Turun Sanomat uutisoi eilen tutkimuksestamme sekä raskausdiabeteksen huolestuttavasta yleistymisestä. Raskausdiabetestä esiintyy Suomessa jo 15 %:lla synnyttäjiä, ja se aiheuttaa terveyshaittoja niin odottavalle äidille kuin lapselle.
Tutkimuksemme pyrkii selvittämään miten ravitsemuksen keinoin voitaisin mahdollisesti pienentää raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä odottaville äideillä. Jos kiinnostuit osallistumaan, ota yhteyttä!
raskausdiabetesjaravinto@utu.fi / 050- 4004 903
Juttusarjan kolmas osa kertoo sikiön kehityksen viimeisestä kolmanneksesta. Sikiön katsotaan yleensä olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenpäin eli kolmannen raskauskolmanneksen alussa. Ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta kutsutaan keskoseksi.
Kolmannella raskauskolmanneksella sikiö kasvaa kokoa, jakson alkuvaiheessa pituus on noin 35 cm. Sikiö liikkuu paljon sekä jaloillaan että käsillään, mutta liikkeiden tuntemus on yksilökohtaista äitien välillä. Loppuraskautta kohti liikkumatila pienenee ja sikiön liikkeet muuttuvat. Sikiöllä on tässä vaiheessa usein myös hikka, jonka voi tuntea ulospäinkin. Sikiön hiukset ja kynnet ovat jo kasvaneet ja viimeisinä raskausviikkoina sikiö lisää painoaan jopa 200 g viikossa.
Keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kypsymistään aina synnytykseen asti sekä myös useita vuosia sen jälkeen; muut elimet ja ruumiinosat ovat saaneet lopullisen muotonsa jo alkuraskaudesta. Keskushermosto kehittyy vielä aivan viimeisinä raskauden viikkoina ja erityisesti aivot ”tankkaavat” tärkeitä rasvahappoja äidin kehosta (ruokavaliosta ja rasvavarastoista) rakennusaineekseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että äiti syö terveellisesti koko raskauden ajan. Keskosena syntyneet lapset saattavat jäädä vaille tätä ”rasvahappolatausta” ja se saattaa olla syynä mm. oppimisvaikeuksiin, jotka ovat keskimäärin yleisempiä keskoslapsilla kuin täysaikaisesti syntyneillä lapsilla.
Raskauden loppuvaiheessa sikiön pää on yleensä alaspäin ja se painuu lantiota vasten ennakoiden tulevaa synnytystä. Synnytys on yleensä raskausviikkojen 39-41 tienoilla. Synnytyksen arvioitu ajankohta lasketaan edellisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Täysiaikaisen raskauden kesto on 280 päivää (40 viikkoa) edellisten kuukautisten alkamispäivästä tai 38 viikkoa hedelmöityksestä. Tekijöitä jotka käynnistävät synnytyksen ei vieläkään tunneta tarkasti, mutta normaalin synnytyksen arvellaan käynnistyvän äidin hormonien ja vauvan sekä istukan lähettämien signaalien yhteisvaikutuksesta. Voimakkaat, säännölliset supistukset ovat merkki alkaneesta synnytyksestä.
(Pääasialliset lähteet:
http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys
www.terve.fi/raskaus-ja-odotus)
Hei!
Nimeni on Noora ja opiskelen biolääketiedettä viidettä vuotta Turun yliopistossa. Olen toisen harjoittelijan, Ellan, vuosikurssikaveri. Alku vuosi 2015 kului vaihto-opiskelijana Unkarissa, jonka aikana hain harjoittelupaikkaa Funktionaalisten elintarvikkeiden keskuksesta Kirsi Laitisen ryhmästä. ”Tapasimme” Kirsin kanssa Skype-puhelun välityksellä ja hänellä oli tarjota minulle harjoittelupaikka ja sen lisäksi pro-gradupaikka. Olin innoissani paikasta, mutta silloin minun täytyi vielä keskittyä Unkarissa suorittamiini kursseihin.
