Turussa tuiskutti lunta, kun Susanne Uusitalo pakkasi reppunsa ja lähti Sevillassa sijaitsevaan Loyola Universidadiin Erasmus+ opettajavaihtoon muutamaksi päiväksi. Hän opetti paikallisille väitöskirjatutkijoille tutkimusetiikkaa. Seminaariin eksyi myös yliopiston tutkijoita ja muutama vierailija läheisestä yliopistosta. Paikallisen tutkimusetiikan opettajan avulla hän pääsi myös mukaan henkilökunnan arkeen hetkeksi. Opetusvaihto oli lyhyt ja intensiivinen, mutta antoisa ja kaiken kruunasi Sevillan maaliskuinen auringonpaiste ja hellelukemat. Uusitalo on jo takaisin Turussa, mutta yhteistyö uusien kollegoiden kanssa jatkuu.
Turun kaupunginkirjaston luentosarjassa käsiteltiin ilmastonmuutosta koskevia salaliittoteorioita tiistaina 10. toukokuuta. Ilmastoskeptisismi on vähenemään päin, mutta yhä sitä esiintyy. Yksi taustaselitys asialle on (antropogeenisen) ilmastonmuutoksen kieltävien salaliittoteorioiden yleisyys. Luennossaan Juha Räikkä arvioi, että aiheeseen liittyy myös vakavia eettisiä kysymyksiä.
VTM Taina Heimon lisensiaatintyö tarkastettiin perjantaina 6. toukokuuta 2022 Publicumissa. Vastuun käsitettä koskevan tutkimuksen tarkastajina toimivat dosentti Marko Ahteensuu (Valvira) ja tohtori Susanne Uusitalo (TY). Keskustelu oli onnistunutta ja tarkastajien havainnot opettavaisia ja tarkkoja. Puhetta johti työn ohjaaja Juha Räikkä.
Pääosin etiikan ja teonfilosofian alaan lukeutuva väitöstutkimus selvitti itsekontrollin luonnetta tukemalla filosofista käsiteanalyysiä myös empiirisin väittein ja ammentaen mm. vammaistutkimuksesta ja psykologian ja psykiatrian filosofiasta. Väitös puolusti funktionalistista, arvodeflationistista itsekontrollin määritelmää ja käsitteli myös tällaisen itsekontrollikäsityksen seurauksia moraalista vastuuta ja neuroetiikkaa käsitteleville keskusteluille.
Väitöksessä keskusteltiin muun muassa vammaisuuden sosiaalisesta mallista, itsekontrollin fenomenologiasta, sosiaalisen ja geneettisen kausaation vuorovaikutteisesta suhteesta ja siitä, millaisia eri tulkintoja itsekontrollin esimerkeistä voidaan tehdä.
Koi jatkaa väitöksen jälkeen työtään monitieteisessä Ilmastotuuppaus -tutkimushankkeessa, jossa hän käsittelee käyttäytymisen ohjaamiseen liittyviä eettisiä ja teoreettisia kysymyksiä.
Yhteiskuntafilosofiaan keskittyvä lehti Critical Review of International Social and Political Philosophy palkitsi vuoden 2019 parhaat lehdessä julkaistut artikkelit tammikuussa 2021. Juha Räikän kirjoitus tasa-arvo-olettamasta ylsi toiselle sijalle ja palkittiin kunniamaininnalla. Artikkeli ”On the Presumption of Equality” on myös vuoden ajan ilmaiseksi luettavissa. Parhaana palkittu artikkeli käsittelee libertarismia.
Joululoma on rentoutumisen ja rauhoittumisen aikaa – ehkä hiljentymisen ja pohdiskelunkin. Askeettinen pimeys, kylmyys ja tänä vuonna aivan erityisellä tavalla hiljentynyt elämänmeno houkuttelevat tekemään oloaan kotoisaksi sohvan nurkkaan pikkujoulurientoihin valmistautumisen sijasta. Toisaalta kulunut vuosi on ollut monella tapaa myös stressaava, ja ainakin toisille myös jouluhyörinä aiheuttaa ylimääräistä työtä. Sohvan pohja, villasukat, glögi ja pysähtyminen ovatkin siis ihan paikallaan.
