Kaikki kirjoittajan Henna artikkelit

Tutkimukseen osallistuvan äidin haastattelu

Annukka on kolmen lapsen äiti Turusta. Hän kuuli ”Raskausdiabetes ja ravinto” -tutkimuksesta neuvolahoitajalta, joka antoi hänelle tutkimuksesta kertovan esitteen. Annukka innostui tutkimuksesta, koska halusi ehkäistä raskausdiabeteksen syntymisen nykyisessä raskaudessa. Nyt syntyvä lapsi on hänen neljäntensä ja kahdesta edellisestä raskaudesta hänellä on ollut diagnosoitu raskausdiabetes. Myös syntyvän vauvan mahdollinen allergiariskin pieneneminen toimi kimmokkeena tutkimukseen osallistumiselle.

Tällä hetkellä Annukka on raskautensa puolivälissä ja tähän mennessä hän on syönyt tutkimuskapseleita 3 kuukauden ajan. ”Otan kapselit aina aamuisin. Siitä on tullut jo tapa, eikä ole vaikea muistaa ottaa niitä”, sanoo Annukka. Lisäksi hän mainitsee, että kapselien ottamisen jälkeen hänellä ei enää ole ollut niin kova nälkä kuin aiemmin aamuisin on ollut!

Kaiken kaikkiaan Annukka on tyytyväinen, että tuli mukaan tutkimukseen ja suosittelee lämpimästi muitakin odottavia äitejä ottamaan osaa tutkimukseen. Hän pitää myös blogia, jossa on kertonut tutkimukseen osallistumisesta.

Raskausdiabetes

kuva raskausRaskausdiabeteksellä tarkoitetaan poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes todetaan sokerirasituksen perusteella. Suomessa raskausdiabetes todetaan jo 12 prosentilla äideistä ja Turun seudulla esiintyvyys on jopa 14 %.

Kenelle sokerirasitus tehdään?

Suositusten mukaisesti sokerirasitus tehdään neuvolan kautta nykyään lähes kaikille äideille raskausviikoilla 24-28. Vain tietyt hyvin matalan riskin äidit jätetään testaamatta. Toisaalta, jos raskausdiabeteksen riski on erityisen suuri, tehdään sokerirasitus jo raskausviikolla 12-16. Mikäli sokerirasituksessa yksikin arvo on poikkeava, asetetaan raskausdiabeteksen diagnoosi.

Miksi raskausdiabetes puhkeaa?

Insuliini on hormoni, joka edesauttaa sokerin siirtymistä pois verenkierrosta kudoksiin ja kohdesoluihin. Insuliinin puutteessa tai sen vaikutuksen heikentyessä verensokeritasot nousevat. Raskausdiabetes johtuu kahdesta päätekijästä: 1) insuliiniresistenssistä, jolla tarkoitetaan insuliinin heikentynyttä vaikutusta elimistössä ja 2) vähentyneestä haiman insuliinin erityksestä. Näiden syiden taustalla voi olla perimästä johtuvia syitä ja usein raskausdiabeetikolla onkin sukulaisia, joilla on tyypin 2 diabetes. Yleisin syy insuliiniresistenssin muodostumiselle on kuitenkin ylipaino, joka saattaa aiheuttaa lievää insuliiniresistenssiä jo ennen raskautta. Joka kolmas suomalainen äiti on raskauden alkaessa ylipainoinen. Raskausaikana rasvakudoksen määrä lisääntyy ja istukka erittää lisäksi hormoneja, jotka edelleen vähentävät insuliinin vaikutusta elimistössä. Äidin haima ei jaksa vastata lisääntyneeseen insuliinin tarpeeseen, jonka seurauksena äidin verensokeritasot nousevat.

Kaikki raskausdiabeetikot eivät kuitenkaan ole ylipainoisia. Joskus harvoin raskausaikana äidillä todetaan tyypin 1 diabetes, jonka syntymekanismi on täysin erilainen.

