Kaikki kirjoittajan Henna artikkelit

Ravintoaineet raskauden tarpeisiin ruuasta

Raskaus, Ravitsemus

image4

Raskauden aikana tarvittavien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve saadaan tyydytettyä monipuolisella ja vaihtelevalla ruualla. Vain foolihappoa ja D-vitamiinia tarvitaan purkista ravintolisänä. Kalsiumia, rautaa ja jodia saatetaan tarvita valmisteena, jos näiden ravintoaineiden saanti ruokavaliosta on vähäistä, tai verestä mitattu hemoglobiinimittaus on matala. Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen tai niukka, raskauspahoinvointi on voimakasta tai sikiöitä on useampi kuin yksi, voidaan ruokavaliota tukea vitamiini- ja kivennäisainelisillä. Valmisteita, joissa on samoja vitamiineja tai kivennäisaineita ei tulisi käyttää päällekkäin. Käyttää ei pitäisi myöskään A-vitamiinia sisältäviä valmisteita. Hyvin suurina annoksina A-vitamiini voi aiheuttaa sikiövaurion.

Ruokavalinnoilla on mahdollista turvata riittävä ravintoaineiden saanti raskauden tarpeisiin:

Kasvikset, marjat ja täysjyvävilja      → kuitua, rautaa ja foolihappoa

Liha ja kala    → rautaa

Maitovalmisteet (5-6 dl/pvä vähärasvaisina ja vähäsokerisina, muutama siivu juustoa)           → kalsiumia, D-vitamiinia ja jodia,

Kala    → D-vitamiinia, hyvälaatuisia rasvoja, jodia

Kasviöljyä        → hyvälaatuisia rasvoja

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Hyvää kesää!

Yleinen

kesäkuva1

Leppoisaa ja lämminta kesää kaikille Raskaustutkimuksen blogin seuraajille ja tutkimukseen osallistujille! Blogi jää nyt kesätauolle heinäkuuksi. Elokuussa jatkamme taas juttusarjalla uusista ravitsemussuosituksista ja keskitymme kertomaan erityisesti imettävän äidin sekä pienen lapsen ruokavaliosta.

Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Kerron tässä blogi-kirjoituksessa Pro gradu –tutkielmastani, jossa selvitetään naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki vielä tarkentumaan tutkimuksen edetessä, kunhan saamme kerättyä kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen äidin ruokapäiväkirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvittää, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.

Tulokset osoittivat, että naisten ravinnonsaanti oli pääosin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisiä ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemmän. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mikä onkin hyvin yleinen ongelma myös ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lisätä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sekä leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.

Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riittävä saanti tukee solujen kasvua, sekä elinten ja hermoston toimintaa, joten niitä ei kannata vältellä raskauden aikana. Lisäksi kuidun saanti jäi selkeästi alle suosituksen, mikä voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, että tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.

Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta myös siinä oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia vähäisempää, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta määrästä. Foolihapolla on tärkeä rooli lapsen keskushermoston kehityksessä, joten sen riittävä saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.

Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokapäiväkirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkilökohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!

Terkuin Ella

Lopuksi oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoille!kesäkuva1

Lapsen kehitystestit 2-vuotiaana

Yleinen

Äidin ja lapsen viimeinen käynti Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuksessa on lapsen täyttäessä 2 vuotta. Tällöin lapsella on mahdollisuus osallistua neurologisiin ja motorisiin kehitystesteihin, jotka kertovat esimerkiksi hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna taapero2muihin saman ikäisiin lapsiin. Testit tekevät fysioterapeutti ja psykologi. Äiti tai isä voi olla mukana, kun testit tehdään. Ja lapsi voi istua äidin tai isän sylissä, jos se tuntuu kaikkein mukavimmalta lapsesta!

