Turkulainen Emma, 23v, kävi ensimmäisellä ”Raskausdiabetes ja ravinto” –tutkimuskäynnillään raskautensa 13. viikolla. Hän kuuli tutkimuksesta käydessään niskaturvotusultrassa ja kiinnostui osallistumaan, koska hänellä oli edellisessä raskaudessaan pari vuotta sitten yksi poikkeava arvo sokerirasitustestissä ja hän sai siten raskausdiabetesdiagnoosin. ”Sokeriarvoni pysyivät kuitenkin hyvinä koko raskauden ajan tekemieni ruokavaliomuutosten ja sokeriarvojen omaseurannan avulla. Meillä ei muuten ole suvussa diabetestä, paitsi papalla on ns. vanhuusiän diabetes”, Emma kertoo.
Raskauden takia hän pyrkii syömään pienempiä annoksia kuin aiemmin ja miettii muutenkin tarkemmin, mitä suuhunsa pistää. ”Alkuraskaudessa minua kiusasi makean mieliteko, vaikka tavallisesti en niin makeasta välitäkään”, Emma kertoo.
Tällä ensimmäisellä tutkimuskäynnillään Emma täytti kyselylomakkeita koskien mm. ruuankäyttöään ja syömiskäyttäytymistään. Häneltä mitattiin verenpaine ja myös kehonkoostumus laitteella, joka on Suomessa ainoa laatuaan. Myöskin verinäyte otettiin laboratoriossa ja siitä hän saa tulokset kotiin parin viikon kuluessa.
Hänen seuraava tutkimuskäyntinsä on raskauden loppupuolella, jolloin hänellä on mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen ja lapsen painoarvioon. ”Lähden tutkimukseen avoimin mielin ja on hienoa, jos näin tutkimukseen osallistumalla pystyn vaikuttamaan omaan ja lapsen terveyteen”, Emma toteaa ennen kotiin lähtöä. Hän sai mukaansa tutkimuskäynniltä tutkimuskapselit ja pienenä kiitoksena osallistumisesta purkin D-vitamiineja.

Imetysajan ruokavaliossa ei ole tarpeen välttää ruoka-aineita lapsen allergioiden riskin pienentämiseksi; päinvastoin, lapsi tutustuu ja tottuu pikkuhiljaa eri ruoka-aineisiin ja niiden makuihin rintamaidon välityksellä. Altistuminen suoliston kautta ruualle ja sen antigeeneille kypsyttävät lapsen puolustusvastetta. Lapselle syntyy yleensä toleranssi eli sietokyky tavallisia ruuan antigeeneja kohtaan eli lapsen suolisto tottuu tavallisiin ruokiin eivätkä ne aiheuta oireita.

Jos äiti on itse allerginen jollekin ruualle, tulee hänen välttää niitä ruokia edelleen myös imetyksen aikana äidin oman hyvinvointinsa vuoksi. Silloin vältettävät ruoka-aineet korvataan muilla vastaavilla ruuilla myös imetysaikana, jotta ruokavalio on imetyksenkin aikana monipuolinen ja turvaa lisääntyneen ravintoaineiden tarpeen. Jos äiti on allerginen esimerkiksi sitrushedelmille, kannattaa ne korvata syömällä runsaasti muita hedelmiä ja marjoja.

Jos lapsi puolestaan saa allergiaoireita täysimetyksen aikana, saattaa se johtua jostain ruoka-aineesta äidin ruokavaliossa. Lapsen oireiluun voi kuitenkin olla monia syitä, joten keskustele neuvolassa lääkärin sekä ravitsemusterapeutin kanssa ennen kuin muutat lapsen ruokintaa. Mitään välttämisruokavaliota ei kannata omin päin aloittaa, sillä esimerkiksi maitotuotteiden tai viljojen poistaminen ruokavaliosta ja korvaaminen toisilla tuotteilla vaatii huolellista suunnittelua. Neuvolasta saat myös tarkempia ohjeita lapsesi yksilölliseen ruokintaan.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin painoa raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Kaikki tutkimukseen osallistuvat naiset saavat tietoa omasta ja lapsen terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.

Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus

Raskaustutkimus on kesälomalla 14-18.07. Voit jättää viestiä sähköpostiimme raskausdiabetesjaravinto@utu.fi tai puhelimeen 050 4004 903, niin palaamme asiaan loman jälkeen.

Toivotamme kaikille hyvää ja aurinkoista kesää!

Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen osallistuvat ensimmäiset lapset ovat jo syntyneet, joten kerromme blogissa myös lapseen liittyvistä asioista, kuten imetyksestä. Ensimmäisten kuukausien ajan äidinmaito on lapsen pääasiallinen ravinto; lapsen täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään asti. Äidin hyvä ravitsemus vaikuttaa rintamaidon laatuun ja edistää myös toipumista synnytyksen jälkeen sekä imetyksen onnistumista.

Imetysajan ruokavaliosuositukset noudattelevat raskausajan ruokavalion periaatteita, mutta imetysaikana energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on jopa suurempi kuin raskausaikana. Jos raskausaikana on kertynyt paljon rasvavarastoja, lisäenergian tarve ruokavaliosta on vähäisempää.

Tarvittavan lisäenergian saa päivittäin parista täysjyväleipäpalasta, parista annoksesta hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tai vaikka pähkinöitä, sekä parista annoksesta maitotuotteita. Kohonnut energiantarve kannattaa täyttää valitsemalla ravintoainetiheitä ruokia, jolloin energian lisäksi saat myös vitamiineja, kivennäisaineita sekä hyviä rasvahappoja. Myös proteiinintarve on kasvanut jonkin verran, joten esimerkiksi säännöllinen maitotuotteiden käyttö kannattaa muistaa.

Monipuolinen ja ravintoainetiheä ruokavalio on imetysaikana tärkeää, jotta vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti olisi riittävää, eikä imetys verota äidin omia ravintoainevarastoja liikaa. Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on hyvä huolehtia, jotta imetysaika ei heikennä äidin luustoa. D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10µg vuorokaudessa myös imetysaikana läpi vuoden.

Imetys lisää nesteentarvetta huomattavasti, joten säännöllinen ja riittävä nesteen saanti on tärkeää maidon riittävyyden takaamiseksi. Hyviä juomia ovat esimerkiksi vesi, rasvaton maito ja piimä sekä tee. Yöimetyksen paras janojuoma on vesi, sillä sokeriset juomat saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Myös kahvia kannattaa juoda kohtuudella, sillä kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon.

Ylipainon esiintyvyys on lisääntynyt ympäri maailman. USA:ssa ja monissa Euroopan maissa 20-40 % raskaana olevista on ylipainoisia ja monille kertyy painoa liikaa raskausaikana. Myös joka kolmas Tyksissä synnyttävä äiti on ylipainoinen (BMI ≥ 25 kg/m²) ja n. 13 prosenttia on lihavia (painoindeksi on ≥ 30 kg/m²) ennen raskautta.

Äidin ylipaino voi haitata sekä äidin että vauvan terveyttä. Äidin ylipaino voi lisätä keskenmenon ja kohtukuolemien riskiä jopa kaksinkertaiseksi. Ylipainoisilla esiintyy myös merkitsevästi normaalipainoisia enemmän raskaudenaikaisia verenpaineongelmia ja ennenaikaisia synnytyksiä.

On myös todennäköisempää, että ylipainoiselle äidille syntyy raskausviikkoihin nähden suurikokoinen (makrosominen) lapsi. Lapsen makrosomia voi aiheuttaa ongelmia synnytyksen kulussa sekä äidille että lapselle ja esim. keisarileikkausta tai imukupilla avustamista tarvitaan useammin. Syntyvillä vauvoilla on myös enemmän valohoidon tarvetta kellastumisen vuoksi ja verensokeri laskee joskus liian alhaiselle tasolle. Äidin ylipaino raskausaikana myös ohjelmoi lapsen terveyttä pitkällä aikavälillä ja saattaa lisätä esimerkiksi lapsen ylipainoisuutta tai diabetesriskiä myöhemmässä elämässä.

