokoisena eli makrosomisena. Ylipaino lisää makrosomian riskin 2-3 kertaiseksi ja mahdollinen raskausdiabetes aiheuttaa itsenäisen lisäriskin. Mikäli lapsen koon ja äidin lantion koon välillä on epäsuhta, voi synnytys vaikeutua. Hartiadystokia on onneksi erittäin harvinainen synnytyksenaikainen vaaratilanne, jossa lapsi pään synnyttyä jää hartioistaan kiinni äidin lantioon. Hartiadystokian riskin on todettu olevan lihavilla (painoindeksi 30 tai enemmän) äideillä suurentunut. On myös todettu, että erityisesti lihavuuteen liittyy synnytyksen etenemisen ongelmia ja keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten määrä on suurempi normaalipainoisiin äiteihin verrattuna. Keisarileikkaukseen liittyy ylipainoisilla enemmän leikkauskomplikaatioita, esimerkiksi haavatulehdus tai syvä laskimotukos. Synnytyksen riskejä pyritään ennakoimaan ja vähentämään muun muassa käynnistämällä synnytys noin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, jos sikiö vaikuttaa makrosomiselta. Leikkaukseen liittyviä ongelmia ehkäistään laskimotukoksia ehkäisevällä lääkityksellä ja joskus leikkaushaavaan asetetaan erityisiä alipainehaavasidoksia haavan paranemista edistämään. Alatiesynnytys on riskeistä huolimatta tutkitusti turvallisin synnytystapa myös ylipainoisella äidillä ja lapsikin hyötyy siitä.
Ylipaino on nykyään yleistä ja synnyttäjistä jopa yli kolmasosan painoindeksi on 25 tai enemmän. Neuvoloissa ja tarvittaessa äitiyspoliklinikoilla ylipainon tuomiin riskeihin osataan onneksi varautua ja toisaalta kannustaa kohtuulliseen painonnousuun raskauden aikana. Maltillisella painonnousulla on selkeä riskejä vähentävä vaikutus.
Tuuli ja Oliver, 6kk, tulivat Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen neljännelle tutkimuskäynnilleen kauniina toukokuun päivänä. Oliver katseli aluksi hieman varautuneesti turvakaukalostaan, mutta pian jo heltisi niin aurinkoinen hymy, että kaksi pientä alahammasta loistivat suusta! Tuulin ja Oliverin käyntiaikaa oli pariin kertaan siirretty Oliverin flunssan takia. Vieläkin räkä hieman valui nenästä ja hengitys rohisi.
Tuuli kertoi, että Oliverin sairastelun takia olivat ”kotitehtävät” jääneet tekemättä. ”En ole ehtinyt täyttää käynnille tuotavaksi tarkoitettua 3-päivän ruokapäiväkirjaa. Kaksi lasta ja koira pitävät kiireisenä, varsinkin kun toinen on pitkään kipeänä”, Tuuli kertoi. Sovittiin, että hän voi lähettää sen postissa myöhemmin.
Tuuli sanoi pitävänsä mielenkiintoisena käynnillä tehtävää kehonkoostumusmittausta, josta saatu tulos kertoo kehon rasva-% . ”Sitä voi verrata edellisillä käynneillä tehtyihin mittauksiin, joten voi seurata onko jotain muutosta tapahtunut. Myös ruokapäiväkirjasta saatu palaute on ollut hyvää tietoa itselleni”, Tuuli mainitsee.
Heidän seuraava käyntikertansa on, kun Oliver täyttää 1 vuotta. Silloin Oliverin verinäytteestä määritetään allergiapaketti, josta selviää, onko hän herkistynyt tietyille siitepölyille, eläimille, homeille tai ruoka-aineille. ”Se onkin hyvä asia, koska mietityttää, että voisiko tämän pitkittyneen flunssan takana olla jokin allergia”, Tuuli miettii. ”Täältä saadut pienet kiitoslahjat ovat olleet tosi mukavia! Tosin viime kerralla saatu iso pehmopupu päätyi isoveljen unileluksi”, Tuuli naurahtaa. Lopuksi vaihdettiin vaippa ja hiukan syötiin ennen kotimatkaa. Hei hei puoleksi vuodeksi!