Neurologisessa testissä tutkitaan lapsen kielellistä kehitystä ja esim. hienomotorisia taitoja kuten sorminäppäryyttä, sekä leikkitaitoja. Motorisessa testissä arvioidaan mm. lapsen liikkumista, nivelten liikkuvuutta sekä hieman myös kontaktia, ja esim. käsien käyttöä. Tämä tapahtuu leikin avulla. Kumpikin testi kestää noin tunnin ja perhe saa palautteen testeistä käynnin aikana.

Ruoka raskausaikana

Raskaus, Ravitsemus


image6

Raskauden aikana tarvitaan vain vähän lisäenergiaa, mutta monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravintoaineita tarvitaan sikiön kudosten kasvuun sekä istukan, kohdun tms. kasvuun. Äidille kertyy myös rasvavarastoja, joilla valmistaudutaan synnytyksen jälkeiseen aikaan ja vauvan ruokintaan rintamaidolla. Koska energiaa tarvitaan vain hivenen enemmän ja lähinnä vasta loppuraskaudessa, turvataan lisääntynyt vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve ruokavalion ravintoainetiheyttä nostamalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että syödään sellaisia elintarvikkeita, joista saa runsaasti suojaravintoaineita, kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä tai vähärasvaisia maitovalmisteita sekä täysjyväviljavalmisteita ja syödään vain harvoin ja pienissä määrin energiapommeja, kuten leivonnaisia, suklaata tai vaikkapa kermaperunoita. Sopivaa painonnousua raskauden aikana seurataan säännöllisesti neuvolassa, joten sen mukaan voi säätää syödyn ruuan määrää. Ravinnon laatuasiat on hyvä laittaa kuntoon mielellään jo ennen raskautta, mutta viimeistään raskauden alkuvaiheessa.

Raskauden aikana tästäkin blogista jo tutuksi tullut ruokavalio riittää pitkälle. Odottava äiti ja sikiö saavat tyydytettyä ravintoaineiden tarpeensa, kun äiti syö monipuolista ruokavaliota. Foolihappolisä tulisi olla käytössä jo ennen raskautta ja raskausaikana otetaan käyttöön vielä D-vitamiinilisä. Suositeltava määrä D-vitamiinia ravintolisänä on 10 mg per päivä. Tämä on sopiva määrä raskauden ajan tarpeeseen ja valmisteen rinnalla saadaan D-vitamiinia ravinnosta mm. kalasta, kananmunasta ja D-vitamiinilla täydennetyistä nestemäisistä maitovalmisteista ja levitteistä. Odottava äiti saattaa tarvita myös kalsium- tai rautalisän, mutta näiden käytöstä ravintolisänä on hyvä keskustella neuvolassa. Rautalisä aloitetaan vasta hemoglobiinimääritysten perusteella. Raskauden aikana hemoglobiini laskee veren tilavuuden kasvun seurauksena. Rautalisä on tarpeen vasta, jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso laskee alle 110 g/l ja myöhemmin raskaudessa alle 100 g/l. Ruuasta rautaa saa hyvin lihasta, mutta myös ruisleivästä, pavuista, herneistä ja tummanvihreistä kasviksista. Kasvikunnasta saatavan raudan imeytymistä tehostaa C-vitamiinipitoisen ruuan nauttiminen samaan aikaan.

Dvitamiini

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Ruokavalio kuntoon jo ennen raskautta

Raskaus, Ravitsemus

15800083686_2605d81878_n Raskausaikana sikiö turvautuu äitiin saadakseen tarvitsemansa ravintoaineet. Tulevan äidin onkin hyvä varustautua raskauteen jo hyvissä ajoin ennen hedelmöittymisen h-hetkeä. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä ottaa runsaaseen käyttöön kasvikset, marjat ja hedelmät ja muutkin suositeltavan ruokavalion perustat. Monipuolinen, vaihteleva ja riittävä ravitsemus turvaavat äidin hyvän ravitsemustilan, josta voi olla hyötyä raskaaksi tulemisessakin. Äidin hyvä ravitsemustila turvaa myös sikiön riittävän ravinnonsaannin ja edesauttaa raskauden normaalia sujumista.