Toivottavasti jokaisella filosofilla ja filosofian ystävällä on joululomalla aikaa heittäytyä sinne sohvalle ja lueskella omaa lemppariklassikkokirjaansa tai tarttua johonkin aivan uuteen tuttavuuteen. Turun filosofian tutkijoilta on tänä vuonna julkaistu useita kiinnostavia populaarimpiakin teoksia, jotka toiminevat loistavasti palanpainikkeeksi sekä henkiseen että fyysiseen jouluähkyyn.
Gaudeamukselta on ilmestynyt Simo Kyllösen ja Markku Oksasen toimittama Ilmastonmuutos ja filosofia, johon ovat kirjoittaneet muun muassa filosofian yliopistolehtori, dosentti Helena Siipi ja tohtorikoulutettava Mikko Puumala. Helena Siipi kirjoittaa siitä, miten luontoa tulisi suojella ilmaston lämmetessä, ja Mikko Puumala puolestaan kirjoittaa ihmisyydestä kriisin kynnyksellä pohtien, viekö ihmisen perusolemus väistämättä kohti ilmastokatastrofia.
Filosofian kollegiumtutkija, dosentti Elisa Aaltola puolestaan on toimittanut yhdessä Vilma Hännisen kanssa teoksen Ihminen kaleidoskoopissa (Gaudeamus) sekä Me ja muut eläimet: Uusi maailmanjärjestys -teoksen (Vastapaino) yhdessä Birgitta Wahlbergin kanssa. Ihminen kaleidoskoopissa tutkii ihmiskäsitysten moninaisuutta filosofisesta ja historiallisesta näkökulmasta antiikista 2000-luvulle. Me ja muut eläimet kokoaa monialaisen joukon suomalaisia eläintutkijoita pohtimaan uusia näkökulmia eläinkuvaan ja -suhteeseen.
Open Court puolestaan julkaisee populaaria kirjasarjaa Popular Culture and Philosophy, jonka erinäisissä julkaisuissa käsitellään milloin minkäkin populaarikulttuurin ilmiön, kuten suositun tv-sarjan tai kirjan, filosofisia kysymyksiä. Tänä vuonna on ilmestynyt Courtland Lewisin toimittama KISS and Philosophy: Wiser than Hell, jossa tohtorikoulutettava Mikko Puumala pohtii tekstissään ”You Wanted the Best, You’ve Got the Right to the Best” mahdollista velvollisuuttamme säilyttää KISS-yhtye tuleville sukupolville ikään kuin se olisi jokin kulttuuriperintökohde tai suojelua kaipaava luontokohde.
Lisäksi filosofian tohtorikoulutettava Ville Kokko on kirjoittanut novellin God Is Alive elektroniseen kirjasarjaan After Dinner Conversation Series, joka julkaisee filosofisten ajatusten tai kysymysten ympärille rakentuvia lyhyitä kertomuksia ja keskustelunavauksia. Ville Kokon kirjoituksessa Jumala tarjoaa kiistämättömän todistuksen olemassaolostaan paatuneelle ateistille, mutta pohdittavaksi jää, mitä tällainen todiste tulisikaan tarkoittamaan käsityksillemme elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä.
Näistä lukuehdotuksista löytynee siis sopivia kavereita välipäivien väsymykseen moneenkin eri makuun. Näiden kirjavinkkien myötä filosofian oppiaineen blogi toivottelee makoisia joululomia itse kullekin säädylle!
Suomen akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt yli neljän miljoonan euron rahoituksen tutkimushankkeelle,jossa kehitetään ja tutkitaan käyttäytymistieteellisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hanketta vetää Turun yliopisto, ja siinä ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pellervon taloustutkimus, Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.
“Ilmastonmuutos on globaali kysymys, joka vaatii yksilöiltä vaikeita päätöksiä. Yksi keino vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen on tarjota eri valintamahdollisuudet niin, että ikään kuin ’tuupataan’ yksilöitä kohti parempia valintoja heidän ja yhteisön kannalta ilman, että valinnanvapautta kuitenkaan rajoitetaan”, kertoo CLIMATE-NUDGE-tutkimuskonsortion johtaja, professori Paula Salo Turun yliopistosta.
