Tämän päivän Helsingin Sanomissa on artikkeli raskauspahoinvoinnista. Erikoislääkäri Hilkka Ijäs antaa vinkkejä, joista saattaa olla apua pahoinvoinnin hillitsemiseen.
Paljonko kehossasi on rasvaa ja lihasta? Kehonkoostumusmittaus uudella laitteella
Mistä kehomme koostuu…?
Kehomme sisältää rasvaa ja rasvatonta kudosta. Rasvaton kudos koostuu lihaksista, vedestä, luustosta ja sisäelimistä. Elävien ihmisten kehon koostumusta ei voida mitata suoraan, vaan kehon koostumuksen arviointia varten on mitattava jokin kehon ominaisuus, esimerkiksi kehon tilavuus. Näistä tuloksista saadaan laskettua kehon koostumus.
Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa kehonkoostumus mitataan BOD POD –kehonkoostumuslaitteella, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Muualla maailmassa laitteisto on käytössä mm. tutkimuksissa, sairaaloissa ja urheilijoiden valmennuksessa. Mittaus kestää ainoastaan 5 minuuttia ja on täysin turvallinen myös raskaana oleville ja lapsille.
Mikä on BOD POD-kehonkoostumusmittaus…?
BOD POD-kehonkoostumuslaite mittaa kehon tilavuuden ja painon. Näiden avulla saadaan kehon tiheys, josta edelleen %-osuudet kehon rasvalle ja rasvattomalle kudokselle. Mittauslaite näyttää vähän avaruuskapselilta, mutta se on vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntynyt laitteisto. Mittaus on mitattavan näkökulmasta helppo suorittaa ja se antaa luotettavan kuvan kehon koostumuksesta. Mittauksen luotettavuutta parantaa se, että mittaus suoritetaan tiettyjä periaatteita noudattaen. Esimerkiksi pari tuntia ennen mittausta tulee olla syömättä ja juomatta, ja hiukset peitetään uimalakin alle.
Mitä arvoja mittauksesta saa…?
BOP POD-tulos kertoo henkilön painon, kehon rasvaprosentin ja rasvan massan.
Kehon rasvaprosentti ilmoittaa rasvan määrän prosentteina koko kehon painosta. Rasvaprosenttiin vaikuttavat monet tekijät, kuten sukupuoli, perimä, ylipaino, aineenvaihdunta sekä liikunta- ja ruokavaliotottumukset. Rasvaprosentti on parempi mittari ylipainon arviointiin kuin painoindeksi, sillä jälkimmäinen sisältää tiettyjä oletuksia lihasten kunnosta. Esimerkiksi jos lihaskunto on heikko, painoindeksi voi näyttää normaalipainoa, vaikka rasvaprosentti onkin suurentunut.
Normaali kehon rasvaprosentti naisilla on noin 22-30%, miehillä luku on alhaisempi. Naisen suurempi rasvamäärä, joka edelleen lisääntyy raskauden aikana, on tarkoituksenmukainen varsinkin imetyksen kannalta. Raskauden aikana saatavia tuloksia tulkitaankin varovaisemmin, mutta synnytyksen jälkeen menetelmällä voi näppärästi seurata painon muutosta.