Monipuolinen ruokavalio on raskautta suunniteltaessa ja myös raskauden aikana edelleenkin keskeistä hyvässä terveyttä edistävässä ruokavaliossa. Alkion kehityksessä tunnetaan muutaman ravintoaineen riittävän saannin osalta erityisiä tehtäviä. Keskeisin on foolihappo. Suomessa foolihapon saanti ravinnosta on yleisesti niukahkoa ja siksi riittävä saanti raskauden aikana tulee turvata ravintolisällä. Foolihappolisän käytön aloittamista (400 mg/pvä) suositellaan raskautta suunniteltaessa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisän käyttöä tulisi jatkaa alkuraskaudessa 12. raskausviikon loppuun saakka. Tämän ajan jälkeen foolihapon saannin kannalta kriittiset vaiheet lapsen keskushermoston kehityksessä ovat ohi. Toki rinnalla kannattaa pitää edelleen ravinnon hyvät folaatin lähteet, kuten kasvikset ja täysjyvävilja.

Ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin liittyen, on normaalipainon saavuttamisesta hyötyä jo ennen raskautta. Ylipainoisen laihtuminen voi edistää hedelmöittymistä. Ylipainon myötä raskausaikana voi tulla monia ongelmia kuten sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joten laihtuminen ja varsinkin normaalin painon saavuttaminen ennen raskautta on monella tapaa hyödyllistä.

Tulevan äidin ja koko perheen ruokatottumusten remontti (jos tarpeen) on tärkeää, kun perheeseen odotetaan vauvaa. Uusi perheenjäsen oppii jo pienestä pitäen matkimalla vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan. Myös ruokatottumusten syntymisessä on mallivaikutus tärkeä. Jos äiti ja isä syövät värikkäitä ja rapeita kasviksia ja valitsevat lautaselleen ennakkoluulottomasti vaikkapa violetin parsakaalin, seuraa lapsi esimerkkiä ja tottuu samanlaiseen ruokavalioon kuin muukin perhe. Samalla tavalla käy mallivaikutuksen kanssa tietysti, jos äidin ja isän lautaselta löytyy usein vaikkapa makkaraa ja ranskalaisia eikä lainkaan kasviksia…

 

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Tutkittavan haastattelu

Yleinen

Keväisenä maaliskuun aamuna saapuivat viimeiselle Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnilleen Satu ja Alma, 2v, Maskusta.  Alma asteli hieman arkaillen sisälle tutkimushuoneeseen, sillä viime käynnistä olikin jo vierähtänyt kokonainen vuosi. Tähän mennessä Almalla oli takana kolme yhteistä tutkimuskäyntiä: 3 kk, 6 kk ja 1 vuoden iässä ja Sadulla kaksi raskaudenaikaista käyntiä. Almasta olikin kasvanut suloinen ja määrätietoinen pikku neiti! Verinäytteenotto laboratoriossa oli sujunut hyvin ja pieni itku unohtunut, kun Alma oli saanut valita itselleen pienen muovisen karhun lohdutukseksi, Alman mielieläimen! Alman verinäytteestä määritetään allergiapaketti, josta he saavat tulokset kotiin. Myös  Alman 3-päivän ruokapäiväkirjasta perhe saa palautteen  kotiin, ja jo käynnillä Satu sai palautetta Alman syömän ruuan laadusta.

Kun Satu-äiti istuutui mitattavaksi kehonkoostumusta mittaavaan laitteeseen, niin Alma katseli sitä mietteliäänä. Myös lapsen kehonkoostumus on tarkoitus mitata samalla laitteella niin, että laitteeseen asennetaan erityinen istuin lasta varten ja lapsi saa katsella mittauksen aikana lastenohjelmaa. Mittaus tuntui kuitenkin Almasta pelottavalta, joten sitä ei tehty.  Alma osallistui vielä neurologisiin ja motorisiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

”On ollut mielenkiintoista olla mukana tutkimuksessa!”, Satu kertoi.  ”Verinäytteistä, kehonkoostumuksesta ja ruokapäiväkirjoista on saanut palautteen itselle, ja varsinkin ruokapäiväkirjan pitäminen on saanut itseni syömään järkevämmin ”, hän lisää. Hyvästien aikana Satu sanoo hymyillen: ”Jos saisin uudelleen valita, niin lähtisin tietenkin uudelleen mukaan ja suosittelen muillekin osallistumaan!”