Perimän ja ylipainon lisäksi muita raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat mm. kortisonilääkitys, monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymä (PCOS), aiempi raskausdiabetes ja neuvolassa virtsanäytteestä todettava sokeri. Näille riskipotilaille sokerirasitus suositellaan tehtäväksi jo varhaisesti raskausviikoilla 12-16.

Voiko raskausdiabetesta ehkäistä?

Normaalipaino ennen raskautta parantaa sekä hedelmällisyyttä että ehkäisee raskausdiabeteksen puhkeamista. Myös liikunnan on todettu parantavan sokeritasapainoa. Raskausaikana voi harrastaa liikuntaa turvallisesti, mikäli raskaus on sujunut normaalisti. Pääsääntönä on se, että mikä tuntuu hyvältä, on sallittua ja hyväksi. Jos supistukset tuntuvat epämukavina, on syytä pitää hetken tauko tai hidastaa tahtia. Luonnollisesti liikuntamuotoja, joissa vatsan alueelle voi kohdistua iskuja, on hyvä välttää.

Miten raskausdiabetes vaikuttaa vauvaan?

Jos äidillä on korkea verensokeripitoisuus, myös sikiön veren sokeripitoisuus nousee, koska sokeri siirtyy vapaasti istukan läpi sikiöön. Sikiön korkea verensokeritaso aiheuttaa insuliinin erityksen lisääntymisen myös sikiön haimasta. Insuliini on voimakas kasvuhormoni ja korkeat verensokeri- ja insuliinipitoisuudet voivat aiheuttaa sen, että sikiö kasvaa raskausviikkoihin nähden liian suureksi eli makrosomiseksi. Voimakas kasvu vie sikiöltä runsaasti energiaa ja toisaalta vaatii paljon happea, jolloin pahimmassa tapauksessa sikiö voi kärsiä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Raskausdiabeetikon raskaus onkin aina riskiraskaus, jota vaikeusasteesta riippuen seurataan joko neuvolassa tai sairaalan äitiyspoliklinikalla. Onneksi raskausdiabeteksen hyvä hoito ja siitä seuraavat normaalit verensokeritasot estävät tehokkaasti makrosomiaa. Vastasyntyneen ongelmat liittyvätkin pitkälti huonossa tasapainossa olevaan raskausdiabetekseen, joten raskausdiabeteksen hoitoon kannattaa suhtautua vakavasti!

Raskausdiabeteksen ei ole todettu lisäävän sikiön epämuodostumariskiä.

Raskausdiabetes vaikuttaa myös syntyvän lapsen vointiin. Raskausdiabeetikoilla ja ylipainoisilla äideillä on suurempi keisarileikkauksen riski. Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on keskimääräistä useammin hengitysvaikeuksia ja toisaalta vauva ei saa altistusta äidin emättimen bakteerikannalle, millä voi olla merkitystä lapsen atopia- ja allergiariskiin.

Huonossa hoitotasapainossa olevan raskausdiabeetikkoäidin vauva on kohdussa tottunut äidiltä saamaansa suureen sokerimäärään ja insuliinin eritys on vastaavasti lisääntynyt sokerin siirtämiseksi verenkierrosta kudoksiin. Synnytyksen jälkeen ylimääräinen sokerinsaanti äkisti loppuu, kun napanuora katkaistaan. Vauvan haima kuitenkin tuottaa alkuun tavallista runsaammin insuliinia, mistä seuraa lapsen verensokeritason lasku joskus vaarallisen alhaiselle tasolle. Raskausdiabeetikon lapsia seurataankin synnytyksen jälkeen erityisen tarkasti mm. verensokerimittauksin. Tarvittaessa vauvalle annetaan lisämaitoa tai jopa sokeriliuosta verensokeritasojen korjaamiseksi. Lisäksi raskausdiabeetikoiden vauvoilla on keskimääräistä suurempi hengitysvaikeuksien ja kellastumisen riski.

Kohdunsisäinen aineenvaihdunnallinen elinympäristö voi vaikuttaa myös lapsen myöhempää terveyttä ohjelmoivasti. Onkin todettu äidin raskausdiabeteksen lisäävän jälkeläisen myöhemmän liikapainon, sokeriaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä.

