Suomen akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt yli neljän miljoonan euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa kehitetään ja tutkitaan käyttäytymistieteellisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hanketta vetää Turun yliopisto, ja siinä ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pellervon taloustutkimus, Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.
“Ilmastonmuutos on globaali kysymys, joka vaatii yksilöiltä vaikeita päätöksiä. Yksi keino vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen on tarjota eri valintamahdollisuudet niin, että ikään kuin ’tuupataan’ yksilöitä kohti parempia valintoja heidän ja yhteisön kannalta ilman, että valinnanvapautta kuitenkaan rajoitetaan”, kertoo CLIMATE-NUDGE-tutkimuskonsortion johtaja, professori Paula Salo Turun yliopistosta.
Hankkeen tutkijat käyttävät hyödykseen käyttäytymistieteen välineitä, etenkin nudge- eli tuuppausteoriaa, jotta voitaisiin luoda yhteisöllisesti hyväksyttäviä keinoja auttaa ihmisiä tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä. Nudge-teorian ideana on muokata ympäristöä, jossa ihmiset tekevät päätöksiä siten, että tietyt päätökset tulevat aikaisempaa suositummiksi. Tekniikkaa on käytetty mm. eläkesäästämisen lisäämisessä Yhdysvalloissa, ja sen kehittäjä Richard Thaler sai taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 2017.
Hankkeessa kehitetään ilmaston tilaa parantavia ”tuuppauksia” ja niiden vaikuttavuutta verrataan perinteisiin ohjausmenetelmiin kuten verotukseen. Toimien hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi niitä arvioidaan niin eettiseltä, taloudelliselta kuin terveydelliseltäkin kannalta.
”Yhteiskunnallinen tavoitteemme on luoda uusia skaalautuvia, kustannustehokkaita, terveyttä edistäviä ja eettisesti kestäviä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan perinteisten yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tueksi”, Paula Salo tiivistää.
Kaupungit ja metsänomistajat mukana yhteistyössä
Tutkimushankkeessa ilmastotuuppauksen toimenpiteitä luodaan läheisessä yhteistyössä esimerkiksi kaupunkien ja metsänomistajien kanssa. Tuuppaustoimilla tähdätään muun muassa kävelemisen, pyöräilemisen ja julkisten kulkuvälineiden käytön lisäämiseen työmatkaliikenteessä ja koulumatkoilla. Metsänomistajia ja metsäammattilaisia taas ohjataan hiilinieluja kasvattavien metsänhoitomenetelmien käyttöön.
”Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa analysoimme tilannetta, missä tuhannet julkisen sektorin työntekijät siirtyvät uusiin toimitiloihin, joissa parkkipaikkojen määrä on selvästi aiempaa vähäisempi”, Paula Salo kertoo.
Tuuppaustoimien suunnittelun ja kokeilujen rinnalla konsortio tekee jatkuvaa tutkimustyötä niiden vaikutuksista ilmastopäästöjen kehitykseen, talouteen, ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin. Olennaista on myös se, että ihmiset kokevat toimenpiteet oikeudenmukaisiksi ja hyväksyttäviksi ja että ne eivät aseta tuuppauksen kohteena olevia henkilöitä eriarvoiseen asemaan. Näihin asioihin hankkeessa pureudutaan käytännön etiikan tutkimuksella.
Filosofinen etiikka hankkeessa
Filosofit Polaris Koi ja Helena Siipi tutkivat hankkeessa tuuppauksen etiikkaa. Tavoitteena on löytää eettisesti parhaat tavat toteuttaa ilmastotuuppausta. Keskeiset kysymykset liittyvät ilmastotoimiin eritavoin suhtautuvien ihmisten oikeuksiin sekä lokaaliin ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Filosofisen etiikan tuloksia yhdistettään hankkeessa sosiologiseen tutkimukseen siitä, millaisia tuuppauksia ihmiset pitävät hyväksyttävinä.
Tutkimushankkeen rahoitus tulee Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) -ohjelmahausta. Hankkeen ensimmäinen 3-vuotinen rahoituskausi alkaa heti.
Lisätietoja:
Paula Salo, tutkimuskonsortion johtaja, Turun yliopiston psykologian oppiaine,
paula.salo@utu.fi, 050 468 2458
Partnerit:
Jaana Halonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuskonsortion varajohtaja
Jenni Ervasti, Työterveyslaitos
Timo Lanki, Itä-Suomen yliopisto
Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloustutkimus PTT ry
Marko Tainio, Suomen ympäristökeskus
