Tutkimusaineistot

Perheyrityksiä on yleisesti pidetty varhaisen teollistumisen ja sitä edeltävän ajan jäänteinä, jotka eivät erityisen hyvin sovellu modernin talouden vaatimuksiin. Ne eivät ole dynaamisia tai tavoittele kasvua, eivätkä omistajaperhettä edustavat johtajat ole tehtävässään yhtä päteviä kuin koulutetut ammattijohtajat. Erityisesti sukupolvenvaihdokset ovat ongelmallisia. Vaikka perustajat ja heidän […]

Perheyritykset ovat voimissaan

kirjoittajalta
8
Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa

kirjoittajalta
Pari viikkoa ennen jatkosodan loppua otetussa valokuvassa leikkivät saksanpaimenkoira ja sotilas. Koira makaa maassa puoliksi selällään, puoliksi kyljellään, ja se näyttää painivan sen puoleen kumartuneen sotilaan kanssa. Vaikka sotilaan kasvoja varjostaa lakki, näkee niistä naururypyt silmien ja suun ympärillä. Sotilaan vasen käsi on koiran suussa […]

Koirat, sotilaat ja sodan kokemushistoria

kirjoittajalta
On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimmäinen presidentti ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitut kunnanvaltuustot sekä aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sisällissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli […]

Sata vuotta valvontaa

kirjoittajalta
1
Kansallisarkistossa järjestettiin 26.6.2019 käsinkirjoitetun tekstin koneluentaan keskittynyt Reading and Enrichment of Archival Documents (READ) -hankkeen päätösseminaari. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama (Horizon 2020) konsortio ja se on ollut käynnissä tammikuusta 2016 ja päättyy nyt kesäkuun lopussa. Hanketta on johdettu Innsbruckin yliopistosta. Suomesta hankkeessa on ollut […]

Muuttaako koneluenta käsinkirjoitettujen aineistojen tutkimusta?

kirjoittajalta
Kun viime lauantaina (27.4.2019) luin Henri Hannulan erinomaisen blogitekstin vuonna 1681 tapahtuneesta Turun palosta, en voinut jättää asiaa sikseen. Hannula kirjoitti blogiinsa asiamies Bartholomeus Vestinghin selonteosta, jonka hän kirjoitti alkukesästä 1681 Alankomaiden lähettiläs Christian Constantijn Rumpfille. Kesäkuun alussa päivätyssä kirjeessä kerrotaan, miten tulipalo sai alkunsa […]

Turun palo 1681 – mitä raastuvanoikeuden pöytäkirjat kertovat?

kirjoittajalta
1
Vuonna 1861 huhtikuun 22. päivänä yli viisisataa nuorta liberaalia ja opiskelijaa osoitti Helsingissä mieltään. Mielenosoittajat protestoivat valtiopäiviä valmistelevaa tammikuun valiokuntaa vastaan, sillä he pelkäsivät, että harvalukuinen valiokunta korvaisi pitkään toivotun parlamentaarisen edustuslaitoksen. Mielenosoituksen iskulause oli ”eläköön perustuslaki”, ja kulkueessa soi Porilaisten marssi. Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri, […]

Poliittisten laulujen lainattu historia

kirjoittajalta
Jos haluaisin tietää kaikkien Suomen bussipysäkkien sijainnit, kotitalouksien koon eri postinumeroalueilla tai puiden keskimääräisen lumikuorman eri puolilla Suomea, saisin vastaukset kysymyksiini avointen paikkatietoaineistojen avulla. Historiantutkijana ensisijaiset kiinnostuksen kohteeni ovat kuitenkin hieman toisenlaisia. Miten avoimet paikkatietoaineistot palvelevat menneisyyden ilmiöistä kiinnostuneita tutkijoita? Suomessa merkittäviä paikkatietoaineistojen tuottajia ovat […]

Paikkatietoaineistot ja historia

kirjoittajalta
Lähes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarityötäni, päädyin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti väestöhistoriallisten lähdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lisäksi huomasin pitäväni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. Tämä oli […]

Historiallisen demografian merkityksestä

kirjoittajalta