Suomalaisten ruokailu – kovan rasvan suuri saanti edelleen haasteena

Ajankohtaista tutkimuksesta, Ravitsemus

Suomalaisten ravinnonsaantia on tutkittu jo vuosikymmenten ajan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2012, Finravinto-tutkimuksissa. Viimeisimmät tulokset kertovat lähes kaikkien suomalaisten aikuisten syövän päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia ja maitovalmisteita. Kasviksia ja juureksia syö keskimäärin 80% miehistä ja 95% naisista. Ravintoaineiden saannin tarkastelu kertoo kuitenkin huolestuttavasta piirteestä, sillä tyydyttyneiden, kovien rasvojen syönti on suositeltua runsaampaa ja sen määrä on kasvanut viimeisen 5-vuotiskauden aikana. Kovasta rasvasta yli puolet tulee voin ja rasvaseosten, juuston ja muiden maitovalmisteiden rasvasta. Myös suolan saanti on lisääntynyt ja sitä saadaan ruuasta liikaa. Keskimäärin suomalaisten aikuisten ruokavalioon sisältyy riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta raudan ja folaatin saanti voisi olla runsaampaa. Myös kuidun saanti voisi olla suurempaa ja sokeria puolestaan voisi käyttää vähemmän. Kuidun saannin parantamiseksi yksi keskeinen ratkaisu on täysjyvärukiin käytön lisääminen.

Tutkimuksen voidaan olla erityisen huolestuneita suuntauksesta, jonka mukaan suomalaisten aikuisten ruokavalion rasvojen laatu on huonontunut. Tämä saattaa heijastua suomalaisten sydänterveyden kuntoon muutaman vuoden kuluttua. Myös ruokavalion hiilihydraattien laadussa on parantamisen varaa. Kuitupitoisia ruokia saisi syödä enemmän ja sokeria sisältäviä ruokia sen sijaan vähemmän. Hyviäkin uutisia suomalaisten ruuankäytön suuntauksista löytyi, sillä kasvisten käyttö oli lisääntynyt. Lähes poikkeuksetta kasvisten runsas syönti yhdistetään parempaan terveyteen eikä monipuolista ja runsasta kasvisten käytön hyötyä voi liikaa painottaa. Näyttöä löytyy kasvisten hyödyistä mm sydänterveyden edistämiseen ja syövän riskin pienentämiseen.

Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan, että avaimet suomalaisten ruokailun parantamiseen löytyvät täysjyväviljan, kalan, rypsiöljyn tai muiden kasviöljyjen, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäyksestä. Karsittavien listalle kuuluvat runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävät elintarvikkeet.

Lisätietoa Finravinto-tutkimuksen tuloksista

Ovaskainen ym. Suomen Lääkärilehti 14/2014, vsk 69.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110519/THL_TT004_2013verkko.pdf?sequence=1

Liikunta raskausaikana

Raskaus

Raskaus ei ole este harrastaa liikuntaa samoin kuin on aikaisemminkin tottunut harrastamaan ja monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi. Raskausaikana ei kuitenkaan pitäisi harrastaa lajeja joissa vatsaan kohdistuu kovia tärähdyksiä, kuten esimerkiksi ratsastus tai kamppailulajit, sillä niistä voi olla haittaa raskauden normaalille kululle. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa.

Raskausaikana voi myös aloittaa uuden, säännöllisen liikuntaharrastuksen, sillä se on hyvä hetki tarkastella omia elintapojaan ja mahdollisesti edistää omaa ja lapsen terveyttä tekemällä myönteisiä muutoksia niihin. Raskaudenaikaisen liikunnan on osoitettu ylläpitävän ja parantavan äidin verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ilman että siitä olisi haittaa sikiön ja lapsen terveydelle. Terveen äidin liikunta raskausaikana ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä, sektioiden määrää tai vaikuta lapsen Apgar-pisteisiin. Päinvastoin, ennen raskautta aloitettu säännöllinen liikunta, joka jatkuu raskauden aikana kohtalaisella tai pienellä rasitustasolla saattavat vähentää äidin liiallista painonnousua ja raskausdiabeteksen vaaraa sekä sikiön liikakasvua parantamalla äidin sokeriaineenvaihdunnan tasapainoa raskausaikana. Liikunta saattaa myös vähentää mm. raskauteen liittyvää ummetusta, väsymystä, masennusta ja turvotusta. Raskauden jälkeen liikunta auttaa myös palautumaan painossa raskautta edeltävälle tasolle.