Hankkeen tutkijat käyttävät hyödykseen käyttäytymistieteen välineitä, etenkin nudge- eli tuuppausteoriaa, jotta voitaisiin luoda yhteisöllisesti hyväksyttäviä keinoja auttaa ihmisiä tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä. Nudge-teorian ideana on muokata ympäristöä, jossa ihmiset tekevät päätöksiä siten, että tietyt päätökset tulevat aikaisempaa suositummiksi. Tekniikkaa on käytetty mm. eläkesäästämisen lisäämisessä Yhdysvalloissa, ja sen kehittäjä Richard Thaler sai taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 2017.
Hankkeessa kehitetään ilmaston tilaa parantavia ”tuuppauksia” ja niiden vaikuttavuutta verrataan perinteisiin ohjausmenetelmiin kuten verotukseen. Toimien hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi niitä arvioidaan niin eettiseltä, taloudelliselta kuin terveydelliseltäkin kannalta.
”Yhteiskunnallinen tavoitteemme on luoda uusia skaalautuvia, kustannustehokkaita, terveyttä edistäviä ja eettisesti kestäviä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan perinteisten yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tueksi”, Paula Salo tiivistää.
Kaupungit ja metsänomistajat mukana yhteistyössä
Tutkimushankkeessa ilmastotuuppauksen toimenpiteitä luodaan läheisessä yhteistyössä esimerkiksi kaupunkien ja metsänomistajien kanssa. Tuuppaustoimilla tähdätään muun muassa kävelemisen, pyöräilemisen ja julkisten kulkuvälineiden käytön lisäämiseen työmatkaliikenteessä ja koulumatkoilla. Metsänomistajia ja metsäammattilaisia taas ohjataan hiilinieluja kasvattavien metsänhoitomenetelmien käyttöön.
”Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa analysoimme tilannetta, missä tuhannet julkisen sektorin työntekijät siirtyvät uusiin toimitiloihin, joissa parkkipaikkojen määrä on selvästi aiempaa vähäisempi”, Paula Salo kertoo.
Tuuppaustoimien suunnittelun ja kokeilujen rinnalla konsortio tekee jatkuvaa tutkimustyötä niiden vaikutuksista ilmastopäästöjen kehitykseen, talouteen, ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin. Olennaista on myös se, että ihmiset kokevat toimenpiteet oikeudenmukaisiksi ja hyväksyttäviksi ja että ne eivät aseta tuuppauksen kohteena olevia henkilöitä eriarvoiseen asemaan. Näihin asioihin hankkeessa pureudutaan käytännön etiikan tutkimuksella.
Filosofinen etiikka hankkeessa
Filosofit Polaris Koi ja Helena Siipi tutkivat hankkeessa tuuppauksen etiikkaa. Tavoitteena on löytää eettisesti parhaat tavat toteuttaa ilmastotuuppausta. Keskeiset kysymykset liittyvät ilmastotoimiin eritavoin suhtautuvien ihmisten oikeuksiin sekä lokaaliin ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Filosofisen etiikan tuloksia yhdistettään hankkeessa sosiologiseen tutkimukseen siitä, millaisia tuuppauksia ihmiset pitävät hyväksyttävinä.
Tutkimushankkeen rahoitus tulee Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) -ohjelmahausta. Hankkeen ensimmäinen 3-vuotinen rahoituskausi alkaa heti.
Lisätietoja:
Paula Salo, tutkimuskonsortion johtaja, Turun yliopiston psykologian oppiaine, paula.salo@utu.fi, 050 468 2458
Partnerit:
Jaana Halonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuskonsortion varajohtaja
Jenni Ervasti, Työterveyslaitos
Timo Lanki, Itä-Suomen yliopisto
Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloustutkimus PTT ry
Filosofian oppiaineen tutkija Matti Saarni puolusti menestyksekkäästi väitöskirjaansa ”Aspects of Objectivity and Objective Reference in Kant’s Transcendental Idealism” perjantaina 27.11.2020.