Olen erityisen kiinnostunut ravitsemuksesta sekä muista elämäntavoista ja miten ne vaikuttavat terveyteen. Luonnontieteiden kandidaatin tutkielmani koski liikunnan verisuonivaikutuksia. Palattuani puolen vuoden jälkeen Suomeen aloitin harjoittelun syyskuussa ryhmän tutkijoiden palattua lomilta. Harjoittelun aikana sain auttaa tutkijoita Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksessa, johon kuului ruokapäiväkirjojen laskeminen ja muun datan tallennus. Olen myös ollut mukana Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksen tutkimuskäynneillä ja olen saanut kokeilla BOD POD -kehonkoostumusmittauslaitteen käyttöä.
Harjoitteluni tärkeimpänä tehtävänä oli hakea eettiseltä toimikunnalta lupaa uudelle projektille, jota jatkankin harjoittelun jälkeen pro-gradutyönä. Projekti koskee lapsipotilaiden kehonkoostumusta ja ravitsemustilaa. Ravitsemustilalla on suuri vaikutus sairauden hoitoon ja ennusteeseen. Projektissa tulen käyttämään Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksesta tuttua BOD POD –laitetta. Projektille on nyt myönnetty lupa ja suunnittelen parhaillani tutkimuskäyntien lomakkeita sekä harjoittelen BOD POD –laitteen käyttöä ja tutkimuskäyntien pitämistä (muutama äiti on voinutkin minut tavata Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuskäynnillä). Kun kaikki on valmista, voin aloittaa lapsipotilaiden tutkimuskäynnit.
Terkuin Noora
Tässä jutussa kerromme toisesta raskauskolmanneksesta, eli mitä pääpiirteittään sikiönkehityksessä tapahtuu raskausviikkojen 13-24 aikana.
Toisen kolmanneksen alussa, eli kahdentoista raskausviikon jälkeen sikiön tärkeimmät sisäelimet ovat kehittyneet, vaikkakin keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kehitystään koko raskauden ajan, ja myös sen jälkeen. 13. raskausviikkoon mennessä sikiön kasvoissa on jo silmät, nenä ja suu, ja sikiö alkaa näyttämään hyvin pieneltä lapselta. 15. raskausviikon ikäisenä sikiö on noin 10 cm:n pituinen, ja reilua kuukautta myöhemmin jo yli 20 cm.
Toisen kolmanneksen loppupuolella sikiön iho saa ohuen untuvakarvan sekä kinakerroksen, joka suojaa sikiötä infektioilta. Sikiön vartalo kasvaa ja jalat pitenevät nopeaa tahtia ja lihakset vahvistuvat. Äiti voi pikkuhiljaa tunteakin sikiön liikkeet; ensimmäiset hipaisut tuntuvat yksilöllisesti, yleensä noin 18-20. raskausviikon tienoilla.
Toisen kolmanneksen lopulla sikiöllä alkaa jo olla univaiheita, jotka äiti saattaa huomata siitä, että liikkuessa sikiö nukkuu ja levolle mentäessä sikiö valpastuu liikkumaan. 24-viikkoinen sikiö reagoi jo ympäristön ääniin ja valoon, ja saattaa esimerkiksi säpsähtää tai liikahtaa kovaäänisessä ympäristössä kertoen siitä, että tämänikäinen voi jo kuulla. Jakson loppuvaiheessa sikiö osaa avata ja sulkea silmiään ja tekee imemis- ja nielemisharjoituksia. Myös hengittäminen keuhkojen kautta vahvistuu.
Äidin olo voi olla alkuraskauteen verrattuna ihmeellisen oireeton. Kehittymässä olevaa sikiötä äiti suojelee parhaiten noudattamalla terveellistä ruokavaliota, liikkumalla ja lepäämällä tarpeeksi, sekä välttämällä stressaamista.
lähteet:
http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys
www.terve.fi/raskaus-ja-odotus
Raskaus jaetaan kolmeen raskauskolmannekseen eli trimesteriin; ensimmäinen käsittää viikot 0-12, toinen viikot 13-24 ja kolmas viikosta 25 synnytykseen asti. Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa kerromme sikiönkehityksestä ja muutoksista, joita tapahtuu eri kolmannesten aikana.
Naisen normaalin kuukautiskierron aikana, noin 14. vuorokauden tienoilla munasarjoista vapautuu munasolu, ovulaatioksi kutsutussa tapahtumassa. Jos miehen siittiö pääsee hedelmöittämään munasolun munanjohtimessa, raskaus ja uusi pieni elämä on alkanut. Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisten kuukautisten alkamispäivästä, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Tämän vuoksi raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.
