Kategoria: Uncategorized

Turkulaiset filosofit menestyivät kansainvälisessä ELSA Neuroscience 2017 haussa. Professori Juha Räikän koordinoimassa hankkeessa “Therapeutic and enhancement uses of neuroscientific knowledge” tutkitaan erityisesti yksilön autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta koskevia eettisiä kysymyksiä.

Neurotieteiden uusia tuloksia voidaan hyödyntää paitsi hoidoissa myös ihmisten ominaisuuksien parantelussa ”normaalina” pidetyn tason yläpuolelle. Paranteluehdotukset eivät ole enää tieteisfiktiota, vaan ihmisiä voidaan jo yrittää muokata. Ei kuitenkaan ole selvää, missä merkityksessä trimmattujen aivojen avulla toimiva ihminen on autenttinen ja autonominen.

Hankkeessa selvitetään yksilön autonomian luonnetta neurotieteiden ja autonomiateorian viimeisimpien tulosten valossa ja tarkastellaan vaikuttaako neurotieteellisen tiedon käyttö yksilön autonomiaan eri tavoilla hoidon ja ihmisen parantelun yhteydessä.

Kansainvälisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 700.000 euroa. Turkulaisten partnereina toimivat Ottawan yliopiston oikeustieteen professori Jennifer Chandlerin ja Kölnin yliopistollisen sairaalan psykiatrian professori Kai Vogeleyn johtamat ryhmät.

Turkulaisten kokonaisbudjetti omakustannusosuuksineen on noin 350.000 euroa. Maaliskuussa alkava hanke kestää vuoteen 2021. Suomalaisten osalta rahoittajana on Suomen Akatemia.

Neuroetiikan ongelmat ovat filosofian laitoksen tutkijoille tuttuja, sillä samaa aihetta on tutkittu aiemminkin, tosin eri näkökulmasta. Kyseessä on Räikän seitsemäs hanke, jonka Suomen Akatemia 2000-luvulla rahoittaa.

ELSA Neuroscience 2017 haku kuuluu osana laajempaan neurotieteen ERA-NET rahoitusohjelmaan The Network of European Funding for Neuroscience Research (NEURON) (http://www.neuron-eranet.eu).

Juha Räikän alun perin vuonna 2006 julkaistu kokoelma Esseitä etiikasta on ilmestynyt uutena ja paikoin radikaalistikin muutettuna painoksena. Myös kirjan ulkoasu on uusi.

Kymmenessä vuodessa alkuperäisversiossa mainittuun maapallon asukaslukuun oli tullut melkein miljardin heitto.

Esseitä etiikasta koostuu viidestätoista kirjoituksesta, jotka kaikki koskevat tavalla tai toisella etiikkaa ja moraalia. Teos jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa pohditaan moraalipsykologian ongelmia, toisessa yhteiskuntaetiikan kysymyksiä ja kolmannessa aiheita, jotka heräävät geenitutkimuksesta ja sen sovelluksista.

Esseitä etiikasta kirjan uusi painos täydentää Räikän vuonna 2017 julkaisemaa teosta Ihmisen epätäydellisyydestä, jonka teemoja ovat mm. itsetuntemus, anteeksianto ja tasa-arvo.

http://www.unipress.fi/fi/filosofia/162-esseita-etiikasta-9789949532957.html

United Press
ISBN 978-9949-532-95-7
263 s.

Filosofian yhtenä tehtävänä tutkimuksen ja opetuksen lisäksi on tuottaa tietoa ja näkökulmia, joita ihmiset voivat käyttää omassa ajattelussaan ja päätöksenteossaan. Filosofin ei ole tarkoitus ajatella muiden ihmisten puolesta, vaan auttaa ajattelussa.

Tätä tehtävää filosofi voi toteuttaa puhumalla asioista julkisesti, tai tuottamalla yleistajuisia tekstejä. Erityisen hyödyllistä yleistajuistaminen on asioissa, jotka ovat monitahoisia ja ajankohtaisia. Esimerkki ajankohtaisen ja hankalan aiheen käsittelystä ovat hyönteisruokaan liittyvät kysymykset.

Suomessa hyväksyttiin hyönteisten kasvattaminen ihmisravinnoksi vuonna 2017. Tästä on seurannut eräänlainen hype hyönteisravinnon tarjoamien erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Uutisoinneissa hyönteisravinto tarjoaa lukuisia työllistymismahdollisuuksia samalla kun se pelastaa maapallon.