Liikuntaa suositellaan harrastettavan raskauden aikana päivittäin, ainakin viitenä päivänä viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan. Jos raskauteen kuitenkin liittyy ongelmia, kuten esimerkiksi riski ennenaikaisesta synnytyksestä, kohdunkaulan heikkous tai sikiön kasvun hidastuma, silloin liikuntaa ei suositella harrastettavaksi.

Liikunnan määrä vähenee ja kevenee luonnollisesti vatsan kasvaessa, mutta jos raskaus etenee ilman komplikaatioita, voit hyvin jatkaa säännöllistä, kevyttä liikuntaa ihan raskauden loppuun asti omia tuntemuksiasi seuraten.

Voit lukea lisää aiheesta Terveysportista tai Potilaan lääkärilehden artikkelista.

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat raskausaikana

Raskaus, Ravitsemus

kahvi

Kahvi piristää mukavasti, mutta kahvin sisältämä kofeiini voi myös aiheuttaa jo pieninä määrinä sydämentykytystä, vapinaa ja närästystä erityisesti raskausaikana. Siitä huolimatta, raskausaikana voi juoda kahvia jos se ei aiheuta näitä ikäviä tuntemuksia. Raskausaikana kofeiinin saanti tulee kuitenkin rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa noin kolmea pientä 1,5 dl:n kupillista kahvia, sillä suuret annokset (yli 200-300 mg/päivä) voivat joidenkin tutkimusten mukaan lisätä keskenmenon ja lapsen pienen syntymäpainon riskiä.

Myös tee sisältää kofeiinia, mutta vain noin puolet kahvin sisältämästä määrästä; toisaalta teekupillisen kofeiinin määrä riippuu paljon teelaadusta sekä lehtien haudutusajasta. Teen osalta voi siten noudattaa samoja rajoituksia kuin kahvin kanssa.

Myös kolajuomia voi käyttää, mutta rajoitetusti. 2 litrasta kolajuomia saa keskimäärin saman verran kofeiinia kuin 3 kupillisesta kahvia. Tämä määrä sisältää kuitenkin paljon sokeria tai makeutusaineita, joiden saantia kannattaa/pitää rajoittaa raskausaikana. Energiajuomien käyttöä ei suositella ollenkaan.

Kofeiini poistaa tehokkaasti nesteitä elimistöstä, joten nyt helteiden alettua kannattaa kaikkien raskaana olevien ja imettävien äitien kiinnittää erityistä huomiota riittävään nesteensaantiin. Eli muista juoda riittävästi vettä, kahvista nauttimisen lisäksi!

Imetysajan ruokavalio, osa 1

Yleinen

Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen osallistuvat ensimmäiset lapset ovat jo syntyneet, joten kerromme blogissa myös lapseen liittyvistä asioista, kuten imetyksestä. Ensimmäisten kuukausien ajan äidinmaito on lapsen pääasiallinen ravinto; lapsen täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään asti. Äidin hyvä ravitsemus vaikuttaa rintamaidon laatuun ja edistää myös toipumista synnytyksen jälkeen sekä imetyksen onnistumista.

Imetysajan ruokavaliosuositukset noudattelevat raskausajan ruokavalion periaatteita, mutta imetysaikana energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on jopa suurempi kuin raskausaikana. Jos raskausaikana on kertynyt paljon rasvavarastoja, lisäenergian tarve ruokavaliosta on vähäisempää.

