Aihearkisto: Ravitsemus

Ravintolisät raskausaikana (osa2): kalsium ja rauta

Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

maito

Kalsium

Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen yhdessä D-vitamiinin kanssa. Tarve raskaus- ja imetysaikana on noin 900 mg/vrk. Tämä saadaan päivittäin esimerkiksi 3-4 lasillisesta maitoa ja 3-4 viipaleesta juustoja.

Jos äiti ei käytä riittävästi maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita, on 500-1000mg kalsiumlisä vuorokaudessa tarpeen. Kalsiumia saadaan myös täydennetyistä valmisteista, kuten kaura- ja soijamaitotuotteet, sekä pienempiä määriä vihreistä kaaleista, pavuista ja siemenistä.

Rauta

Monilla odottavilla äideillä veren hemoglobiiniarvo laskee raskauden aikana veren tilavuuden kasvun sekä lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Tämä puutos voi aiheuttaa äidille väsymystä, anemiaa ja heikentää sikiön kasvua sekä lisätä ennenaikaisesti syntyneiden lasten määrää.

Alkuraskauden matala hemoglobiinitaso (alle 110g/l) pitäisi hoitaa rautalääkityksellä, jonka voi aloittaa 12. viikon jälkeen (50 mg/vrk). Jos taas hemoglobiinitasot laskevat myöhemmin raskauden aikana (alle 100g/l) voi rautalisän ottamisen aloittaa heti.

Erityisessä riskissä raudanpuutteelle ovat äidit, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa tai jotka noudattavat tiukasti kasvisruokavaliota. Kannattaa myös muistaa, että raudan imeytymistä heikentää samaan aikaan nautitut maitotuotteet (kalsium)!

Raskauden aikana vältettävät ruoka-aineet

Vauvaa odottavan tulee välttää muutamia ruoka-aineita. Ruokarajoitusten tarkoituksena on estää haitallisten aineiden kulkeutumista äidin verenkierrosta lapselle. Joitain rajoitetuista ruoka-aineista voi syödä silloin tällöin kohtuudella, mutta alkoholi, tupakka ja muut päihteet on syytä jättää pois kokonaan. Katso tarkemmin vältetttävistä ruoka-aineista alla.

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja sekä äidin että lapsen hyvinvoinnille. Siksi on tärkeää että tuleva äiti syö monipuolisesti ja vaihtelevasti. Suositeltavasta ruokavaliosta voit lukea tarkemmin aikaisemmista blogipäivityksistä (osa1, osa2 ja osa3)

A-vitamiinin saantia rajoitettava koko raskauden ajan, älä syö maksaruokia

Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan. Maksan korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus voi lisätä epämuodostuma- ja keskenmenoriskiä. Maksamakkaraa ja –pasteijaa voi halutessaan käyttää 2 viipaletta (n. 30 g)/päivä, enintään 200 g/viikko ja enintään 100 g/kerta. A-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita tai kalanmaksaöljyä ei myöskään tule nauttia. RUokia, joissa on A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja, voi huoletta syödä raskaudenkin  aikana; karotenoideja on mm. värikkäissä kasviksissa kuten tomaatissa, porkkanassa, mansikassa ja paprikassa.

Näin vältät listerioosin ja toksoplasmoosin

Muita selkeästi vältettäviä ruoka-aineita ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pateet ja mäti, sekä pastöroimatonta maitoa (esim. tilamaito) sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot (kuten brie, gorgonzola ja chévre). Kovissa, kypsytetyissä juustoissa, kuten edamissa ja emmentalissa listeriabakteeri ei pysty lisääntymään. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastettaessa eikä suolatessa. Listeriabakteerin aiheuttama listerioosi voi johtaa keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen ja aiheuttaa lapselle vaikeita yleisinfektioita.

Toksoplasmatartunnan ihminen voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta, kuten tartarpihveistä, raa’asta jauhelihataikinasta, riimilihasta, parmankinkusta, joita ei suositella syötävän edes pieniä määriä. Kuumennettuina näitä voi käyttää.  Toksoplasmatartunnan saattaa saada myös pesemättömistä tai raaoista vihanneksista, hedelmistä tai marjoista tai käsittelemällä suojaamatta puutarhamultaa tai kissanhiekkaa. Raskauden aikainen toksoplasmainfektio saattaa johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa sikiölle vakavan infektion.