Raskausdiabeteksen Käypä Hoito -suositukset

Paljonko kehossasi on rasvaa ja lihasta? Kehonkoostumusmittaus uudella laitteella

Olivia

Mistä kehomme koostuu…?

Kehomme sisältää rasvaa ja rasvatonta kudosta. Rasvaton kudos koostuu lihaksista, vedestä, luustosta ja sisäelimistä. Elävien ihmisten kehon koostumusta ei voida mitata suoraan, vaan kehon koostumuksen arviointia varten on mitattava jokin kehon ominaisuus, esimerkiksi kehon tilavuus. Näistä tuloksista saadaan laskettua kehon koostumus.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa kehonkoostumus mitataan BOD POD –kehonkoostumuslaitteella, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Muualla maailmassa laitteisto on käytössä mm. tutkimuksissa, sairaaloissa ja urheilijoiden valmennuksessa. Mittaus kestää ainoastaan 5 minuuttia ja on täysin turvallinen myös raskaana oleville ja lapsille.

Mikä on BOD POD-kehonkoostumusmittaus…?

BOD POD-kehonkoostumuslaite mittaa kehon tilavuuden ja painon. Näiden avulla saadaan kehon tiheys, josta edelleen %-osuudet kehon rasvalle ja rasvattomalle kudokselle. Mittauslaite näyttää vähän avaruuskapselilta, mutta se on vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntynyt laitteisto. Mittaus on mitattavan näkökulmasta helppo suorittaa ja se antaa luotettavan kuvan kehon koostumuksesta. Mittauksen luotettavuutta parantaa se, että mittaus suoritetaan tiettyjä periaatteita noudattaen. Esimerkiksi pari tuntia ennen mittausta tulee olla syömättä ja juomatta, ja hiukset peitetään uimalakin alle.

Mitä arvoja mittauksesta saa…?

BOP POD-tulos kertoo henkilön painon, kehon rasvaprosentin ja rasvan massan.

Kehon rasvaprosentti ilmoittaa rasvan määrän prosentteina koko kehon painosta. Rasvaprosenttiin vaikuttavat monet tekijät, kuten sukupuoli, perimä, ylipaino, aineenvaihdunta sekä liikunta- ja ruokavaliotottumukset. Rasvaprosentti on parempi mittari ylipainon arviointiin kuin painoindeksi, sillä jälkimmäinen sisältää tiettyjä oletuksia lihasten kunnosta. Esimerkiksi jos lihaskunto on heikko, painoindeksi voi näyttää normaalipainoa, vaikka rasvaprosentti onkin suurentunut.

Normaali kehon rasvaprosentti naisilla on noin 22-30%, miehillä luku on alhaisempi. Naisen suurempi rasvamäärä, joka edelleen lisääntyy raskauden aikana, on tarkoituksenmukainen varsinkin imetyksen kannalta.  Raskauden aikana saatavia tuloksia tulkitaankin varovaisemmin, mutta synnytyksen jälkeen menetelmällä voi näppärästi seurata painon muutosta.

Ultraäänitutkimukset raskauden aikana

uakoneSikiön ultraääni- eli kaikututkimus on turvallinen ja monessa suhteessa hyödyllinen raskaudenaikainen tutkimus. Tutkimus voidaan tehdä joko vatsan päältä tai emättimen kautta. Seulonta-asetuksen mukaisesti kaikki kunnat tarjoavat raskaana oleville naisille kaksi raskaudenaikaista ultraäänitutkimusta. Osallistuminen tutkimuksiin on aina vapaaehtoista. Varhaisraskaudessa raskausviikoilla 10-14 selvitetään mm. raskauden sijainti, sikiön elossa olo, sikiöiden lukumäärä ja arvioidaan raskauden kesto. Perheen niin toivoessa voidaan myös tehdä niskaturvokemittaus, joka verikokeisiin ja äidin tietoihin yhdistettynä antaa trisomiariskiluvun, eli tiedon siitä, kuinka suuri riski sikiöllä on tietynlaisiin kromosomipoikkeavuuksiin. Mikäli riskisuhde on yli 1/250, tarjotaan lisätutkimuksia. Toinen kuntien tarjoama maksuton ultraäänitutkimus on raskauden puolivälissä tehtävä rakenneultraäänitutkimus. Siinä on tarkoitus seuloa sikiön vaikeat rakennepoikkeavuudet. Tutkimus tehdään joko raskausviikolla 18+0 – 21+6 tai vaihtoehtoisesti äidin toiveesta 24 raskausviikon jälkeen, jolloin ei ole enää mahdollisuutta keskeyttää raskautta.