Alma_2v

Liikunta ja raskaus

Raskaus

crocuses, freestocks

Kevät ja aurinko tulevat! Ihanaa kuoriutua talvivaatteista ja lähteä keväiselle kävelylle ilman paksuja toppakerroksia! Kevät ja liikunta kulkevat käsi kädessä ja myös raskaana voit harrastaa liikuntaa. Liikunta raskauden aikana parantaa kuntoa ja mm. nopeuttaa synnytyksen jälkeistä palautumista. Liikunta voi myös ehkäistä liiallista painonnousua, raskausdiabetesta, selkävaivoja, jalkojen turvotusta ja suonikohjuja. Lisäksi liikunnalla on mielialaa kohentava vaikutus!

Mikäli ennen raskautta et ole harrastanut liikuntaa, on tärkeää että aloitat maltillisesti, esimerkiksi 10–15 minuuttia kolme kertaa viikossa ja voit lisätä vähitellen liikuntakerran kestoa ja kertoja viikossa. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely, hiihto ja uinti. Harjoita lisäksi lihaskuntoa 2 kertaa viikossa. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi voimistelu, kuntosaliharjoittelu ja kuntopiiri. Neuvolasta saat hyviä ohjeita kuinka aloittaa sopiva laji. Mikäli olet aiemmin harrastanut liikuntaa, voit jatkaa liikuntaasi kuten ennenkin.

Muutamia asioita kannattaa kuitenkin huomioida: raskausaikana ei pitäisi harrastaa lajeja joissa on iskuja, putoamisvaaran tai nopeita suunnanvaihdoksia, kuten esimerkiksi jääkiekko, pallopelit, ratsastus, laskettelu. Vältä myös vatsamakuulla harjoittelemista, koska siinä kohtu joutuu voimakkaaseen puristukseen. Raskauden 16. viikon jälkeen on vältettävä selinmakuuta, koska tässä asennossa kohtu painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia, mikä saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa. Keskustele myös liikunnastasi neuvolassa raskauden edetessä ja jos sinulla ilmenee ongelmia, kuten verenvuotoa synnytyselimistä, voimakkaita ja kivuliaita supistuksia, epäily lapsiveden menosta, päänsärkyä, huimausta, hengenahdistusta tai voimakasta hengästymistä, rintakipua, voimakasta väsymistä tai voimattomuuden tunnetta, pohkeen kipeytymistä tai turpoamista (mahdollinen laskimotukos).

Raskauden loppupuolella liikunnan määrä vähenee ja kevenee luonnollisesti kun vatsa kasvaa. Synnytyksen jälkeinen liikunta auttaakin sitten palautumaan mittoihin ennen raskautta ja kuten myös raskauden aikana, virkistää ja kohentaa mielialaa!

running_picjumbo

Lähteet:

