Kaikki kirjoittajan Henna artikkelit

Tutkimustyötä harjoittelijana

Yleinen

Raskausdiabetes ja ravinto – tutkimusryhmässä on kesän alusta alkaen ollut mukana harjoittelija, joka kertoo seuraavassa jutussa hieman työstään:

Hei! Olen Ella ja opiskelen Biolääketieteen koulutusohjelmassa Turun Yliopistossa. Aloitin kesäkuussa kesäharjoittelijana Raskausdiabetes ja ravinto – tutkimusryhmässä. Monet käytännön asiat olivat tuttuja jo entuudestaan, koska olen opiskelujeni ohessa tehnyt ruokapäiväkirjalaskentaa ja tutkimuskäyntejä samassa tutkimuksessa. Nyt sain kuitenkin enemmän vastuuta, koska muut ryhmäläiset lähtivät vuorollaan kesälomille.

On ollut mukavaa päästä näkemään, miten tiedettä käytännössä tehdään, sillä opintojen aikana se on tuntunut melko kaukaiselta. Olen tykännyt varsinkin tutkimuskäynneistä, joiden aikana olen päässyt tutustumaan moniin osallistujiimme, jotka ovat eri vaiheissa raskauttaan tai jo synnyttäneitä. Erityisesti suloisia vauvoja ja isompiakin lapsia on mukava nähdä käynneillä. Olen huomannut, että ihmisten parissa työskentely on palkitsevampaa, kuin tavallinen laboratoriotyö, jollaiseksi tutkimuksen tekeminen usein mielletään.

Käyntien lisäksi olen kesän aikana laskenut ravinnonsaantia osallistujien ruokapäiväkirjoista, tallentanut kyselylomakkeiden tietoja sekä tehnyt palautteita verikokeista. Käynneillä tekemäni kehonkoostumuksen mittaaminen on ollut mielenkiintoista, sillä kehon koostumuksessa tapahtuu paljon muutoksia varsinkin raskauden aikana. Saan tutkimuksesta myös materiaalia omaa pro gradua-tutkielmaani varten, joten harjoittelu on ollut hyödyllistä myös siinä mielessä. Nyt syksyn tullen jatkankin pro gradu-tutkielmani tekemistä, joten minuun saattaa edelleen törmätä tutkimuskäynneillä.

Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen mukaani tarttui paljon uutta tietoa ja osaamista tulevaisuutta varten. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Terveisin Ella

 

Yli 35-vuotiaiden synnyttäjien määrä kasvaa

Yleinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi eilen, että yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus kasvoi yhä vuonna 2014, ja oli jo 20,4 presenttia kaikista synnyttäjistä Suomessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14,4 prosenttia. Ensisynnyttäjistä 12,1 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä vuonna 2014, kun 20 vuotta aiemmin vastaava osuus oli 6,6 prosenttia.

Tämä kertonee siitä, että suomalaiset siirtävät lasten hankintaa hieman myöhemmälle iälle. Voit lukea lisää täältä.

 

 

Marjat ja hedelmät suojaavat lapsia korvatulehduksilta

Lapsi, Ravitsemus

Ravitsemussuositusten mukaan marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä osana jokapäiväistä ruokavaliota; saamme niistä runsaasti suojaravintoaineita ja hyödyllisiä kuituja. Kaksi vuotta sitten Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan runsaasti marjoja ja hedelmiä sisältävä terveellinen ruokavalio myös suojaa lapsia korvatulehduksilta. Yli tuhannen päiväkotilapsen tutkimuksessa selvitettiin ruokavalion yhteyttä korvatulehduksiin ja havaittiin, että runsaasti marjoja ja hedelmiä syövillä lapsilla oli huomattavasti vähemmän korvatulehduksia. Tutkimuksen aikana lapsilta kerättiin tietoa heidän ravitsemuksestaan, aiemmin sairastetuista korvatulehduksista sekä otettiin nielunäytteet, josta selvitettiin korvatulehdusbakteerien määrät. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vastaavasti paljon makeita leivonnaisia ja keksejä syövillä lapsilla oli muita enemmän korvatulehduksia; näiltä lapsilta löytyi myös eniten korvatulehduksia aiheuttavaa bakteeria, pneumokokkia nielusta.