Ultraäänitutkimuksissa saadaan paljon tietoa sikiöstä ja raskauden tilasta. Rakenteiden lisäksi voidaan mm. arvioida sikiön paino/kasvu, asento kohdussa, lapsivesimäärä, istukan sijainti ja kohdunkaulan normaalius. Sikiön vointia ja istukan toimintaa voidaan kartoittaa doppler-mittauksin, joissa tutkitaan sikiön ja napanuoran verenvirtausta ja erityisesti virtauksen vastusta. Ultraäänitutkimuksista arvellaan olevan hyötyä myös äidin ja lapsen kiintymyssuhteen  tukemisessa.

Ultraäänitutkimukset raskausdiabeteksen seurannassa

Raskausdiabeetikoille tarjotaan usein kolmas kaikututkimus raskauden loppupuolella. Etenkin lääkehoitoa tarvitsevat äidit ja ne, joilla sokeritasapaino ei ole ollut hyvä, saavat ajan ultraäänitutkimukseen. Tutkimus tehdään yleensä viimeistään raskausviikolla 36-38. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti sikiön kasvuun ja pyritään löytämään aikaan nähden suurikokoiset sikiöt. Lisäksi arvioidaan sikiön vointi ja lapsivesimäärä. Lapsivesimäärä voi lisääntyä, jos verensokeritasapaino on ollut huono. Raskausdiabeetikoilla myös verenpaineen nousu raskausaikana on keskivertoa yleisempää ja tällä voi olla vaikutusta istukan toimintaan ja siten sikiön vointiin ja doppler-virtauksiin. Mikäli sikiö todetaan selvästi aikaan nähden suureksi (yli + 2 sd, ennuste > 4,5 kg raskausviikolla 40), harkitaan synnytyksen käynnistämistä jo ennen laskettua aikaa.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa tarjottava ultraäänitutkimus

Halukkaille äideille tarjotaan erikoislääkärin tekemää ultraäänitutkimusta loppuraskaudessa. Tutkimus tehdään raskausviikolla 34-37 vatsan päältä Tyksin äitiyspoliklinikan tiloissa. Tutkimuksessa tarkistetaan sikiön tarjonta, lapsivesimäärä, tehdään painoarvio ja arvioidaan lapsen vointia napavaltimon doppler-mittauksella.

uakuva2

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Mitä ruokavalintoja raskaana olevalle?

ruokakolmio_teksteilla_iso_webUudistunut ruokakolmio antaa vinkkejä ruokien valintaan. Ruokakolmio seisoo vahvalla jalustallaan: kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi hyvä syödä useita kertoja päivässä monessa muodossa. Puoli kiloa päivässä saattaa kuulostaa paljolta, mutta tämä tulee itse asiassa täyteen verrattain helposti. Pari hedelmää, marjoja puurossa sekä raastetta, salaattia ja lisäkekasviksia aterioilla. Juurekset sopivat mukavaksi rouskuteltavaksi vaikkapa välipalalla.

Seuraavana kolmiossa tulevat täysjyväviljaiset leipä, puuro ja mysli sekä täysjyväviljalisäkkeet ja peruna. Kun valitsee täysjyväisinä, saa samalla runsaasti ravintokuitua. Kuitu hellii mm. vatsan toimintaa. Täysjyvän tunnistaa pakkauksissa maininnasta täysjyvä, tai tumma. Yleensä rukiiset tuotteet sisältävät myös runsaasti kuitua. Valitsemalla vähemmän suolaa sisältään leivän, voi samalla hillitä suolan saanti ruokavaliosta. Raskauden aikana suola saattaa lisätä turvotuksia. Peruna on maukkainta sellaisenaan ilman kermalisäystä tai rasvassa paistamista.