Filosofiselta kannalta tämäkään asia ei ole niin yksioikoinen, kuin ensinäkemältä voisi vaikuttaa. Yle Turun toimittaja Jorma Tuominen lähestyi oppiainetta kysyäkseen hyönteisten tuotantoon liittyvistä eettisistä näkökohdista. Haastateltavakseen hän sai ympäristöfilosofista väitöskirjaansa valmistelevan Jari Kärkkäisen.

Kärkkäisen mukaan hyönteiskysymystä voi pohtia eläinoikeusnäkökulmasta, ympäristönäkökulmasta ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Mikään näistä näkökulmista ei ole eettisesti ongelmaton.

Hyönteisten tuottaminen ruoaksi herättää kysymyksiä hyönteisten mahdollisen kokemuksellisuuden merkityksestä, ruoantuotannon ympäristövaikutusten kohdentumisesta ja laajuudesta, sekä tuotannon vaikutuksesta eläintuotantokokonaisuuden negatiivisten hyvinvointitekijöiden mahdolliseen vähenemiseen. Oman lisänsä aiheen monimutkaisuuteen tekee kysymys siitä, miten meidän tulisi suhtautua omien hyvien valintojemme mahdollisiin haitallisiin seurauksiin.

Ei siis ole ihme, jos ihmisillä on vaikeuksia muodostaa omaa kantaansa hyönteisruokaan.

Erilaisten näkökantoja tuntemalla niiden yhdistelmästä voi olla mahdollista muotoilla omaa suhdettaan kokonaisuuteen. Oppiaineessa tehtävä etiikan tutkimus pyrkii vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, joihin ei ole selkeästi mitattavissa olevia vastauksia.

Tuomisen ja Kärkkäisen kolmen vartin tapaaminen tiivistyi yhdeksän minuutin radio-ohjelmaan, joka on kuultavissa Areenassa [https://areena.yle.fi/1-4323788]. Lisäksi tammikuun alkupuoliskolla valmistuu pidempi kirjoitelma, jossa aihetta avataan vähän laajemmin.

 

Keskiviikkona 20. joulukuuta yliopistolla oli tarjolla joulupuuroa henkilökunnalle. Tarjoilusta vastasivat rehtorit ja dekaanit. Paikalla oli suuri joukko väkeä, filosofit olivat löytäneet tiensä Machiavellin puuropisteellä.

Turussa filosofian oppiaineesta vuosina 2017 ja 2016 maistereiksi valmistuneet filosofian jatko-opiskelijat Mikko Puumala ja Jari Kärkkäinen saivat omiin väitöstyöhankkeisiinsa rahoitusta yhteensä kuuden henkilötyövuoden edestä Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä.

Puumalan työlle Moraalin vaativuus ja ihmisen moraalin adaptiiviset rajat (Moral Demandingness and the Adaptive Limits of Human Morality) myönnettiin neljän vuoden rahoitus. Kärkkäisen työ Intentionaaliset mielet – Ei-ihmiskeskeinen näkemys arvottajasta ja luonnon kompleksien arvosta (Intentional minds – A nonantroposentric view on valuer and the value of natural complexes) sai kahden vuoden jatkorahoituksen. Apurahansaajat arvostavat erityisesti saamansa apurahan pitkää kestoa, minkä ansiosta pitkäjänteiseen työhön voi keskittyä vakavasti ja täysipainoisesti. Rahoitushakemusten paineesta vapautuminen antaa myös tilaa kasvaa rauhassa tutkijana.

Työt ovat luontevaa jatkoa oppiaineessa tehdylle ympäristöfilosofialle ja laajemmin bioetiikalle. Molemmat tutkijat saivat kipinän aiheeseen Markku Oksasen ja Sanna Jorosen lukuvuonna 2012 vetämiltä ympäristö- ja ilmastoetiikkaa käsitteleviltä luentosarjoilta. Yleiselle ympäristöfilosofialle löytyy niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin osalta oma harrastajakuntansa, ja ympäristöfilosofialle läheisestä bioetiikasta löytyy oppiaineessa erityisen vahvaa osaamista ja perinnettä.

