Filosofian oppiaineen TIAS-tutkijat Valtteri Arstila ja Hemmo Laiho järjestivät Turun yliopistossa kansainvälisen mielenfilosofian workshopin 3.–4.10.2018. Workshopin pääteemana oli aika, joka toimi samalla pohjana laaja-alaisille kysymyksille mielestä, maailmasta jä näiden välisestä suhteesta. Kahden päivän aikana kuultiin esityksiä erilaisista aikakäsityksistä, ajan kokemisesta ja aikatietoisuudesta, itsetietoisuudesta, fysikalistisen selittämisen ongelmista, havaitsemisesta sekä mielen ja maailman välisen suhteen rakentumisesta. Varsinaisten puhujien lisäksi tilaisuus toi paikalle ilahduttavan määrän kiinnostuneita kuulijoita. Keskustelu isojen kysymysten äärellä oli vilkasta.
Jessica Pepp (Uppsala) esitelmöimässä kognitiivisesta suhteestamme valokuvien esittämiin kohteisiin. Jani Sinokin ottamassa kuvassa vasemmalla Julian Kiverstein (Amsterdam).
Keskustelussa monikulttuurisuudesta esiintyy aina välillä näkemys, jonka mukaan monikulttuurisia yhteiskuntia voi olla hankalaa saada toimimaan, koska eri kulttuurit ovat perimmäiseltä luonteeltaan niin erilaisia. Turussa luennoineen Petroskoin yliopiston tutkijan Maria Lukashevichin mukaan väite ei ehkä ole ainakaan kokonaan hölynpölyä. Esitelmä herätti keskustelua kansallisten ja kulttuuristen stereotypioiden metodologista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaaroista.
Kolme oppiainetaustaista osallistujaa kansainvälisessä urheilufilosofian konferenssissa Oslossa syyskuussa 2018: Mika Hämäläinen, Arvi Pakaslahti ja Miika Tuominen
Turun yliopiston filosofian oppiaineen vahvuusalueita ovat muun muassa filosofian historia ja yhteiskuntafilosofia. Mielenkiintoinen yksityiskohta oppiaineessa on kuitenkin urheilufilosofia. Vuoden 2018 suurimmassa urheilufilosofian konferenssissa Oslossa oli mukana kolme henkilöä, joilla on vahva kytkös oppiaineeseen.
Noora Ronkainen (Liverpool John Moores University) ja Miika Tuominen (Turun yliopisto sekä Jyväskylän yliopisto) kansainvälisessä urheilufilosofian konferenssissa Oslossa.
Konferenssiin osallistuivat tohtorit Mika Hämäläinen ja Arvi Pakaslahti, jotka ovat molemmat laatineet väitöskirjansa oppiaineeseen. Hämäläinen on käsitellyt tuotannossaan muun muassa paremmuutta, urheiluennätyksiä ja dopingia. Pakaslahti on julkaissut saavutuksista ja menestyksestä urheilussa sekä myös haastanut Hämäläisen ajatuksia. Miika Tuominen puolestaan osallistui ensimmäiseen kansainväliseen konferenssiinsa Oslossa. Hän kirjoittaa pro gradu -työtään oppiaineeseen.
Konferenssin ajankohtana oli 5.-8.9.2018, ja kansainvälinen urheilufilosofian järjestö IAPS oli valinnut tapaamispaikaksi Norges idrettshøgskolen. Miika Tuominen pääsi pitämään esityksensä konferenssin avauspäivänä. Hän puhui suloisesta jännityksestä (sweet tension) urheilussa ja liikunnassa. Tuomisen esitystä olivat kuuntelemassa muun muassa alan merkittävät osaajat Scott Kretchmar ja Sigmund Loland. He ovat molemmat käsitelleet urheilun ja liikunnan suloista jännitystä kirjoituksissaan.
Tuomisen ensimmäinen konferenssimatka osoittautui onnistuneeksi:
”Oslon konferenssi jäi mieleen erityisen positiivisena. Konferenssissa vallinnut rohkaiseva ja ystävällinen ilmapiiri torjui tehokkaasti ensimmäisen konferenssi-osallistumisen aiheuttamaa jännitystä. Mielenkiintoisia esityksiä ja mukavia ihmisiä – vahva suositus aihepiiristä kiinnostuneille!”
Miika Tuominen esitelmöimässä ensimmäistä kertaa kansainvälisessä konferenssissa.
Konfenssin suomalaiset osallistujat eivät rajoittuneet kolmeen filosofian oppiaineeseen linkittyneeseen ihmiseen. Esitelmänsä pitivät myös Noora Ronkainen (Liverpool John Moores University) ja Matti Tainio (Aalto yliopisto).
Miten tehdä politiikan suunnittelusta, ehdotusten analysoinnista ja poliittisesta argumentoinnista laadullisesti parempaa?
Turun yliopiston filosofian oppiaine osallistuu asiaa tutkivaan EU:n rahoittamaan COST-hankkeeseen European Network for Argumentation and Public Policy Analysis (APPLY). Kyseessä on monitieteinen hanke, joka paneutuu poliittisten toimintasuunnitelmien ja päätöstapojen luonteeseen mm. argumentaatioteorian näkökulmasta. Projektin tarkoitus on kehittää tapoja, jolla eurooppalaiset ymmärtävät, arvioivat ja osallistuvat poliittisiin päätöksiin liittyvään argumentointiin.
Hankkeen osana järjestetään työpajoja, konferensseja ja teemakoulutuksia sekä koordinoidaan aiheen tutkimusta ja yhteistyöverkostoja. Projektia koordinoidaan Lissabonista. Sen kansainväliseen ohjausryhmään kuuluvat filosofian oppiaineesta dosentti Juho Ritola ja professori Juha Räikkä, jotka ovat mukana myös salaliittoteorioiden dynamiikkaan pureutuvassa COST-hankkeessa.