Tarvittavan lisäenergian saa päivittäin parista täysjyväleipäpalasta, parista annoksesta hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tai vaikka pähkinöitä, sekä parista annoksesta maitotuotteita. Kohonnut energiantarve kannattaa täyttää valitsemalla ravintoainetiheitä ruokia, jolloin energian lisäksi saat myös vitamiineja, kivennäisaineita sekä hyviä rasvahappoja. Myös proteiinintarve on kasvanut jonkin verran, joten esimerkiksi säännöllinen maitotuotteiden käyttö kannattaa muistaa.

Monipuolinen ja ravintoainetiheä ruokavalio on imetysaikana tärkeää, jotta vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti olisi riittävää, eikä imetys verota äidin omia ravintoainevarastoja liikaa. Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on hyvä huolehtia, jotta imetysaika ei heikennä äidin luustoa. D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10µg vuorokaudessa myös imetysaikana läpi vuoden.

Imetys lisää nesteentarvetta huomattavasti, joten säännöllinen ja riittävä nesteen saanti on tärkeää maidon riittävyyden takaamiseksi. Hyviä juomia ovat esimerkiksi vesi, rasvaton maito ja piimä sekä tee. Yöimetyksen paras janojuoma on vesi, sillä sokeriset juomat saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Myös kahvia kannattaa juoda kohtuudella, sillä kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon.

Äidin ruokavalio vaikuttaa vauvan geeneihin

Raskaus, Ravitsemus

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan odottavan äidin ruokavalion laadulla on merkittävä vaikutus vauvan geeniperimään. Äidin veren ravintoainepitoisuudet juuri ennen hedelmöitystä  sekä heti raskauden alussa näyttävät vaikuttavan pysyvästi syntyvän lapsen geeniperimään ja vaikuttavat täten lapsen terveyteen koko loppuelämän ajan. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio jo ennen raskautta ja tietenkin koko raskauden ajan on siis erittäin tärkeää syntyvän lapsen kannalta!

Pääset lukemaan HS:n jutun täältä.

Viime päivinä on myös uutisoitu siitä miten Suomi on edelleen maailman paras maa olla äiti!

image3

Raskaus ja ylipaino

Yleinen

Ylipainon esiintyvyys on lisääntynyt ympäri maailman. USA:ssa ja monissa Euroopan maissa 20-40 % raskaana olevista on ylipainoisia ja monille kertyy painoa liikaa raskausaikana. Myös joka kolmas Tyksissä synnyttävä äiti on ylipainoinen (BMI ≥ 25 kg/m2) ja n. 13 prosenttia on lihavia (painoindeksi on ≥ 30 kg/m2) ennen raskautta.

Äidin ylipaino voi haitata sekä äidin että vauvan terveyttä. Äidin ylipaino voi lisätä keskenmenon ja kohtukuolemien riskiä jopa kaksinkertaiseksi. Ylipainoisilla esiintyy myös merkitsevästi normaalipainoisia enemmän raskaudenaikaisia verenpaineongelmia ja ennenaikaisia synnytyksiä.

On myös todennäköisempää, että ylipainoiselle äidille syntyy raskausviikkoihin nähden suurikokoinen (makrosominen) lapsi. Lapsen makrosomia voi aiheuttaa ongelmia synnytyksen kulussa sekä äidille että lapselle ja esim. keisarileikkausta tai imukupilla avustamista tarvitaan useammin. Syntyvillä vauvoilla on myös enemmän valohoidon tarvetta kellastumisen vuoksi ja verensokeri laskee joskus liian alhaiselle tasolle. Äidin ylipaino raskausaikana myös ohjelmoi lapsen terveyttä pitkällä aikavälillä ja saattaa lisätä esimerkiksi lapsen ylipainoisuutta tai diabetesriskiä myöhemmässä elämässä.

Ylipainoon liittyy myös suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen. Sairastumiseen vaikuttavat tietenkin myös perintötekijät, mutta myös liiallinen painonnousu raskausaikana voi aiheuttaa raskausdiabeteksen puhkeamisen. Raskausdiabeteksen aiheuttamat riskit sikiölle ovat hyvin samankaltaisia kuin ylipainonkin ja ne liittyvät pääosin huonoon sokeriaineenvaihduntaan.