Syödään yhdessä

UKK-instituutti

Kuvat: picjumbo.com ja freestocks.org

Terveyden biotieteiden opinnäyteseminaari 2016

Ajankohtaista tutkimuksesta, Yleinen

Heippa,

Olen Lääkekehitystieteen opiskelija, joka viime alkusyksystä kirjotti tänne blogiin työskentelystään Raskaustutkimuksessa ja lisäksi kerroin pro gradu –opinnäytetyön aiheesta, joka on lapsipotilaiden ravitsemustila. Opinnäytetyöni ei ole vielä valmis, koska kirjallisuuskatsaus ja itse kliininen tutkimus ovat kesken. Pystyin kuitenkin osittain jo esittämään työni opinnäyteseminaarissa. Biolääketieteen ja lääkekehitystieteen koulutusohjelmassa opinnäytetyöt esitetään biolääketieteen Terveydeksi! -opinnäytetyöseminaarissa, joka järjestettiin tänä vuonna 21.-22.4. Opinnäyteseminaarissa biolääketieteen kandidaatin ja lääkekehitystieteen maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat esittelevät heidän kandi- ja pro gradu -opinnäytetöitään. Kaksi päivää kestävässä seminaarissa sai kuunnella paljon mielenkiintoisia ja laadukkaita opinnäytetöitä. Aikaa jokaiselle esittäjälle oli varattu 10-20 minuuttia, johon sisältyi aikaa kommenteille ja kysymyksille.

Raskaustutkimuksen toinen harjoittelija, Ella, esitti myös pro gradu -opinnäytetyönsä siellä. Hänen aiheensa on raskauden aikainen ravinnonsaanti. Myöhemmin tässä blogissa tulette kuulemaan Ellan pro gradu –työn tuloksista ja havainnoista. Ravitsemustilaan liittyvien aiheiden lisäksi seminaarissa sai kuulla aiheista, kuten rintasyöpä ja sen lääkitys, biomarkkerit aivovamman seurannassa ja äidin raskauden aikainen stressi. Jokainen esiintyjä oli valmistautunut esitykseensä huolellisesti ja heitä oli ilo kuunnella. Seminaarin jälkeen oli biolääketieteen opiskelija-ainejärjestön, jonka hallituksen puheenjohtaja olen, järjestämä seminaarin iltajuhlan. Iltajuhlaan oli kutsuttu seminaarin esiintyjät ja heidän ohjaajansa. Jokainen opinnäytetyötekijä tarvitsee ohjaajan, joka ohjaa ja auttaa työn tekemisessä. Iltajuhlassa juhlistettiin opinnäytetyöntekijöitä sekä heidän valmistumistaan. Ilta oli todella mukava. Lisäksi iltajuhlassa palkittiin paras opinnäytetyöesitys ja -posteri. Pro gradu –töitään esittelevät tekivät seminaariin posterit, jotka olivat näytillä seminaarin ajan. Paras posteri –palkinnon voitti Ella. Onnea Ella!

Lopuksi haluan vielä kerran onnitella opinnäytetyön tekijöitä ja heidän ohjaajiaan!

Terveisin, Noora

 

Tutkittavan haastattelu

Yleinen

Naantalilainen Eija, 35v, kävi toisella Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuskäynnillään aurinkoisena kevätaamuna. Eija oli käynnillä jo 35:llä raskausviikollaan ja käynti aloitettiin erikoislääkärin tekemällä ultraäänimittauksella. Lääkäri kertoi vauvan voivan erittäin hyvin, ja hän varmisti äidin arvion tulevan lapsen sukupuolesta. ”Tyttö pitäisi olla tulossa”, Eija sanoi iloisena ja samaan päätyi myös lääkäri. Käynnillä Eija täytti tutkimuksen kyselylomakkeita ja häneltä mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus, joista hän sai tuloksen saman tien. Ennen tutkimuskäynnille tuloaan Eija oli käynyt laboratoriossa antamassa paastoverinäytteen, josta hän saa tietää veren sokeri- ja insuliiniarvonsa. Myös täyttämästään 3-päivän ruokapäiväkirjasta Eija saa palautteen itselleen. Se sisältää yhteenvedon ravintoaineiden, kuten energian, proteiinien, hiilihydraattien ja rasvan sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.

Eija kuuli Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksesta käydessään alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa. Siellä hoitaja oli antanut hänelle tutkimuksesta kertovan esitteen ja Eija innostui osallistumaan. ”Varsinkin tämä raskauden lopulla tehtävä ylimääräinen ultraäänitutkimus houkutteli, ja myös lapsen allergiatestaus kuulostivat hyviltä bonuksilta osallistua”, kertoo Eija.

Seuraavalle käynnille Eija tulee yhdessä vauvan, pienen tytön kanssa!