Jätä sisävesien vanhat petokalat syömättä

Haukea on vältettävä kokonaan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Muita petokaloja suositellaan rajoitetusti: sisävesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista syöntiä on vältettävä elohopeapitoisuuksien vuoksi. Itämeren isoa silakkaa, lohta ja meritaimenta voi syödä enintään 1-2 kertaa kuukaudessa. Kalaa voi ja tuleekin syödä eri suositeltavia kalalajeja vaihdellen 2-3 kertaa viikossa. Kalan rasvahapoilla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Lisäksi kalasta saa D-vitamiinia ja hyvänlaatuisia proteiineja.

Ei liikaa lakua ja salmiakkia

lakut

Säännöllistä lakritsin ja salmiakin syömistä ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g päivässä. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta, nostaa verenpainetta ja lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Turvallisena määränä pidetään alle 500 milligrammaa glykyrritsiiniä viikossa. Tämä määrä saadaan noin sadasta grammasta puhdasta lakritsia. Eri lakritsi- ja salmiakkituotteiden lakritsi- ja glykyrritsiinipitoisuudet vaihtelevat.

Täydellinen lista raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista löytyy täältä.

 

Ravintolisät raskausaikana (osa1): D-vitamiini ja foolihappo

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Raskauden aikana energian ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden tarve kasvaa jopa 15-50 %. Tämä lisääntynyt tarve tulisi tyydyttää pääosin ruokavalion ravintoainetiheyttä kohentamalla. Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

Dvitamiini

D-vitamiini*

D-vitamiini on ainut vitamiini jota ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ravintolisänä monipuolisen ravinnon lisäksi raskauden ja imetyksen aikana. D-vitamiini on erityisen tärkeää sikiön luuston normaalille kehitykselle. Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa myös pienentää joidenkin kroonisten sairauksien riskiä lapsella. Suomessa D-vitamiinia ei saada tarpeeksi ruokavaliosta ja auringosta, ja siksi D-vitamiinilisää suositellaan kaikille raskaana oleville ja imettäville äideille ympäri vuoden 10µg/vrk.

Foolihappo

Toinen tärkeä vitamiini, jonka käytöstä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos on antanut ohjeita on foolihappo.  Äidin veren riittävä foolihappopitoisuus on välttämätöntä alkion hermostoputken sulkeutumiselle ja se saattaa myös vähentää ennenaikaisten synnytysten määrää. Suomalaisten naisten foolihapon saanti ravinnosta jää tutkimusten mukaan liian vähäiseksi (Finnravinto 2012) ja sen vuoksi suositellaan monipuolisen ravinnon lisäksi käyttämään 0,4 mg foolihappo-vitamiinilisää jo 1-3 kk ennen raskautta ja 12. raskausviikkoon asti (THL:n äitiysneuvolaopas 2013). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallisissa ravitsemussuosituksissa foolihappolisän suositusta ei kuitenkaan ole annettu, vaan saantia kehotetaan lisäämään huolehtimalla riittävästi tuoreiden kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä täysjyväviljatuotteiden saannista. Riskiryhmille, eli niille perheille joiden suvussa on esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriötä tai äidillä on diabetes, keliakia, tai mm. epilepsia- tai sulfalääkitys, foolihapon saantisuositus ravintolisästä on 1-4 mg/vrk.

* Osallistumalla Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen saat ilmaiseksi D-vitamiinilisän raskauden ja imetyksen ajaksi!

 

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Lisätään ravintoainetiheyttä myös raskauden aikana!

Ravintoainetiheys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä kuinka paljon ruuassa on elimistölle tärkeitä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja ja aminohappoja energiayksikköä kohti.

Esimerkkejä ruuista, joissa on pieni (huono) ravintoainetiheys ovat sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset ja leivonnaiset. Niistä saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niissä on vähän. Hyvän ravintoainetiheyden ruuissa tilanne on toisin päin – kohtuullisesti energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita on mm. kasviksissa, hedelmissä ja täysjyväviljatuotteissa. Näistä saa samalla runsaasti kuitua. Välttämättömät rasvahapot saadaan käyttämällä kasviöljypohjaista salaatinkastiketta sekä kasviöljypohjaista levitettä, jossa on vähintään 60% rasvaa. Pari ruokalusikallista päivittäin pähkinöitä, manteleita tai siemeniä on hyvä lisä tähän. Proteiinia saa helposti monista ruuista: lihasta, kalasta, kanasta, kananmunasta, maitovalmisteista, leivästä jne. Hyvä laatuista proteiinia saa erityisesti eläinkunnan tuotteista. Jos ruokavalioon kuuluisi pelkkää kasviproteiinia, tulee erilaisia kasvikunnan tuotteita yhdistellä (esimerkiksi viljaa ja papuja), jotta saa kaikki välttämättömät aminohapot ruuasta.