Hyvä puoli asiassa on se, että näihin riskeihin pystyy itse vaikuttamaan! Terveellisellä ravitsemuksella ja liikunnan lisäämisellä raskausaikana on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sekä äitien painonnousuun että sokeriaineenvaihduntaan. Erityisesti ravitsemusohjauksella on ollut merkitseviä vaikutuksia edellä mainittujen lisäksi myös äitien verenpaineeseen ja ennenaikaisten synnytysten määrään. Keskeistä ravitsemussuosituksissa on ateriarytmin säännöllisyys, annoskokojen kohtuullisuus, sokerin käytön vähentäminen, kuidun lisääminen sekä kovan rasvan välttäminen.

Miksi Raskaustutkimukseen kannattaa osallistua?

Yleinen

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin kehonkoostumusta raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Kaikki tutkimukseen osallistujat saavat tietoa omasta ja lapsensa terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan ylimääräinen ultraäänitutkimus raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.

Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta ja tule mukaan!

image5

Ravintolisät raskausaikana (osa2): kalsium ja rauta

Raskaus, Ravitsemus

Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

maito

Kalsium

Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen yhdessä D-vitamiinin kanssa. Tarve raskaus- ja imetysaikana on noin 900 mg/vrk. Tämä saadaan päivittäin esimerkiksi 3-4 lasillisesta maitoa ja 3-4 viipaleesta juustoja.

Jos äiti ei käytä riittävästi maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita, on 500-1000mg kalsiumlisä vuorokaudessa tarpeen. Kalsiumia saadaan myös täydennetyistä valmisteista, kuten kaura- ja soijamaitotuotteet, sekä pienempiä määriä vihreistä kaaleista, pavuista ja siemenistä.

Rauta

Monilla odottavilla äideillä veren hemoglobiiniarvo laskee raskauden aikana veren tilavuuden kasvun sekä lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Tämä puutos voi aiheuttaa äidille väsymystä, anemiaa ja heikentää sikiön kasvua sekä lisätä ennenaikaisesti syntyneiden lasten määrää.

Alkuraskauden matala hemoglobiinitaso (alle 110g/l) pitäisi hoitaa rautalääkityksellä, jonka voi aloittaa 12. viikon jälkeen (50 mg/vrk). Jos taas hemoglobiinitasot laskevat myöhemmin raskauden aikana (alle 100g/l) voi rautalisän ottamisen aloittaa heti.

Erityisessä riskissä raudanpuutteelle ovat äidit, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa tai jotka noudattavat tiukasti kasvisruokavaliota. Kannattaa myös muistaa, että raudan imeytymistä heikentää samaan aikaan nautitut maitotuotteet (kalsium)!

Raskauden aikana vältettävät ruoka-aineet

Raskaus, Ravitsemus

Vauvaa odottavan tulee välttää muutamia ruoka-aineita. Ruokarajoitusten tarkoituksena on estää haitallisten aineiden kulkeutumista äidin verenkierrosta lapselle. Joitain rajoitetuista ruoka-aineista voi syödä silloin tällöin kohtuudella, mutta alkoholi, tupakka ja muut päihteet on syytä jättää pois kokonaan. Katso tarkemmin vältetttävistä ruoka-aineista alla.

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja sekä äidin että lapsen hyvinvoinnille. Siksi on tärkeää että tuleva äiti syö monipuolisesti ja vaihtelevasti. Suositeltavasta ruokavaliosta voit lukea tarkemmin aikaisemmista blogipäivityksistä (osa1, osa2 ja osa3)

A-vitamiinin saantia rajoitettava koko raskauden ajan, älä syö maksaruokia

Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan. Maksan korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus voi lisätä epämuodostuma- ja keskenmenoriskiä. Maksamakkaraa ja –pasteijaa voi halutessaan käyttää 2 viipaletta (n. 30 g)/päivä, enintään 200 g/viikko ja enintään 100 g/kerta. A-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita tai kalanmaksaöljyä ei myöskään tule nauttia. RUokia, joissa on A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja, voi huoletta syödä raskaudenkin  aikana; karotenoideja on mm. värikkäissä kasviksissa kuten tomaatissa, porkkanassa, mansikassa ja paprikassa.

