Ajankohtaista

Turussa järjestettiin 24.–25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka keräsivät kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli väkeä lähes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. Päivät herättivät laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli myös luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museoväkeä sekä muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla […]

Näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta

kirjoittajalta
1
Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä […]

Linnan juhlat kautta aikojen

kirjoittajalta
Suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämän asennekartoituksen, Tiedebarometrin, mukaan yliopistot ovat sijoittuneet yhteiskunnan eri instituutioiden joukossa kolmanneksi heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kyselyissä 70–75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut tuntevansa melko suurta tai hyvin suurta luottamusta yliopistoihin. Samaan aikaan professorin ammatin arvostus […]

Arvostus ja arkipäivä: professorin muuttuva asema

kirjoittajalta
Takapihan terassilla loistaa illan pimetessä yksinäinen kynttilälyhty. Sen kynttilää ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyhäinpäivänä vietettyä kirkollista pyhäpäivää. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvistävät kasvot, jotka muistuttavat meitä vuotuisten pyhäpäivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa isänpäivä, jota tänä vuonna […]

Liput salkoihin isän kunniaksi

kirjoittajalta
Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä […]

Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!

kirjoittajalta
Pojat kaipaavat kuuntelevaa korvaa, huomiota, ymmärrystä ja hyviä esikuvia. Näihin tarpeisiin vastaavat niin parhaillaan joukkorahoitusta keräävä Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirja (Into-kustannus) kuin Väestöliiton ja Weecos.com:n Kuule mua! -kampanja. Yhteiskunnassa tunnutaan olevan havahduttu siihen, että pojat tarvitsevat huomiotamme. Historiantutkimuksen ja erityisesti sukupuolihistorian piirissä pojat […]

Pojat historian hämärässä

kirjoittajalta
2
Sunnuntaina aamuyöstä paloi maan tasalle Kiihtelysvaaran laella sijainnut, vuonna 1770 valmistunut ristikirkko, mistä uutisoi muun muassa Yle. Se oli Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin kirkko ja yksi Suomen reilusta sadasta jäljellä olevasta 1700-luvun puukirkosta. Edellisestä, Ylivieskan niin ikään 1700-luvun puukirkon palosta, on yli kaksi vuotta. Suomen ennen […]

Mitä korvaamattoman puukirkon palo opettaa?

kirjoittajalta
2
Maailma ympärillämme on sähköinen ja verkottunut. Niin ovat myös tulevan historiantutkimuksen tarpeisiin syntyvät lähteet. Tulevaisuudessa historiantutkija saattaa kummastella paperiasiakirjaa samanlaisena reliikkinä kuin me Mesopotamian saveen painettua nuolenpääkirjoitusta tai kiveen hakattuja hieroglyfejä. Sähköiset asiakirjat, tietokannat ja asiointijärjestelmät ovat tätä päivää ja niiden sisältämän tiedon hallinta ja […]

Onko uusi tiedonhallintalaki uhka humanistiselle tutkimukselle?

kirjoittajalta