Väitöstilaisuudet järjestetään erityisjärjestelyin etäyhteyksillä ja rajoitetuilla osallistujamäärillä.
Zoom-yhteyden välityksellä tutkimuksen julkisena tarkastajana ja vastaväittäjänä toimi Marcel Quarfood, kustoksena paikan päällä oli Olli Koistinen.
Väitöskirjassaan Saarni paitsi analysoi Kantin objektiivisuuden käsitettä eri näkökulmista, hän argumentoi myös subjektivistisia Kant-tulkintoja vastaan ja Kantin objektiivisuuden käsitteen merkittävyyden puolesta.
Tervetuloa MOLEMMIN PUOLIN -filosofiatapahtumaan lauantaina 21.11.2020 klo 12–16. Tapahtuman järjestäjänä toimii filosofiaa ja ajattelun kulttuuria edistävä pieni yhdistys Sfääri ry yhteistyössä Turun yliopiston filosofian tutkijoiden kanssa.
Tämän vuoden tapahtuman teemana ovat UTOPIAT. Utopia on kirjaimellisesti paikka, jota ei ole. Se on paikka, joka on tunnetun todellisuuden ulkopuolella. Dystopiaa pidetään yleisesti utopian vastakohtana. Se on painajaismainen kuvaus maailmasta, jota emme halua, mutta jonka piirteitä nykyinen todellisuutemme saattaa jo sisältää. Tällaisessa vastakkainasettelussa utopia määrittyy usein eutopiaksi eli hyväksi paikaksi, jossa haluaisimme elää. Utopia voi kuitenkin olla myös puhdas mielikuvituksen luomus, jonka arvottamisesta voi pidättäytyä tai antaa se yleisön arvioitavaksi. Utopian luominen voi kuitenkin käynnistää prosesseja, jotka muuttavat tunnettua todellisuutta ja sulauttavat siihen utopian esiintuomia piirteitä tai ainakin synnyttävät uusia vaatimuksia ja jännitteitä.
Tapahtuma järjestetään koronan vuoksi verkosssa zoom-alustalla. MOLEMMIN PUOLIN -filosofiatapahtuma sisältää kaksi osiota. Päivän ohjelman lisäksi tarjolla on vapaaehtoinen ennakkotehtävä, jossa tavoitteena on luoda yhteisesti koostettu UTOPIA-teksti. Päivän tarkempi ohjelma sekä ohjeet vapaaehtoiseen ennakkotehtävään löytyvät Sfääri ry:n sivuilta: http://www.sfaariry.fi/uncategorized/molemmin-puolin-filosofiatapahtuma-lauantaina-21-11/
Sveitsiläinen tiederahoittaja FNSNF (Fonds National Suisse de la Recerche Scientifique) myönsi rahoituksen Geneven yliopistosta johdetulle luottamusta koskevalle tutkimushankkeelle. Projektissa Endogenous Institutional Trustworthiness (EnTrust) pohditaan instituutioiden luotettavuutta tarkastelemalla erityisesti niissä toimivien henkilöiden luotettavuutta. Kyseessä ei ole kuitenkaan toimijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien pohdinta vaan ne muodolliset, sosiaaliset ja moraaliset säännöt, jotka vaikuttavat ihmisiin.
Turun yliopiston filosofian oppiaine on mukana hankkeessa. Projektia johtaa Juha Räikän pitkäaikainen yhteistyökumppani Emanuela Ceva (Geneve). Mukana on tutkijoita myös Modenan ja Pavian yliopistoista ja Frankfurtin Goethe yliopistosta. Tutkimus kuuluu politiikan teorian ja yleisemmin yhteiskuntafilosofian alaan. Olennaista on selventää luottamuksen käsitteen suhde sen sukulaiskäsitteisiin (kuten reliabiliteettiin ja ennustettavuuteen) ja tutkia, millaiset emotionaaliset reaktiot vaikuttavat instituutiossa toimivien henkilöiden ratkaisuihin ja sitä kautta kyseisen instituution luotettavuuteen.
Hanke alkaa vuoden 2021 alussa ja kestää neljä vuotta. Myönnetty rahoitus on reilut 700 tuhatta euroa (777.801 Sveitsin frangia).