Ultraäänitutkimukset raskauden aikana
Sikiön ultraääni- eli kaikututkimus on turvallinen ja monessa suhteessa hyödyllinen raskaudenaikainen tutkimus. Tutkimus voidaan tehdä joko vatsan päältä tai emättimen kautta. Seulonta-asetuksen mukaisesti kaikki kunnat tarjoavat raskaana oleville naisille kaksi raskaudenaikaista ultraäänitutkimusta. Osallistuminen tutkimuksiin on aina vapaaehtoista. Varhaisraskaudessa raskausviikoilla 10-14 selvitetään mm. raskauden sijainti, sikiön elossa olo, sikiöiden lukumäärä ja arvioidaan raskauden kesto. Perheen niin toivoessa voidaan myös tehdä niskaturvokemittaus, joka verikokeisiin ja äidin tietoihin yhdistettynä antaa trisomiariskiluvun, eli tiedon siitä, kuinka suuri riski sikiöllä on tietynlaisiin kromosomipoikkeavuuksiin. Mikäli riskisuhde on yli 1/250, tarjotaan lisätutkimuksia. Toinen kuntien tarjoama maksuton ultraäänitutkimus on raskauden puolivälissä tehtävä rakenneultraäänitutkimus. Siinä on tarkoitus seuloa sikiön vaikeat rakennepoikkeavuudet. Tutkimus tehdään joko raskausviikolla 18+0 – 21+6 tai vaihtoehtoisesti äidin toiveesta 24 raskausviikon jälkeen, jolloin ei ole enää mahdollisuutta keskeyttää raskautta.
Ultraäänitutkimuksissa saadaan paljon tietoa sikiöstä ja raskauden tilasta. Rakenteiden lisäksi voidaan mm. arvioida sikiön paino/kasvu, asento kohdussa, lapsivesimäärä, istukan sijainti ja kohdunkaulan normaalius. Sikiön vointia ja istukan toimintaa voidaan kartoittaa doppler-mittauksin, joissa tutkitaan sikiön ja napanuoran verenvirtausta ja erityisesti virtauksen vastusta. Ultraäänitutkimuksista arvellaan olevan hyötyä myös äidin ja lapsen kiintymyssuhteen tukemisessa.
Ultraäänitutkimukset raskausdiabeteksen seurannassa
Raskausdiabeetikoille tarjotaan usein kolmas kaikututkimus raskauden loppupuolella. Etenkin lääkehoitoa tarvitsevat äidit ja ne, joilla sokeritasapaino ei ole ollut hyvä, saavat ajan ultraäänitutkimukseen. Tutkimus tehdään yleensä viimeistään raskausviikolla 36-38. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti sikiön kasvuun ja pyritään löytämään aikaan nähden suurikokoiset sikiöt. Lisäksi arvioidaan sikiön vointi ja lapsivesimäärä. Lapsivesimäärä voi lisääntyä, jos verensokeritasapaino on ollut huono. Raskausdiabeetikoilla myös verenpaineen nousu raskausaikana on keskivertoa yleisempää ja tällä voi olla vaikutusta istukan toimintaan ja siten sikiön vointiin ja doppler-virtauksiin. Mikäli sikiö todetaan selvästi aikaan nähden suureksi (yli + 2 sd, ennuste > 4,5 kg raskausviikolla 40), harkitaan synnytyksen käynnistämistä jo ennen laskettua aikaa.
Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa tarjottava ultraäänitutkimus
Halukkaille äideille tarjotaan erikoislääkärin tekemää ultraäänitutkimusta loppuraskaudessa. Tutkimus tehdään raskausviikolla 34-37 vatsan päältä Tyksin äitiyspoliklinikan tiloissa. Tutkimuksessa tarkistetaan sikiön tarjonta, lapsivesimäärä, tehdään painoarvio ja arvioidaan lapsen vointia napavaltimon doppler-mittauksella.
Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Mitä ruokavalintoja raskaana olevalle?
Uudistunut ruokakolmio antaa vinkkejä ruokien valintaan. Ruokakolmio seisoo vahvalla jalustallaan: kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi hyvä syödä useita kertoja päivässä monessa muodossa. Puoli kiloa päivässä saattaa kuulostaa paljolta, mutta tämä tulee itse asiassa täyteen verrattain helposti. Pari hedelmää, marjoja puurossa sekä raastetta, salaattia ja lisäkekasviksia aterioilla. Juurekset sopivat mukavaksi rouskuteltavaksi vaikkapa välipalalla.