Korvatulehdus on lasten yleisin sairaus, jonka suuri osa suomalaislapsista sairastaa ainakin kerran ennen kahden vuoden ikää. Näin syksyisin päivähoitojen alettua lasten sairastavuus myös lisääntyy, sillä suurissa ryhmissä bakteerit leviävät helposti lapselta toiselle. Ryhmäkokoihin on vaikea vaikuttaa, mutta helppo tapa pienentää lapsensa korvatulehdusriskiä näyttää olevan terveellinen, monipuolinen ruokavalio, joka sisältää päivittäin marjoja ja hedelmiä.

Lasten allergian ehkäisyä aloittamalla kiinteät ruuat aikaisemmin?

Lapsi, Ravitsemus

Oulun yliopistossa on meneillään INTO-tutkimus, joka selventää, voiko lasten allergioiden kehittymistä ehkäistä syöttämällä vauvalle ruokaa monipuolisesti aikaisemmin kuin mitä nykyiset vielä hetken voimassaolevat suositukset suosittelevat. Tutkimuksessa vauvoille annetaan ruokaa neljän kuukauden iästä lähtien vaiheittain siten, että puolivuotiaana vauva syö jo kaikkia ruoka-aineita (lukuun ottamatta esimerkiksi nitraattipitoisia makkaroita ja leikkeleitä). Tutkijat ovat huomanneet, että jos jonkin ruoka-aineen antaminen viivästyy pitkälle yli puolen vuoden iän, lapsi herkistyy ja allergisoituu helpommin tälle ruoka-aineelle. Näyttää siltä, että lapsen suoli tottuu parhaiten uusiin ruoka-aineisiin, kun vauva on 3-7 kuukauden ikäinen, johtuen suolen kypsymisprosessista. Tämän vuoksi kiinteiden ruokien aloitusiän varhaistuminen on perusteltua.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole vaikuttaa imetyksen kestoon vähentävästi, vaikka ruokaa annetaankin vauvalle aikaisin. Päinvastoin, imetykseen kannustetaan tutkimuksessa kiinteiden ruokien syömisen ohella, sillä äidinmaito tukee lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusvasteen kehittymistä, mikä helpottaa uusien ruokien totutteluun ja vähentää allergista herkistymistä. Voit lukea lisää tutkimuksesta täältä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on saanut uudet suomalaislasten ravitsemussuositukset valmiiksi ja ne ovat nyt avoimella kommentointikierroksella ennen virallista julkaisua. Uusissa suosituksissa painotetaan entistä enemmän ruokakasvatusnäkökulmaa sekä esitetään muutoksia raskausajan foolihappolisän käyttösuosituksiin ja juurikin kiinteiden ruokien aloittamiseen imeväisillä. Suosituksissa annetaan myös esimerkkejä terveyttä edistävien ruokavalintojen käytännön toteutukseen. Julkaisemme blogissa tarkempaa tietoa uusista lasten ja raskaananolevien suosituksista tämän syksyn aikana, joten pysy kuulolla!

Tutkimusryhmän terveiset!

Yleinen

Kesä alkaa olla takanapäin ja pirteät syyspäivät tekevät tuloaan! Kiitos ahkeran kesäharjoittelijamme tutkimuskäynnit pyörivät täysillä myös kesällä. Ja nyt on koko tutkimusryhmäkin palannut lomilta työn touhuun!