Ylipainoon liittyy myös suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen. Sairastumiseen vaikuttavat tietenkin myös perintötekijät, mutta myös liiallinen painonnousu raskausaikana voi aiheuttaa raskausdiabeteksen puhkeamisen. Raskausdiabeteksen aiheuttamat riskit sikiölle ovat hyvin samankaltaisia kuin ylipainonkin ja ne liittyvät pääosin huonoon sokeriaineenvaihduntaan.

Hyvä puoli asiassa on se, että näihin riskeihin pystyy itse vaikuttamaan! Terveellisellä ravitsemuksella ja liikunnan lisäämisellä raskausaikana on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sekä äitien painonnousuun että sokeriaineenvaihduntaan. Erityisesti ravitsemusohjauksella on ollut merkitseviä vaikutuksia edellä mainittujen lisäksi myös äitien verenpaineeseen ja ennenaikaisten synnytysten määrään. Keskeistä ravitsemussuosituksissa on ateriarytmin säännöllisyys, annoskokojen kohtuullisuus, sokerin käytön vähentäminen, kuidun lisääminen sekä kovan rasvan välttäminen.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin kehonkoostumusta raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Kaikki tutkimukseen osallistujat saavat tietoa omasta ja lapsensa terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan ylimääräinen ultraäänitutkimus raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.

Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta ja tule mukaan!

Mistä kehomme koostuu…?

Kehomme sisältää rasvaa ja rasvatonta kudosta. Rasvaton kudos koostuu lihaksista, vedestä, luustosta ja sisäelimistä. Elävien ihmisten kehon koostumusta ei voida mitata suoraan, vaan kehon koostumuksen arviointia varten on mitattava jokin kehon ominaisuus, esimerkiksi kehon tilavuus. Näistä tuloksista saadaan laskettua kehon koostumus.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa kehonkoostumus mitataan BOD POD –kehonkoostumuslaitteella, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Muualla maailmassa laitteisto on käytössä mm. tutkimuksissa, sairaaloissa ja urheilijoiden valmennuksessa. Mittaus kestää ainoastaan 5 minuuttia ja on täysin turvallinen myös raskaana oleville ja lapsille.

Mikä on BOD POD-kehonkoostumusmittaus…?

BOD POD-kehonkoostumuslaite mittaa kehon tilavuuden ja painon. Näiden avulla saadaan kehon tiheys, josta edelleen %-osuudet kehon rasvalle ja rasvattomalle kudokselle. Mittauslaite näyttää vähän avaruuskapselilta, mutta se on vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntynyt laitteisto. Mittaus on mitattavan näkökulmasta helppo suorittaa ja se antaa luotettavan kuvan kehon koostumuksesta. Mittauksen luotettavuutta parantaa se, että mittaus suoritetaan tiettyjä periaatteita noudattaen. Esimerkiksi pari tuntia ennen mittausta tulee olla syömättä ja juomatta, ja hiukset peitetään uimalakin alle.

Mitä arvoja mittauksesta saa…?

BOP POD-tulos kertoo henkilön painon, kehon rasvaprosentin ja rasvan massan.

Kehon rasvaprosentti ilmoittaa rasvan määrän prosentteina koko kehon painosta. Rasvaprosenttiin vaikuttavat monet tekijät, kuten sukupuoli, perimä, ylipaino, aineenvaihdunta sekä liikunta- ja ruokavaliotottumukset. Rasvaprosentti on parempi mittari ylipainon arviointiin kuin painoindeksi, sillä jälkimmäinen sisältää tiettyjä oletuksia lihasten kunnosta. Esimerkiksi jos lihaskunto on heikko, painoindeksi voi näyttää normaalipainoa, vaikka rasvaprosentti onkin suurentunut.

Normaali kehon rasvaprosentti naisilla on noin 22-30%, miehillä luku on alhaisempi. Naisen suurempi rasvamäärä, joka edelleen lisääntyy raskauden aikana, on tarkoituksenmukainen varsinkin imetyksen kannalta.  Raskauden aikana saatavia tuloksia tulkitaankin varovaisemmin, mutta synnytyksen jälkeen menetelmällä voi näppärästi seurata painon muutosta.