Seuraavana kolmiossa tulevat täysjyväviljaiset leipä, puuro ja mysli sekä täysjyväviljalisäkkeet ja peruna. Kun valitsee täysjyväisinä, saa samalla runsaasti ravintokuitua. Kuitu hellii mm. vatsan toimintaa. Täysjyvän tunnistaa pakkauksissa maininnasta täysjyvä, tai tumma. Yleensä rukiiset tuotteet sisältävät myös runsaasti kuitua. Valitsemalla vähemmän suolaa sisältään leivän, voi samalla hillitä suolan saanti ruokavaliosta. Raskauden aikana suola saattaa lisätä turvotuksia. Peruna on maukkainta sellaisenaan ilman kermalisäystä tai rasvassa paistamista.
Maitovalmisteet löytyvät seuraavaksi, kun kiivetään ruokakolmiota kohti huippua. Nämä kannattaa valita vähärasvaisina. Verrattain pienillä valinnoilla pystyy itse säätelemään esimerkiksi kovan rasvan määrää ruokavaliossaan. Vaihtamalla kolme lasillista kevytmaitoa rasvattomaksi maidoksi säästyy 6 grammalta kovaa rasvaa päivittäin. Tämä on suomalaisen naisen keskimääräisestä rasvan saannista (n 70 g päivässä) jo verrattain iso siivu. Raskauden aikana kalsiumin tarve on suurentunut. Tämä lisätarve hoituu lasillisella rasvatonta maitoa.
Ravintorasvojen lohkoon on tuttujen kasviöljyjen ja margariinien rinnalle tullut pähkinät ja siemenet. Pähkinöiden, manteleiden ja siementen sopiva paikka lieneekin tässä lohkossa, sillä ne sisältävät runsaasti rasvaa. Päivittäinen käyttömäärä saisi olla pieni, vain pari ruokalusikallista (n 30 g), koska isosta määrästä saa helposti jo liikaakin energiaa tarpeeseen nähden.
Kala ja siipikarja on erotettu punaisesta lihasta ja kananmunasta, jotka nyt sijaitsevat lähes kolmion huipulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kalaa on hyvä nauttia 2-3 kertaa viikossa. Paitsi raskaana olevien suositellaan olemaan syömättä haukea, koska se kerää elohopeaa. Punaista lihaa ja makkaroita tms. sen sijaan suomalaiset voisivat syödä vähemmänkin (alle puoli kiloa viikossa) ja kananmunia 2-3 kpl viikossa.
Ylimmäksi ruokakolmiossa on päässyt hauska ryhmä: sattumat. Näitä ei tarvitse ruokavalioon kuulua kuin satunnaisesti, ei ainakaan päivittäin. Sattumia ovat herkut mm. makeiset, rasvaiset, makeat tai suolaiset leivonnaiset ja virvoitusjuomat.
Nämä vinkit ruokien valinnasta sopivat hyvin myös vauvaa odottavalle. Monipuolinen ja vaihteleva ruoka yleensä turvaa myös tarpeellisten suojaravintoaineiden eli vitamiinien, kivennäisaineiden ja välttämättömien rasvahappojen sekä proteiinin osasten aminohappojen saannin. Raskaana oleva nainen tarvitsee sekä oman hyvinvointinsa kannalta että kehittyvän vauvan kannalta monipuolista ruokaa.
Uusi ruokakolmio näyttää tältä: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ruokakolmio_teksteilla_iso_web.jpg
Linkkejä uutisiin raskausdiabeteksesta
Helsingin Sanomat (10.1.2014) ja Potilaan lääkärilehti (10.1.2014) uutisoivat synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Marja Vääräsmäen (OYS) Lääkäripäivillä pitämästä esityksestä aiheesta Raskausdiabetes. Uutisten mukaan Vääräsmäki kertoi esityksessään mm. raskausdiabeteksen taustoista, esiintyvyydestä, diagnoosista, riskitekijöistä, hoidosta, hoidon tarkoituksesta ja lapsen sekä äidin riskistä sairastua tulevaisuudessa. Marja Vääräsmäen kerrotaan todenneen raskausdiabeteksen tärkeimmiksi riskitekijöiksi ylipainon ja perintötekijöistä johtuvan diabetesalttiuden. Lisäksi uutisten mukaan Vääräsmäki toteaa raskasdiabeteksen tehokkaan hoidon ensisijaisena tarkoituksena olevan pyrkiä estämään sikiön liiallista kasvua ja antamaan äidille valmiuksia pienentämään omaa diabetesriskiään. Hoidon kulmakiveksi on nostettu terveellinen ruokavalio, ja eduksi on myös muiden terveellisten elintapojen, erityisesti liikunnan, lisääminen. Kumpikin lähde otsikoi uutisen huomioimaan myös raskauden jälkeisen ajan raskausdiabeetikoiden kasvaneen myöhemmän diabetesriskin johdosta.
Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyivät! Mitä uutta raskaana oleville?
Suomalaiset ravitsemussuositukset on nyt päivitetty. Suositukset nostavat esille keskeisiä asioita ruokavaliossa. Kaikkein tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus eli se millaisia valintoja ruokakaupassa tekee ja mitä säännöllisesti syö viikkojen tai kuukausien kuluessa. Yksittäiset ruoka-aineet eivät kokonaisuutta hetkauta eivätkä sinänsä edistä tai heikennä terveyttä.
Ravitsemuksella on erityisen tärkeä merkitys raskausaikana. Äidin hyvä ruokavalio on myös vauvan hyvä ruokavalio!
Terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluu edelleen runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Myös palkokasvit voi ottaa paremmin käyttöön. Lisäksi terveyden kannalta hyvään ruokavalioon kuuluu kalaa, kasviöljyä ja kasviöljypohjaisia levitteitä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Myöskään vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita ei kannata unohtaa. Nämä kaikki sopivat erinomaisesti myös odottavalle äidille. Näillä ruokavalinnoilla toteutuvat suositusten tavoitteet pitkälti: nauti hyvälaatuisia hiilihydraatteja ja hyvälaatuisia rasvoja. Ruokana tämä tarkoittaa runsaasti kuitua (täysjyväviljatuotteet ja kasvikset) ja pehmeitä rasvoja (kasviöljy) sisältäviä ruokia. Kuitu, liikkumisen ohella, mm. tasaa veren sokeritasoja raskauden aikana. Kuitu edistää myös suolen toimintaa, joka saattaa raskauden aikana oikutella. Puhdistettua viljaa tai sokeria tai kovaa, tyydyttynyttä rasvaa muodossa tai toisessa (esim. valkoinen leipä, karkit tai monet leivonnaiset) ei tarvita. Päinvastoin näistä voi olla terveydelle haittaa.
Monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon ei tarvita ravintolisiä, lukuunottamatta D-vitamiinia. Raskaana oleville naisille pätee jo aiemmin annettu suositus, D-vitamiinia tarvitaan ruokavalion lisäksi valmisteena 10 μg päivässä. Entä muut vitamiini ja kivennäisaineet – toiko suositus uudistuksia? Folaatin saantisuositusta nostettiin ja uusi suositus on 500 μg päivässä. Folaatti on raskaana olevalle tärkeä B-ryhmän vitamiini, jonka saannista ruokavaliossa kannattaa huolehtia. Folaattia on eniten vihreissä kasviksissa, palkokasveissa ja maksassa. Myös täysjyväviljavalmisteet ja marjat ovat tärkeitä folaatin lähteitä. Maksaa voi kuintenkin käyttää vain pieniä määriä raskauden aikana: maksaruokia tulisi välttää kokonaan ja maksamakkaraakin syödä vain rajoitetusti. Lue lisää Eviran sivustolta.
Tässä muutamia hyviä folaatin lähteitä ravinnossa. Listassa on folaatin määrä (μg) 100 grammassa elintarviketta (Lähde: Fineli, ruokakori www.fineli.fi/foodbasket.php)
Punajuuri 150
Vihreä papu 145
lehtikaali 120
ruusukaali 93
kukkakaali 86
parsakaali 79
hapankorppu 76
ruisleipä 70
sekaleipä 58
kiivi 42
appelsiini 27
mansikka 36
vadelma 33
Toteutuuko sinun ruokailussasi lautasmalli? Tarkista täältä: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+valintoihin/lautasmalli/
Miksi Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen kannattaa osallistua?
Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin painoa raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.
Kaikki tutkimukseen osallistuvat naiset saavat tietoa omasta ja lapsen terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.
Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.
Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus
Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimus
Raskausdiabetes ja Ravinto – tutkimus käynnistyi syksyllä 2013. Tutkimuksessa selvitetään miten raskaudenaikainen ravitsemus ja erityisesti maitohappobakteeri- sekä kalaöljyvalmisteet vaikuttavat odottavan ja imettävän äidin sekä syntyvän lapsen terveyteen. Tutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston ja Tyks:n (Turun yliopistollinen keskussairaala) Naistenklinikan kanssa.
Tutkimukseen osallistujat ovat raskautensa alussa olevia terveitä naisia, joiden painoindeksi (BMI) on yli 25. Tutkimuksen aikana naiset käyvät tutkimuskäynneillä 2 kertaa raskauden aikana sekä 4 kertaa synnytyksen jälkeen yhdessä lapsen kanssa. Tutkimusvalmisteita käytetään raskauden ajan ja 6kk synnytyksen jälkeen.
Tutkimuksen aikana äideiltä sekä lapsilta kerätään mm. verinäytteitä ja äidit täyttävät kyselylomakkeita sekä ruokapäiväkirjaa tutkimuskäyntien yhteydessä. Kehonkoostumusta määritetään laitteistolla, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Osallistujat saavat tietoa terveydestään ja ravitsemuksestaan. Tutkimusvalmisteiden lisäksi kaikki osallistujat saavat ilmaiseksi D-vitamiinilisän raskauden ja imetyksen ajaksi sekä ylimääräisen ultraäänitutkimuksen raskauden lopulla. Tutkimuksessa kertyy arvokasta tietoa ravitsemuksen merkityksestä raskausdiabeteksen synnyssä. Myös äidin ravitsemuksen merkitystä lapsen terveyteen valotetaan.
Kiinnostuitko kuulemaan lisää ja osallistumaan? Ota yhteyttä tutkijoihin!: 050-4004 903 tai raskausdiabetesjaravinto@utu.fi . Tutkimukseen otetaan mukaan uusia raskaana olevia naisia.
Varhainen ravitsemus
Tämän blogin tarkoituksena on jakaa Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimukseen osallistuville äideille ajankohtaista asiaa liittyen tutkimuksen etenemiseen sekä tietoa mm. raskaudesta, imetyksestä, lapsen kehityksestä ja ravitsemuksesta. Ensimmäisenä aiheena on varhainen ravitsemus.
Varhaisella ravitsemuksella tarkoitetaan sikiöajan ja varhaislapsuuden ravitsemusta. Varhaisen ravitsemuksen laadun on osoitettu vaikuttavan kehittyvän lapsen terveyteen ja sairauksien riskiin jopa aikuisuuteen asti. Äidin hyvä ravitsemus odotus- ja imetysaikana on siis ratkaiseva tekijä lapsen hyvälle terveydelle. Suosi siis vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä syö säännöllisesti ja monipuolisesti kalaa. Vältä sokeria ja pitkälle prosessoituja tuotteita. Maito-, liha- ja viljatuotteista valitse tuotteita, jotka sisältävät täysjyväviljaa ja hyvälaatuista rasvaa. D-vitamiinilisää ei myöskään sovi unohtaa!
Myös isän ruokavalio näyttää vaikuttavan sikiön ja lapsen kehitykseen jo kohdussa; ohessa uutinen aiheesta:
Hyvää Joulua kaikille, syökää hyvin =)
Tutkimuksen rekrytointi on alkanut!
Tutkimuksen rekrytointi on aloitettu syyskuussa Turun kaupungin ja ympäristökuntien alueella.