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimus alkoi syksyllä 2013 ja otamme edelleen uusia osallistujia mukaan. Ihania vauvoja on syntynyt tutkimuksen aikana ja käynyt ihastuttamassa meitä tutkimuskäynneillä! Käynniltä mukaan saatu pupu on ollut tosi mieluisa lahja. Toivottavasti siitä jää meistä ja tutkimuksesta mukava muisto koko perheelle!

Myös tutkimuksen tieteellinen osuus on hyvässä vauhdissa. Tutkimusryhmässä on mukana väitöskirjatutkijoita sekä kokeneempia tutkijatohtoreita ja mukaan on liittynyt myös pro gradu-työn tekijä. He työstävät saatuja tuloksia tieteellisiksi artikkeleiksi, jotka julkaistaan alan lehdissä. Tavoitteena on soveltaa saatuja tuloksia aikanaan käytäntöön eli kun saadaan selville, että voidaanko raskauden ja imetyksen aikaisella ravitsemuksella vaikuttaa suotuisasti äidin ja lapsen terveyteen sekä pienentää raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä ja sairauteen liittyviä haittoja, niin tulokset vaikuttavat mahdollisesti myös vallitseviin ravitsemussuosituksiin.

Otamme edelleen mukaan uusia osallistujia! Mikäli olet kiinnostunut tutkimuksesta, niin ota yhteyttä alla olevalla sähköpostilla tai soita meille. Ja jos tiedät jonkun, jota asia voisi kiinnostaa, niin vinkkaa meistä =).

Kiitos kaikille jo mukana oleville äideille ja vauvoille!

 

Tutkimuksesta saa lisätietoa:

nettisivut: www.utu.fi/raskaustutkimus

puh: 050-4004 903 (klo 8-16)
email: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi

Liikunta raskausaikana

Raskaus

Raskaus ei ole este harrastaa liikuntaa samoin kuin on aikaisemminkin tottunut harrastamaan ja monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi. Raskausaikana ei kuitenkaan pitäisi harrastaa lajeja joissa vatsaan kohdistuu kovia tärähdyksiä, kuten esimerkiksi ratsastus tai kamppailulajit, sillä niistä voi olla haittaa raskauden normaalille kululle. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa.

Raskausaikana voi myös aloittaa uuden, säännöllisen liikuntaharrastuksen, sillä se on hyvä hetki tarkastella omia elintapojaan ja mahdollisesti edistää omaa ja lapsen terveyttä tekemällä myönteisiä muutoksia niihin. Raskaudenaikaisen liikunnan on osoitettu ylläpitävän ja parantavan äidin verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ilman että siitä olisi haittaa sikiön ja lapsen terveydelle. Terveen äidin liikunta raskausaikana ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä, sektioiden määrää tai vaikuta lapsen Apgar-pisteisiin. Päinvastoin, ennen raskautta aloitettu säännöllinen liikunta, joka jatkuu raskauden aikana kohtalaisella tai pienellä rasitustasolla saattavat vähentää äidin liiallista painonnousua ja raskausdiabeteksen vaaraa sekä sikiön liikakasvua parantamalla äidin sokeriaineenvaihdunnan tasapainoa raskausaikana. Liikunta saattaa myös vähentää mm. raskauteen liittyvää ummetusta, väsymystä, masennusta ja turvotusta. Raskauden jälkeen liikunta auttaa myös palautumaan painossa raskautta edeltävälle tasolle.

Liikuntaa suositellaan harrastettavan raskauden aikana päivittäin, ainakin viitenä päivänä viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan. Jos raskauteen kuitenkin liittyy ongelmia, kuten esimerkiksi riski ennenaikaisesta synnytyksestä, kohdunkaulan heikkous tai sikiön kasvun hidastuma, silloin liikuntaa ei suositella harrastettavaksi.

Liikunnan määrä vähenee ja kevenee luonnollisesti vatsan kasvaessa, mutta jos raskaus etenee ilman komplikaatioita, voit hyvin jatkaa säännöllistä, kevyttä liikuntaa ihan raskauden loppuun asti omia tuntemuksiasi seuraten.