Maitovalmisteet löytyvät seuraavaksi, kun kiivetään ruokakolmiota kohti huippua. Nämä kannattaa valita vähärasvaisina. Verrattain pienillä valinnoilla pystyy itse säätelemään esimerkiksi kovan rasvan määrää ruokavaliossaan. Vaihtamalla kolme lasillista kevytmaitoa rasvattomaksi maidoksi säästyy 6 grammalta kovaa rasvaa päivittäin. Tämä on suomalaisen naisen keskimääräisestä rasvan saannista (n 70 g päivässä) jo verrattain iso siivu. Raskauden aikana kalsiumin tarve on suurentunut. Tämä lisätarve hoituu lasillisella rasvatonta maitoa.

Ravintorasvojen lohkoon on tuttujen kasviöljyjen ja margariinien rinnalle tullut pähkinät ja siemenet. Pähkinöiden, manteleiden ja siementen sopiva paikka lieneekin tässä lohkossa, sillä ne sisältävät runsaasti rasvaa. Päivittäinen käyttömäärä saisi olla pieni, vain pari ruokalusikallista (n 30 g), koska isosta määrästä saa  helposti jo liikaakin energiaa tarpeeseen nähden.

Kala ja siipikarja on erotettu punaisesta lihasta ja kananmunasta, jotka nyt sijaitsevat lähes kolmion huipulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kalaa on hyvä nauttia 2-3 kertaa viikossa. Paitsi raskaana olevien suositellaan olemaan syömättä haukea, koska se kerää elohopeaa. Punaista lihaa ja makkaroita tms. sen sijaan suomalaiset voisivat syödä vähemmänkin (alle puoli kiloa viikossa) ja kananmunia 2-3 kpl viikossa.

Ylimmäksi ruokakolmiossa on päässyt hauska ryhmä: sattumat. Näitä ei tarvitse ruokavalioon kuulua kuin satunnaisesti, ei ainakaan päivittäin. Sattumia ovat herkut mm. makeiset, rasvaiset, makeat tai suolaiset leivonnaiset ja virvoitusjuomat.

Nämä vinkit ruokien valinnasta sopivat hyvin myös vauvaa odottavalle. Monipuolinen ja vaihteleva ruoka yleensä turvaa myös tarpeellisten suojaravintoaineiden eli vitamiinien, kivennäisaineiden ja välttämättömien rasvahappojen sekä proteiinin osasten aminohappojen saannin. Raskaana oleva nainen tarvitsee sekä oman hyvinvointinsa kannalta että kehittyvän vauvan kannalta monipuolista ruokaa.

Uusi ruokakolmio näyttää tältä: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ruokakolmio_teksteilla_iso_web.jpg

 

Linkkejä uutisiin raskausdiabeteksesta

Helsingin Sanomat (10.1.2014) ja Potilaan lääkärilehti (10.1.2014) uutisoivat synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Marja Vääräsmäen (OYS) Lääkäripäivillä pitämästä esityksestä aiheesta Raskausdiabetes. Uutisten mukaan Vääräsmäki kertoi esityksessään mm. raskausdiabeteksen taustoista, esiintyvyydestä, diagnoosista, riskitekijöistä, hoidosta, hoidon tarkoituksesta ja lapsen sekä äidin riskistä sairastua tulevaisuudessa.  Marja Vääräsmäen kerrotaan todenneen raskausdiabeteksen tärkeimmiksi riskitekijöiksi ylipainon ja perintötekijöistä johtuvan diabetesalttiuden. Lisäksi uutisten mukaan Vääräsmäki toteaa raskasdiabeteksen tehokkaan hoidon ensisijaisena tarkoituksena olevan pyrkiä estämään sikiön liiallista kasvua ja antamaan äidille valmiuksia pienentämään omaa diabetesriskiään.  Hoidon kulmakiveksi on nostettu terveellinen ruokavalio, ja eduksi on myös muiden terveellisten elintapojen, erityisesti liikunnan, lisääminen. Kumpikin lähde otsikoi uutisen huomioimaan myös raskauden jälkeisen ajan raskausdiabeetikoiden kasvaneen myöhemmän diabetesriskin johdosta.