Sikiön ultraääni- eli kaikututkimus on turvallinen ja monessa suhteessa hyödyllinen raskaudenaikainen tutkimus. Tutkimus voidaan tehdä joko vatsan päältä tai emättimen kautta. Seulonta-asetuksen mukaisesti kaikki kunnat tarjoavat raskaana oleville naisille kaksi raskaudenaikaista ultraäänitutkimusta. Osallistuminen tutkimuksiin on aina vapaaehtoista. Varhaisraskaudessa raskausviikoilla 10-14 selvitetään mm. raskauden sijainti, sikiön elossa olo, sikiöiden lukumäärä ja arvioidaan raskauden kesto. Perheen niin toivoessa voidaan myös tehdä niskaturvokemittaus, joka verikokeisiin ja äidin tietoihin yhdistettynä antaa trisomiariskiluvun, eli tiedon siitä, kuinka suuri riski sikiöllä on tietynlaisiin kromosomipoikkeavuuksiin. Mikäli riskisuhde on yli 1/250, tarjotaan lisätutkimuksia. Toinen kuntien tarjoama maksuton ultraäänitutkimus on raskauden puolivälissä tehtävä rakenneultraäänitutkimus. Siinä on tarkoitus seuloa sikiön vaikeat rakennepoikkeavuudet. Tutkimus tehdään joko raskausviikolla 18+0 – 21+6 tai vaihtoehtoisesti äidin toiveesta 24 raskausviikon jälkeen, jolloin ei ole enää mahdollisuutta keskeyttää raskautta.

Ultraäänitutkimuksissa saadaan paljon tietoa sikiöstä ja raskauden tilasta. Rakenteiden lisäksi voidaan mm. arvioida sikiön paino/kasvu, asento kohdussa, lapsivesimäärä, istukan sijainti ja kohdunkaulan normaalius. Sikiön vointia ja istukan toimintaa voidaan kartoittaa doppler-mittauksin, joissa tutkitaan sikiön ja napanuoran verenvirtausta ja erityisesti virtauksen vastusta. Ultraäänitutkimuksista arvellaan olevan hyötyä myös äidin ja lapsen kiintymyssuhteen  tukemisessa.

Ultraäänitutkimukset raskausdiabeteksen seurannassa

Raskausdiabeetikoille tarjotaan usein kolmas kaikututkimus raskauden loppupuolella. Etenkin lääkehoitoa tarvitsevat äidit ja ne, joilla sokeritasapaino ei ole ollut hyvä, saavat ajan ultraäänitutkimukseen. Tutkimus tehdään yleensä viimeistään raskausviikolla 36-38. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti sikiön kasvuun ja pyritään löytämään aikaan nähden suurikokoiset sikiöt. Lisäksi arvioidaan sikiön vointi ja lapsivesimäärä. Lapsivesimäärä voi lisääntyä, jos verensokeritasapaino on ollut huono. Raskausdiabeetikoilla myös verenpaineen nousu raskausaikana on keskivertoa yleisempää ja tällä voi olla vaikutusta istukan toimintaan ja siten sikiön vointiin ja doppler-virtauksiin. Mikäli sikiö todetaan selvästi aikaan nähden suureksi (yli + 2 sd, ennuste > 4,5 kg raskausviikolla 40), harkitaan synnytyksen käynnistämistä jo ennen laskettua aikaa.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa tarjottava ultraäänitutkimus

Halukkaille äideille tarjotaan erikoislääkärin tekemää ultraäänitutkimusta loppuraskaudessa. Tutkimus tehdään raskausviikolla 34-37 vatsan päältä Tyksin äitiyspoliklinikan tiloissa. Tutkimuksessa tarkistetaan sikiön tarjonta, lapsivesimäärä, tehdään painoarvio ja arvioidaan lapsen vointia napavaltimon doppler-mittauksella.