Hedelmöittymisen jälkeen munasolu jatkaa matkaansa kohti kohtua ja alkaa jakaantua. Muodostunut solurykelmä eli alkio kiinnittyy kohtuun noin viikko hedelmöittymisen jälkeen. Alkionkehityksen toisen viikon aikana istukka alkaa muodostua ja alkion eri kerrokset (eri elinten ja ruumiinosien aiheet) sekä keskushermostoputki saavat alkunsa. Alkio on kiinni napanuoran välityksellä istukassa, jonka kautta se saa tarvitsemansa ravinnon ja hapen. Eri elinten kehittyminen alkaa kolmannesta viikosta eteenpäin ja kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä lähes kaikki elimet, keskushermostoa ja keuhkoja lukuun ottamatta, ovat pääpiirteittäin valmiita. Raskauden ensimmäiset viikot ovat siis lapsen kehityksen kannalta kriittisimmät, vaikka äiti ei vielä välttämättä edes tiedä olevansa raskaana.
Kun hedelmöittymisestä on kulunut kahdeksan viikkoa (10. raskausviikko), alkiota aletaan kutsua sikiöksi; kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita. Virheet alkionkehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana. Näihin aikoihin (raskausviikoilla 10-13) tehdään myös ensimmäinen ultraäänitutkimus neuvolassa, jonka tarkoituksena on todeta mm. raskauden kesto, sikiöiden määrä ja elossaolo, istukan paikka, kohdun sisäsuun tilanne sekä seuloa sikiön niskaturvotusta, koska Down-sikiöillä on havaittu olevan enemmän niskan ihonalaista nestekertymää verrattuna muihin sikiöihin.
Äidille ensimmäinen kolmannes on suurten muutosten jakso, sillä äidin elimistö ja sen toiminta muuttuvat pääosin istukan erittämien hormonien ja entsyymien vaikutuksesta; Kaikki elimet mukautuvat uuteen tilanteeseen suojatakseen ja turvatakseen uuden yksilön kasvun ja kehityksen kohdussa. Raskauden aikana äidin aineenvaihdunta vilkastuu ja hengitys sekä verenkierto tehostuvat. Muutosten voimakkuus on kuitenkin hyvin yksilöllistä, sillä toiset eivät edes huomaa olevansa raskaana, kun taas toiset kärsivät mm. pahasta pahoinvoinnista ja väsymyksestä.
lähteet:
http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys
www.terve.fi/raskaus-ja-odotus
Paimiolainen Susanna, 32v, huomasi Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksesta kertovan julisteen odotellessaan pääsyä ultraäänitutkimukseen. Sen innoittamana hän soitti tutkimuksen puhelinnumeroon ja lähti mukaan tutkimukseen. ”Oma ja lapsen terveys tietenkin kiinnostaa ja tämän tutkimuksen myötä saan enemmän tietoa sekä itseni että tulevan lapseni hyvinvoinnista”, Susanna kertoo. ”Lisäksi miehen puolen suvussa on esiintynyt diabetestä, ja siten lapsella on hieman kohonnut diabetesriski ja sekin vaikutti päätökseeni lähteä mukaan”, hän lisää.
Nyt ensimmäisellä tutkimuskäynnillä Susannalta mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus. Hän myös täytti kyselylomakkeita koskien mm. syömiskäyttäytymistään ja liikkumistaan. Käynnille hän toi tullessaan täyttämänsä 3-päivän ruokapäiväkirjan, josta hän saa kirjallisen palautteen kotiin. Samoin käynnin yhteydessä otetusta verinäytteestä Susanna saa tulokset kotiin parin viikon sisällä. Niistä selviävät hänen paastoverensokeri- ja –insuliiniarvonsa sekä ns. pitkäaikaissokeriarvo.