 

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Mitä uutta raskaana oleville?

lautasmalli_teksteilla_iso_webSuomalaiset ravitsemussuositukset on nyt päivitetty. Suositukset nostavat esille keskeisiä asioita ruokavaliossa. Kaikkein tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus eli se millaisia valintoja ruokakaupassa tekee ja mitä säännöllisesti syö viikkojen tai kuukausien kuluessa. Yksittäiset ruoka-aineet eivät kokonaisuutta hetkauta eivätkä sinänsä edistä tai heikennä terveyttä.

Ravitsemuksella on erityisen tärkeä merkitys raskausaikana. Äidin hyvä ruokavalio on myös vauvan hyvä ruokavalio!

Terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluu edelleen runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Myös palkokasvit voi ottaa paremmin käyttöön. Lisäksi terveyden kannalta hyvään ruokavalioon kuuluu kalaa, kasviöljyä ja kasviöljypohjaisia levitteitä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Myöskään vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita ei kannata unohtaa. Nämä kaikki sopivat erinomaisesti myös odottavalle äidille. Näillä ruokavalinnoilla toteutuvat suositusten tavoitteet pitkälti: nauti hyvälaatuisia hiilihydraatteja ja hyvälaatuisia rasvoja. Ruokana tämä tarkoittaa runsaasti kuitua (täysjyväviljatuotteet ja kasvikset) ja pehmeitä rasvoja (kasviöljy) sisältäviä ruokia. Kuitu, liikkumisen ohella, mm. tasaa veren sokeritasoja raskauden aikana. Kuitu edistää myös suolen toimintaa, joka saattaa raskauden aikana oikutella. Puhdistettua viljaa tai sokeria tai kovaa, tyydyttynyttä rasvaa muodossa tai toisessa (esim. valkoinen leipä, karkit tai monet leivonnaiset) ei tarvita. Päinvastoin näistä voi olla terveydelle haittaa.

Monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon ei tarvita ravintolisiä, lukuunottamatta D-vitamiinia. Raskaana oleville naisille pätee jo aiemmin annettu suositus, D-vitamiinia tarvitaan ruokavalion lisäksi valmisteena 10 μg päivässä. Entä muut vitamiini ja kivennäisaineet – toiko suositus uudistuksia? Folaatin saantisuositusta nostettiin ja uusi suositus on 500 μg päivässä. Folaatti on raskaana olevalle tärkeä B-ryhmän vitamiini, jonka saannista ruokavaliossa kannattaa huolehtia. Folaattia on eniten vihreissä kasviksissa, palkokasveissa ja maksassa. Myös täysjyväviljavalmisteet ja marjat ovat tärkeitä folaatin lähteitä. Maksaa voi kuintenkin käyttää vain pieniä määriä raskauden aikana: maksaruokia tulisi välttää kokonaan ja maksamakkaraakin syödä vain rajoitetusti. Lue lisää Eviran sivustolta.

Tässä muutamia hyviä folaatin lähteitä ravinnossa. Listassa on folaatin määrä (μg) 100 grammassa elintarviketta (Lähde: Fineli, ruokakori www.fineli.fi/foodbasket.php)

 Punajuuri 150

Vihreä papu 145

lehtikaali 120

ruusukaali 93

kukkakaali 86

parsakaali 79

hapankorppu 76

ruisleipä 70

sekaleipä 58

kiivi 42

appelsiini 27

mansikka 36

vadelma 33

Toteutuuko sinun ruokailussasi lautasmalli? Tarkista täältä: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+valintoihin/lautasmalli/