Näin vältät listerioosin ja toksoplasmoosin

Muita selkeästi vältettäviä ruoka-aineita ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pateet ja mäti, sekä pastöroimatonta maitoa (esim. tilamaito) sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot (kuten brie, gorgonzola ja chévre). Kovissa, kypsytetyissä juustoissa, kuten edamissa ja emmentalissa listeriabakteeri ei pysty lisääntymään. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastettaessa eikä suolatessa. Listeriabakteerin aiheuttama listerioosi voi johtaa keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen ja aiheuttaa lapselle vaikeita yleisinfektioita.

Toksoplasmatartunnan ihminen voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta, kuten tartarpihveistä, raa’asta jauhelihataikinasta, riimilihasta, parmankinkusta, joita ei suositella syötävän edes pieniä määriä. Kuumennettuina näitä voi käyttää.  Toksoplasmatartunnan saattaa saada myös pesemättömistä tai raaoista vihanneksista, hedelmistä tai marjoista tai käsittelemällä suojaamatta puutarhamultaa tai kissanhiekkaa. Raskauden aikainen toksoplasmainfektio saattaa johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa sikiölle vakavan infektion.

Jätä sisävesien vanhat petokalat syömättä

Haukea on vältettävä kokonaan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Muita petokaloja suositellaan rajoitetusti: sisävesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista syöntiä on vältettävä elohopeapitoisuuksien vuoksi. Itämeren isoa silakkaa, lohta ja meritaimenta voi syödä enintään 1-2 kertaa kuukaudessa. Kalaa voi ja tuleekin syödä eri suositeltavia kalalajeja vaihdellen 2-3 kertaa viikossa. Kalan rasvahapoilla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Lisäksi kalasta saa D-vitamiinia ja hyvänlaatuisia proteiineja.

Ei liikaa lakua ja salmiakkia

lakut

Säännöllistä lakritsin ja salmiakin syömistä ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g päivässä. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta, nostaa verenpainetta ja lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Turvallisena määränä pidetään alle 500 milligrammaa glykyrritsiiniä viikossa. Tämä määrä saadaan noin sadasta grammasta puhdasta lakritsia. Eri lakritsi- ja salmiakkituotteiden lakritsi- ja glykyrritsiinipitoisuudet vaihtelevat.

Täydellinen lista raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista löytyy täältä.

 

Sikiön kehitys kohdussa

Raskaus

uakuva2

Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisistä kuukautisista, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Hedelmöitys tapahtuu noin kahden viikon kuluttua viimeisten kuukautisten alusta, minkä takia raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.

Vauvan kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja erityisesti ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita, kun alkion eri kerroksista kehittyvät aiheet kaikille elimille ja kudoksille. Virheet kehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana.

Sikiön kehityksen ja kasvun myötä naisen elimistö muuttuu paljon, vatsa kasvaa ja hormonitoiminta muuttuu. Sikiö jatkaa nopeaa kasvuaan ja eri elimet ja toiminnot kypsyvät pikkuhiljaa raskauden aikana. Raskausviikkojen 17.–20. paikkeilla äiti yleensä alkaa tuntea lapsen liikkeitä; sikiöllä on tuolloin ruhtinaallisesti tilaa harjoitella liikkumista kohdussa.

Raskauden puolivälin jälkeen aletaan puhua jo vauvasta, joka jatkaa nopeaa kasvuaan äidin vatsassa ja myös kuulee ja näkee jo. Raskauden loppupuolella vauva yleensä kääntyy pää alaspäin ja liikkeet rauhoittuvat tilan käydessä ahtaaksi.

Netti on pullollaan erilaisia raskauslaskureita, animaatioita ja sivustoja, joilla kuvataan sikiön kehitystä viikoittain tai kuukausittain. Lue niistä lisää jos haluat tietää tarkemmin mitä eri raskausviikkoina vatsassasi tapahtuu.