Ravintoainetiheys on yksi mittari, jolla voi selvittää ruokavalion terveellisyyttä. Käytännössä riittää, kun valitsee ruokavalioonsa elintarvikkeita jo sen tutuksi tulleen ruokakolmion pohjalta. Runsaasti kolmion pohjalta ja vähän ja harvoin kolmion huipulta.

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Mitä ruokavalintoja raskaana olevalle?

ruokakolmio_teksteilla_iso_webUudistunut ruokakolmio antaa vinkkejä ruokien valintaan. Ruokakolmio seisoo vahvalla jalustallaan: kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi hyvä syödä useita kertoja päivässä monessa muodossa. Puoli kiloa päivässä saattaa kuulostaa paljolta, mutta tämä tulee itse asiassa täyteen verrattain helposti. Pari hedelmää, marjoja puurossa sekä raastetta, salaattia ja lisäkekasviksia aterioilla. Juurekset sopivat mukavaksi rouskuteltavaksi vaikkapa välipalalla.

Seuraavana kolmiossa tulevat täysjyväviljaiset leipä, puuro ja mysli sekä täysjyväviljalisäkkeet ja peruna. Kun valitsee täysjyväisinä, saa samalla runsaasti ravintokuitua. Kuitu hellii mm. vatsan toimintaa. Täysjyvän tunnistaa pakkauksissa maininnasta täysjyvä, tai tumma. Yleensä rukiiset tuotteet sisältävät myös runsaasti kuitua. Valitsemalla vähemmän suolaa sisältään leivän, voi samalla hillitä suolan saanti ruokavaliosta. Raskauden aikana suola saattaa lisätä turvotuksia. Peruna on maukkainta sellaisenaan ilman kermalisäystä tai rasvassa paistamista.

Maitovalmisteet löytyvät seuraavaksi, kun kiivetään ruokakolmiota kohti huippua. Nämä kannattaa valita vähärasvaisina. Verrattain pienillä valinnoilla pystyy itse säätelemään esimerkiksi kovan rasvan määrää ruokavaliossaan. Vaihtamalla kolme lasillista kevytmaitoa rasvattomaksi maidoksi säästyy 6 grammalta kovaa rasvaa päivittäin. Tämä on suomalaisen naisen keskimääräisestä rasvan saannista (n 70 g päivässä) jo verrattain iso siivu. Raskauden aikana kalsiumin tarve on suurentunut. Tämä lisätarve hoituu lasillisella rasvatonta maitoa.

Ravintorasvojen lohkoon on tuttujen kasviöljyjen ja margariinien rinnalle tullut pähkinät ja siemenet. Pähkinöiden, manteleiden ja siementen sopiva paikka lieneekin tässä lohkossa, sillä ne sisältävät runsaasti rasvaa. Päivittäinen käyttömäärä saisi olla pieni, vain pari ruokalusikallista (n 30 g), koska isosta määrästä saa  helposti jo liikaakin energiaa tarpeeseen nähden.

Kala ja siipikarja on erotettu punaisesta lihasta ja kananmunasta, jotka nyt sijaitsevat lähes kolmion huipulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kalaa on hyvä nauttia 2-3 kertaa viikossa. Paitsi raskaana olevien suositellaan olemaan syömättä haukea, koska se kerää elohopeaa. Punaista lihaa ja makkaroita tms. sen sijaan suomalaiset voisivat syödä vähemmänkin (alle puoli kiloa viikossa) ja kananmunia 2-3 kpl viikossa.

Ylimmäksi ruokakolmiossa on päässyt hauska ryhmä: sattumat. Näitä ei tarvitse ruokavalioon kuulua kuin satunnaisesti, ei ainakaan päivittäin. Sattumia ovat herkut mm. makeiset, rasvaiset, makeat tai suolaiset leivonnaiset ja virvoitusjuomat.

Nämä vinkit ruokien valinnasta sopivat hyvin myös vauvaa odottavalle. Monipuolinen ja vaihteleva ruoka yleensä turvaa myös tarpeellisten suojaravintoaineiden eli vitamiinien, kivennäisaineiden ja välttämättömien rasvahappojen sekä proteiinin osasten aminohappojen saannin. Raskaana oleva nainen tarvitsee sekä oman hyvinvointinsa kannalta että kehittyvän vauvan kannalta monipuolista ruokaa.

Uusi ruokakolmio näyttää tältä: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ruokakolmio_teksteilla_iso_web.jpg

 

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Mitä uutta raskaana oleville?

lautasmalli_teksteilla_iso_webSuomalaiset ravitsemussuositukset on nyt päivitetty. Suositukset nostavat esille keskeisiä asioita ruokavaliossa. Kaikkein tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus eli se millaisia valintoja ruokakaupassa tekee ja mitä säännöllisesti syö viikkojen tai kuukausien kuluessa. Yksittäiset ruoka-aineet eivät kokonaisuutta hetkauta eivätkä sinänsä edistä tai heikennä terveyttä.