Puumala tarkastelee työssään yksilöiden moraalista velvollisuutta osallistua ilmastonmuutoksen aktiiviseen torjuntaan riippumatta omista moraalipsykologisista kyvyistä motivoitua toimintaan. Kärkkäisen työssä tarkastellaan mielellisen toimijan arvokokemuksen merkitystä luonteeltaan kompleksien systeemien arvolle.

Tulevina vuosina nämä kaksi uransa alkutaipaleella olevaa tutkijaa tullaan näkemään ahkeraan hiihtelemässä oppiaineen käytävällä, erityisesti kahvihuoneen tienoilla.

Filosofian oppiaineessa väitöskirjaansa valmisteleva Polaris Koi osallistui TIVIAn ja Future Ethics -ryhmän järjestämille Teknologian etiikan päiville. Hänen esityksensä ”Self-control neuroenhancements in criminal rehabilitation” palkittiin seminaarissa parhaana esitelmänä.

Esitys perustui heinäkuussa Criminal Law & Philosophy -artikkelissa julkaistuun artikkeliin Self-Control in Responsibility Enhancement and Criminal Rehabilitation, jonka kirjoittajia ovat Polaris Koi, Susanne Uusitalo ja Jarno Tuominen.

VTM Markus Nikkarla puolustaa väitöskirjaansa 21.10.2017 Immanuel Kantin filosofiasta. Hän esittää väitöstutkimuksessaan, että Kantin teoreettisen filosofian keskiössä olevia transsendentaalisia deduktioita on luettu väärin. Laajasta keskustelusta huolimatta tulkintayrityksiä leimaa anakronismi. Nikkarla pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan kiinnittämällä erityistä huomiota siihen historialliseen filosofiseen kontekstiin, jossa Kant deduktionsa kirjoitti.

Nikkarla keskittyy tutkimuksessaan erityisesti Kantin havaintotietoisuutta koskevaan käsitykseen. Hän kontekstualisoi tämän käsityksen tarkastelemalla kritiikkiä, jota Johann Tetens esitti Cristian Wolffin havaintokäsitystä kohtaan. Nikkarla esittää, että tämän kontekstin huomioon ottamalla Kantin deduktiot on mahdollista ymmärtää todenmukaisemmalla ja historiantutkimuksellisesti kestävämmällä tavalla.

Lisätietoja yliopiston väitöstiedotteessa.

Maailman bioetiikkapäivän luento

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa

To 19.10.2017 klo 14.15 – 15.45

Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 1krs., Assistentinkatu 7)

 

Ohjelma:

14.15 Alkusanat Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14.20  Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14.55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä -esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15.15  Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?

Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

John Carrieron (UCLA, Turku) vierailun kunniaksi järjestetään filosofian historian workshop

The Life of the Mind – from Descartes to Frege

Tiistaina 12.9.2017 klo 9.30 alkaen Publicumin seminaarihuoneessa 150 ja klo 16 alk. luentosalissa Pub 4.

9.30   Jani Sinokki  Mind body interaction in Descartes

10.30 Tapio Korte   Frege and the role of pre-semantics

11.30  Repo/Myrdal/Carriero–Concepts in Leibniz

Break

16.15  Joseph Almog– Descartes’ unity of Being

Tervetuloa!

****

On Tuesday September 12th, to celebrate the presence of John Carriero in Turku, we gather for a one day workshop.

From 9.30 at Publicum seminar room 150, and 16.00 onwards at lecturehall Pub 4.

Welcome!

Filosofian oppiaine oli näkyvillä Turun yliopiston promootiossa 26.5.2017. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta promovoitiin 2 kunniatohtoria ja 5 nuorta tohtoria. Toinen kunniatohtoreista on poliittisen filosofian professori emerita Susan Mendus Yorkin yliopistosta ja yksi nuorista tohtoreista on filosofian oppiaineen oma kasvatti Susanne Uusitalo. Auringonpaiste sinetöi päivän juhlallisuudet, jotka aloitettiin Turun konserttitalolla promootioaktissa ja lopetettiin tanssiaisiin VPK-talolla auringon jo painuttua mailleen. Juhlallisuudet aloitettiin jo torstaina 25.5. miekanhiojaisissa, joissa ensin vietettiin hiljainen hetki edesmenneen presidentti Mauno Koiviston kunniaksi. Presidentti Koivisto väitteli Turun yliopistosta, ja nimitettiin myös Turun yliopiston kunniatohtoriksi.