Kuukausi: huhtikuu 2015

Filosofi Esa Saarinen piti vierailuluennon torstaina 23.4. otsikolla ” Reflections on Socratic Existentialist Philosophy”. Saarinen kartoitti luennossaan pääasiassa omakohtaisten esimerkkien avulla mahdollisia tapoja tehdä filosofiaa sokraattisesta hengessä. Hänen luentonsa oli osa oppiaineen järjestämää eksistentiaali-filosofian kurssia.

Saarisen viesti filosofian opiskelijoille ja tutkijoille oli, että maailmaan voi vaikuttaa muutenkin kuin tutkimuksen kautta. Oma filosofian tuntemus ei saa jäädä pelkäksi abstraktiksi tiedoksi, vaan sen täytyy konkretisoitua myös arjessa ja omassa elämässä, erityisesti toisten ihmisten kohtaamisessa. Tässä Saarinen katsoi nykyisellä akateemisella filosofialla olevan vielä parantamisen varaa.

Muutama yleisökysymys haastoi Saarisen oman painotuksen, joka on selvästi positiivisessa. Erityistä huolta aiheutti perinteisen filosofian argumentatiivinen luonne, joka tuottaa vastakkainasettelun näkemysten välille, ja se, voiko Saarisen positiiviseen keskittyvä filosofia olla yhteen sovitettavissa tämän perinteisemmän, konfrontaatioita tuottavan filosofian kanssa.

Saarinen totesi, että filosofit ovat monesti tarkkoja siitä, miten ”filosofia” terminä määritellään, ja jos se, mitä hän tekee, ei lopulta sovi tuohon määritelmään, ei se haittaa häntä. Toisaalta Saarinen ei nähnyt todellista ristiriitaa argumentatiivisen filosofian ja hänen oman positiivisen asennoitumisensa kanssa: argumentoidakin voi monella eri tavalla, myös positiivisesti ja riitelemättä, kuten Saarisen oma esimerkki eittämättä osoittaa.

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjesti yhteistyössä filosofian oppiaineen kanssa ”Holhous ja huolenpito”-aiheisen seminaarin 21.4.2015. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella esimerkiksi yksilön ja yhteiskunnan vastuuseen sekä holhouksen ja huolenpidon väliseen rajanvetoon liittyviä kysymyksiä.

Päivän aluksi kuultiin kaksi näkökulmaa terveydenhuollon piiristä. Terveystieteiden tohtori Lauri Kuosmanen puhui pakkohoidosta psykiatrisen sairaanhoidon piirissä. UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön johtoryhmän jäsen, lastentautien erikoislääkäri Samuli Rautava puolestaan esitti lastenlääkärin näkökulman lapsipotilaiden holhoamiseen. Hän muun muassa pohti, miksi aikuisille sallitaan lääketieteellisesti huonolta vaikuttavia valintoja oman hoitonsa suhteen autonomian perusteella, mutta lapsille ei.

Seminaarin loppupuolella kuultiin THL:n tutkija Katariina Warpeniuksen puheenvuoro suomalaisesta alkoholipolitiikasta. Warpeniuksen esityksessä keskityttiin erityisesti tutkimaan yökerhojen aukioloaikojen rajoittamisen mahdollisia vaikutuksia alkoholinkäyttöön ja siihen liittyviin pahoinpitelytapauksiin. Lisäksi kuultiin filosofian laitoksen tutkijan Juho Ritolan esitys vapaaseen laskuun liityvistä holhous ja huolenpito-näkökulmista. Ritolan näkemyksen mukaan vapaaseen laskuun, kuten muihinkin lajeihin, liittyy riskejä, mutta taitava harrastaja on tietoinen riskeistä ja pyrkii minimoimaan itselleen ja muille koituvan harmin.

Tapahtuma on jatkoa viime vuoden “Tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka” -seminaarille.UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö pyrkii myös tulevaisuudessa järjestämään vastaavia yhden päivän seminaareja pitääkseen yllä yhteiskunnallista ja akateemista keskustelua bioeettisistä aiheista.

Voit lukea lisää seminaarista myös yliopistoviestinnän artikkelista täältä.

—

The UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit organized a one-day seminar on care and paternalism in cooperation with the Unit of Philosophy. The four speakers of the seminar delivered excellent approaches on the themes of care and paternalism in the context of Finnish healthcare, alcohol policies and ”extreme” sports.