Voit lukea lisää aiheesta Terveysportista tai Potilaan lääkärilehden artikkelista.

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat raskausaikana

Raskaus, Ravitsemus

kahvi

Kahvi piristää mukavasti, mutta kahvin sisältämä kofeiini voi myös aiheuttaa jo pieninä määrinä sydämentykytystä, vapinaa ja närästystä erityisesti raskausaikana. Siitä huolimatta, raskausaikana voi juoda kahvia jos se ei aiheuta näitä ikäviä tuntemuksia. Raskausaikana kofeiinin saanti tulee kuitenkin rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa noin kolmea pientä 1,5 dl:n kupillista kahvia, sillä suuret annokset (yli 200-300 mg/päivä) voivat joidenkin tutkimusten mukaan lisätä keskenmenon ja lapsen pienen syntymäpainon riskiä.

Myös tee sisältää kofeiinia, mutta vain noin puolet kahvin sisältämästä määrästä; toisaalta teekupillisen kofeiinin määrä riippuu paljon teelaadusta sekä lehtien haudutusajasta. Teen osalta voi siten noudattaa samoja rajoituksia kuin kahvin kanssa.

Myös kolajuomia voi käyttää, mutta rajoitetusti. 2 litrasta kolajuomia saa keskimäärin saman verran kofeiinia kuin 3 kupillisesta kahvia. Tämä määrä sisältää kuitenkin paljon sokeria tai makeutusaineita, joiden saantia kannattaa/pitää rajoittaa raskausaikana. Energiajuomien käyttöä ei suositella ollenkaan.

Kofeiini poistaa tehokkaasti nesteitä elimistöstä, joten nyt helteiden alettua kannattaa kaikkien raskaana olevien ja imettävien äitien kiinnittää erityistä huomiota riittävään nesteensaantiin. Eli muista juoda riittävästi vettä, kahvista nauttimisen lisäksi!

Imetysajan ruokavalio, osa 1

Yleinen

Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen osallistuvat ensimmäiset lapset ovat jo syntyneet, joten kerromme blogissa myös lapseen liittyvistä asioista, kuten imetyksestä. Ensimmäisten kuukausien ajan äidinmaito on lapsen pääasiallinen ravinto; lapsen täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään asti. Äidin hyvä ravitsemus vaikuttaa rintamaidon laatuun ja edistää myös toipumista synnytyksen jälkeen sekä imetyksen onnistumista.

Imetysajan ruokavaliosuositukset noudattelevat raskausajan ruokavalion periaatteita, mutta imetysaikana energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on jopa suurempi kuin raskausaikana. Jos raskausaikana on kertynyt paljon rasvavarastoja, lisäenergian tarve ruokavaliosta on vähäisempää.

Tarvittavan lisäenergian saa päivittäin parista täysjyväleipäpalasta, parista annoksesta hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tai vaikka pähkinöitä, sekä parista annoksesta maitotuotteita. Kohonnut energiantarve kannattaa täyttää valitsemalla ravintoainetiheitä ruokia, jolloin energian lisäksi saat myös vitamiineja, kivennäisaineita sekä hyviä rasvahappoja. Myös proteiinintarve on kasvanut jonkin verran, joten esimerkiksi säännöllinen maitotuotteiden käyttö kannattaa muistaa.

Monipuolinen ja ravintoainetiheä ruokavalio on imetysaikana tärkeää, jotta vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti olisi riittävää, eikä imetys verota äidin omia ravintoainevarastoja liikaa. Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on hyvä huolehtia, jotta imetysaika ei heikennä äidin luustoa. D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10µg vuorokaudessa myös imetysaikana läpi vuoden.