Juha Räikän koordinoima kansainvälinen tutkimushanke Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge: A Question of Individual Autonomy käynnistyi perjantaina 31.8 Turussa. Kokouksen ensimmäinen puhuja oli professori Jennifer Chandler Ottawan yliopistosta. Chandlerin kiinnostava havainto oli, että neurotieteiden tulokset voivat itse asiassa lisätä vastuullisuuttamme eivätkä vähentää sitä, kuten usein on arveltu. Kun saamme tietää, mitä voisimme tehdä estääksemme tietyt (näennäisesti kontrollimme ulottumattomissa olevat) teot, olemme noista teoista tulevaisuudessa vastuussa, mikäli emme estä niitä. Niin kutsuttu ”tracing principle” kannustaa meitä jäljittämään hetken, joka saa meidät vastuuseen, ainakin välillisesti.
Kokouksen muita puhujia olivat Kai Vogeley, Tuija Takala, Polaris Koi, Jukka Varelius ja Valtteri Arstila. Kuvassa Koi, jonka alustus koski rikollisten parantamisen moraalia – tai sen puuttumista, kun puhutaan itsekontrollin lisäämisestä lääkityksen avulla.
Filosofien jo traditioksi muodostuneen MM-jalkapalloveikkauksen tuloksia juhlittiin kakkukahvien parissa tiistaina. Voittaja Juha Räikkää muistettiin sekä henkilökohtaisella pokaalilla että isommalla kiertopalkinnolla. Oppiaine onnittelee Filosofian jalkapallotietäjää (hyvistä arvauksista)!
Pietarissa ja Moskovassa filosofiaa opettava Andrei Rodin luennoi perjantaina 15. kesäkuuta filosofian yksikössä aiheenaan taitotiedon (knowing how) ja propositionaalisen tiedon (knowing that) suhde. Erottelu tunnetaan mm. Gilbert Rylen filosofiasta.
Rodinin mukaan melko tavanomainen ajatus, että taitotieto sisältää hiljaista propositionaalista tietoa, pitää kääntää päälaelleen. ”Knowing that” on mahdollista vain, jos meillä on ”knowing how” -tietoa koskien päättelyä ja järkeilyä. Näin on siksi, että henkilön tietäessä jotain hänellä on asiasta oikeutettu tosi uskomus eikä oikeutukseen päästä muutoin kuin tekemällä jotakin.
Rodinin esitys liittyi laajempaan matematiikanfilosofian projektiin, jossa keskiössä on uuden ymmärryksen hakeminen siitä, mitä matemaattiset todistukset ovat.
Perjantaina 18.5. juhlittiin päättyvää lukuvuotta kauniina kevätpäivänä Publicumin edustan ruohikolla maistuvien nyyttärieväiden kera. Ohjelmassa oli muun muassa jo perinteeksi muodostunut filosofia-aiheinen visailu opiskelijoiden ja henkilökunnan muodostamilla sekaryhmillä. Iltapäivän aikana nähtin myös jonglöörausta ja akrobatiaa.
Dialectican puheenjohtaja päätti virallisen ohjelman ilmoituksella tulevan syksyn vuosijuhlista. Henkilökunta ja opiskelijat odottavat tulevaa ainejärjestön 50-vuotispäivää suurella innolla.
Filosofian oppiaineessa juhlistettiin 3. toukokuuta professori Joseph Almogin syntymäpäivää. Dekaanin ojennettua tiedekunnan kukkatervehdyksen laitoksen johtaja Olli Koistinen piti juhlapuheen, jossa hän kiitti Almogia oppiaineen puolesta tehdystä työstä.
Puheen jälkeen luettiin Josephin entisen UCLA-kollegan John Carrieron kirje, jossa kiiteltiin omaperäisen ajattelijan yhteistyövalmiutta ja tarkkuutta. Myös muissa puheissa Josephin omaperäinen ja konkreettinen tapa tehdä filosofiaa saivat kiitosta. Opiskelijoiden edustaja kiitti Josephia paitsi kiinnostavista luennoista myös omistautuneisuudesta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta opiskelijoiden kanssa.
Oxfordissa väitellyt ja sen jälkeen aluksi Stanfordin yliopistossa työskennellyt Almog opetti noin 30 vuotta UCLA:ssa matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Turun yliopiston professorina israelilaissyntyinen Almog on toiminut pian viisi vuotta. Filosofin yhteistyö matemaatikoiden kanssa jatkuu.
Tällä hetkellä Almogilla on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita filosofian eri alueilta. Mainittakoon tässä Hugh Woodinin ja Kai Hauserin kanssa tekeillä oleva äärettömyyden käsitettä koskeva artikkeli, konstitutionalismia käsittelevä kirjoitus Lars Vinxin ja Juha Räikän kanssa sekä semantiikan naturalisoimista koskeva kielifilosofinen artikkeli, joka ilmestyy suomalaisfilosofi Jaakko Hintikan peliteoreettista semantiikkaa tarkastelevassa kirjassa.
Kiitospuheessaan Joseph muistutti suomalaiskollegoitaan siitä, että he saavat työskennellä sellaisen poliittisen järjestelmän puitteissa, joka toimii ennustettavasti ja vakaasti. Toimivan yhteiskunnan olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen tulee jatkuvasti ponnistella.
Mansikkakakun ensimmäisen palan leikkasi opintosihteeri Hanna-Mari Salonen, koska juhliinsa hiukan myöhässä saapunut Joseph arveli, ettei osaa leikata ensimmäistä palaa.
Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.
Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.
Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.
Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.