Kotiin viemisinä Susanna sai tutkimuskapselit ja purkin D-vitamiineja. Aiemmin Susanna on syönyt maitohappobakteereja vain satunnaisesti esim. antibioottikuurien yhteydessä, mutta öljykapseleita vähän säännöllisemmin. Nyt tutkimuksen aikana hän syö vain tutkimuksesta saamiaan kapseleita. ”Jos omalla osallistumisellani voin edistää odottavien äitien ja lasten terveyttä, niin teen sen mielelläni”, Susanna sanoo lähtiessään. Seuraavaan käyntiin mennessä Susanna onkin jo aloittanut äitiyslomansa ja varmaan kertonut kotona touhuaville Elmerille 5v ja Siirille 2v uudesta pikkuveikasta tai –siskosta =).
Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin kehonkoostumusta raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.
Osallistumalla tähän tutkimukseen saat tietoa omasta ja lapsesi terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.
Osallistujille tarjotaan ylimääräinen ultraäänitutkimus raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio. Tämän lisäksi osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Eri vaiheissa tutkimusta, jaamme myös pieniä tuotelahjoituksia sponsoreilta.
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi tai 050-4004 903
Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksemme vastaanottohuone on muuttanut TYKSn äitiyspoliklinikan mukana uusiin tiloihin. Jatkossa otamme tutkittavia vastaan äitiyspoliklinikan väistötiloissa TYKS:n U-sairaalan kolmannessa kerroksessa.
Löydät tutkimushuoneemme helposti kun tulet sisään U-sairaalan pääovesta (3.krs.) ja käännyt neuvonnan kohdalta vasemmalle. Äitiyspolin ovi on oikealla ennen hissejä, ja tutkimushuoneemme löytyy poliklinikan perältä, oikealle johtavan käytävän päässä.
Tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin osallistujat!
Raskausdiabetes ja ravinto – tutkimusryhmässä on kesän alusta alkaen ollut mukana harjoittelija, joka kertoo seuraavassa jutussa hieman työstään:
Hei! Olen Ella ja opiskelen Biolääketieteen koulutusohjelmassa Turun Yliopistossa. Aloitin kesäkuussa kesäharjoittelijana Raskausdiabetes ja ravinto – tutkimusryhmässä. Monet käytännön asiat olivat tuttuja jo entuudestaan, koska olen opiskelujeni ohessa tehnyt ruokapäiväkirjalaskentaa ja tutkimuskäyntejä samassa tutkimuksessa. Nyt sain kuitenkin enemmän vastuuta, koska muut ryhmäläiset lähtivät vuorollaan kesälomille.
On ollut mukavaa päästä näkemään, miten tiedettä käytännössä tehdään, sillä opintojen aikana se on tuntunut melko kaukaiselta. Olen tykännyt varsinkin tutkimuskäynneistä, joiden aikana olen päässyt tutustumaan moniin osallistujiimme, jotka ovat eri vaiheissa raskauttaan tai jo synnyttäneitä. Erityisesti suloisia vauvoja ja isompiakin lapsia on mukava nähdä käynneillä. Olen huomannut, että ihmisten parissa työskentely on palkitsevampaa, kuin tavallinen laboratoriotyö, jollaiseksi tutkimuksen tekeminen usein mielletään.
Käyntien lisäksi olen kesän aikana laskenut ravinnonsaantia osallistujien ruokapäiväkirjoista, tallentanut kyselylomakkeiden tietoja sekä tehnyt palautteita verikokeista. Käynneillä tekemäni kehonkoostumuksen mittaaminen on ollut mielenkiintoista, sillä kehon koostumuksessa tapahtuu paljon muutoksia varsinkin raskauden aikana. Saan tutkimuksesta myös materiaalia omaa pro gradua-tutkielmaani varten, joten harjoittelu on ollut hyödyllistä myös siinä mielessä. Nyt syksyn tullen jatkankin pro gradu-tutkielmani tekemistä, joten minuun saattaa edelleen törmätä tutkimuskäynneillä.
Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen mukaani tarttui paljon uutta tietoa ja osaamista tulevaisuutta varten. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!
Terveisin Ella
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi eilen, että yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus kasvoi yhä vuonna 2014, ja oli jo 20,4 presenttia kaikista synnyttäjistä Suomessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14,4 prosenttia. Ensisynnyttäjistä 12,1 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä vuonna 2014, kun 20 vuotta aiemmin vastaava osuus oli 6,6 prosenttia.
Tämä kertonee siitä, että suomalaiset siirtävät lasten hankintaa hieman myöhemmälle iälle. Voit lukea lisää täältä.