Ravitsemuksella on erityisen tärkeä merkitys raskausaikana. Äidin hyvä ruokavalio on myös vauvan hyvä ruokavalio!

Terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluu edelleen runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Myös palkokasvit voi ottaa paremmin käyttöön. Lisäksi terveyden kannalta hyvään ruokavalioon kuuluu kalaa, kasviöljyä ja kasviöljypohjaisia levitteitä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Myöskään vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita ei kannata unohtaa. Nämä kaikki sopivat erinomaisesti myös odottavalle äidille. Näillä ruokavalinnoilla toteutuvat suositusten tavoitteet pitkälti: nauti hyvälaatuisia hiilihydraatteja ja hyvälaatuisia rasvoja. Ruokana tämä tarkoittaa runsaasti kuitua (täysjyväviljatuotteet ja kasvikset) ja pehmeitä rasvoja (kasviöljy) sisältäviä ruokia. Kuitu, liikkumisen ohella, mm. tasaa veren sokeritasoja raskauden aikana. Kuitu edistää myös suolen toimintaa, joka saattaa raskauden aikana oikutella. Puhdistettua viljaa tai sokeria tai kovaa, tyydyttynyttä rasvaa muodossa tai toisessa (esim. valkoinen leipä, karkit tai monet leivonnaiset) ei tarvita. Päinvastoin näistä voi olla terveydelle haittaa.

Monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon ei tarvita ravintolisiä, lukuunottamatta D-vitamiinia. Raskaana oleville naisille pätee jo aiemmin annettu suositus, D-vitamiinia tarvitaan ruokavalion lisäksi valmisteena 10 μg päivässä. Entä muut vitamiini ja kivennäisaineet – toiko suositus uudistuksia? Folaatin saantisuositusta nostettiin ja uusi suositus on 500 μg päivässä. Folaatti on raskaana olevalle tärkeä B-ryhmän vitamiini, jonka saannista ruokavaliossa kannattaa huolehtia. Folaattia on eniten vihreissä kasviksissa, palkokasveissa ja maksassa. Myös täysjyväviljavalmisteet ja marjat ovat tärkeitä folaatin lähteitä. Maksaa voi kuintenkin käyttää vain pieniä määriä raskauden aikana: maksaruokia tulisi välttää kokonaan ja maksamakkaraakin syödä vain rajoitetusti. Lue lisää Eviran sivustolta.

Tässä muutamia hyviä folaatin lähteitä ravinnossa. Listassa on folaatin määrä (μg) 100 grammassa elintarviketta (Lähde: Fineli, ruokakori www.fineli.fi/foodbasket.php)

 Punajuuri 150

Vihreä papu 145

lehtikaali 120

ruusukaali 93

kukkakaali 86

parsakaali 79

hapankorppu 76

ruisleipä 70

sekaleipä 58

kiivi 42

appelsiini 27

mansikka 36

vadelma 33

Toteutuuko sinun ruokailussasi lautasmalli? Tarkista täältä: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+valintoihin/lautasmalli/

Varhainen ravitsemus

Tämän blogin tarkoituksena on jakaa Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimukseen osallistuville äideille ajankohtaista asiaa liittyen tutkimuksen etenemiseen sekä tietoa mm. raskaudesta, imetyksestä, lapsen kehityksestä ja ravitsemuksesta. Ensimmäisenä aiheena on varhainen ravitsemus.

Varhaisella ravitsemuksella tarkoitetaan sikiöajan ja varhaislapsuuden ravitsemusta. Varhaisen ravitsemuksen laadun on osoitettu vaikuttavan kehittyvän lapsen terveyteen ja sairauksien riskiin jopa aikuisuuteen asti. Äidin hyvä ravitsemus odotus- ja imetysaikana on siis ratkaiseva tekijä lapsen hyvälle terveydelle. Suosi siis vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä syö säännöllisesti ja monipuolisesti kalaa. Vältä sokeria ja pitkälle prosessoituja tuotteita. Maito-, liha- ja viljatuotteista valitse tuotteita, jotka sisältävät täysjyväviljaa ja hyvälaatuista rasvaa. D-vitamiinilisää ei myöskään sovi unohtaa!

Myös isän ruokavalio näyttää vaikuttavan sikiön ja lapsen kehitykseen jo kohdussa; ohessa uutinen aiheesta:

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/olet_mita_isasi_syo?utm_source=hsfi&utm_medium=promoboksi&utm_campaign=promoboksit

Hyvää Joulua kaikille, syökää hyvin =)