Imetys lisää nesteentarvetta huomattavasti, joten säännöllinen ja riittävä nesteen saanti on tärkeää maidon riittävyyden takaamiseksi. Hyviä juomia ovat esimerkiksi vesi, rasvaton maito ja piimä sekä tee. Yöimetyksen paras janojuoma on vesi, sillä sokeriset juomat saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Myös kahvia kannattaa juoda kohtuudella, sillä kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon.

Äidin ruokavalio vaikuttaa vauvan geeneihin

Raskaus, Ravitsemus

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan odottavan äidin ruokavalion laadulla on merkittävä vaikutus vauvan geeniperimään. Äidin veren ravintoainepitoisuudet juuri ennen hedelmöitystä  sekä heti raskauden alussa näyttävät vaikuttavan pysyvästi syntyvän lapsen geeniperimään ja vaikuttavat täten lapsen terveyteen koko loppuelämän ajan. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio jo ennen raskautta ja tietenkin koko raskauden ajan on siis erittäin tärkeää syntyvän lapsen kannalta!

Pääset lukemaan HS:n jutun täältä.

Viime päivinä on myös uutisoitu siitä miten Suomi on edelleen maailman paras maa olla äiti!

image3

Raskaus ja ylipaino

Yleinen

Ylipainon esiintyvyys on lisääntynyt ympäri maailman. USA:ssa ja monissa Euroopan maissa 20-40 % raskaana olevista on ylipainoisia ja monille kertyy painoa liikaa raskausaikana. Myös joka kolmas Tyksissä synnyttävä äiti on ylipainoinen (BMI ≥ 25 kg/m2) ja n. 13 prosenttia on lihavia (painoindeksi on ≥ 30 kg/m2) ennen raskautta.

Äidin ylipaino voi haitata sekä äidin että vauvan terveyttä. Äidin ylipaino voi lisätä keskenmenon ja kohtukuolemien riskiä jopa kaksinkertaiseksi. Ylipainoisilla esiintyy myös merkitsevästi normaalipainoisia enemmän raskaudenaikaisia verenpaineongelmia ja ennenaikaisia synnytyksiä.

On myös todennäköisempää, että ylipainoiselle äidille syntyy raskausviikkoihin nähden suurikokoinen (makrosominen) lapsi. Lapsen makrosomia voi aiheuttaa ongelmia synnytyksen kulussa sekä äidille että lapselle ja esim. keisarileikkausta tai imukupilla avustamista tarvitaan useammin. Syntyvillä vauvoilla on myös enemmän valohoidon tarvetta kellastumisen vuoksi ja verensokeri laskee joskus liian alhaiselle tasolle. Äidin ylipaino raskausaikana myös ohjelmoi lapsen terveyttä pitkällä aikavälillä ja saattaa lisätä esimerkiksi lapsen ylipainoisuutta tai diabetesriskiä myöhemmässä elämässä.

Ylipainoon liittyy myös suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen. Sairastumiseen vaikuttavat tietenkin myös perintötekijät, mutta myös liiallinen painonnousu raskausaikana voi aiheuttaa raskausdiabeteksen puhkeamisen. Raskausdiabeteksen aiheuttamat riskit sikiölle ovat hyvin samankaltaisia kuin ylipainonkin ja ne liittyvät pääosin huonoon sokeriaineenvaihduntaan.

Hyvä puoli asiassa on se, että näihin riskeihin pystyy itse vaikuttamaan! Terveellisellä ravitsemuksella ja liikunnan lisäämisellä raskausaikana on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sekä äitien painonnousuun että sokeriaineenvaihduntaan. Erityisesti ravitsemusohjauksella on ollut merkitseviä vaikutuksia edellä mainittujen lisäksi myös äitien verenpaineeseen ja ennenaikaisten synnytysten määrään. Keskeistä ravitsemussuosituksissa on ateriarytmin säännöllisyys, annoskokojen kohtuullisuus, sokerin käytön vähentäminen, kuidun lisääminen sekä kovan rasvan välttäminen.