Saksalaisten sotilaiden sota-aikaan ottamista valokuvista välittyy päivittäinen elämä Porissa.
Kuva: Luftgau Finnland -tutkimushankkeen kuvakokoelma.

Suomen sotia tarkastellaan usein rintaman taisteluiden kautta. Sodalla oli kuitenkin merkittävä vaikutus myös kotirintamalla, missä vallinnut poikkeustila näkyi mahdollisten pommitusten ohessa myös muun muassa mottitalkoiden, säännöstelyn ja koulunkäynnin katkonaisuuden kautta. Sota-aikaan liittyi myös laajat rakennushankkeet, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen ympäri Suomen.

Yksi esimerkki sota-ajan suurista rakennus- ja modernisointihankkeista liittyy lentokenttiin, joiden rakennuskanta ja infrastruktuuri kokivat sotavuosina usein suuria mullistuksia. Tietyillä lentokentillä rakentamisesta vastasi Saksan ilmavoimat, joiden maisemaan ja muistoihin jättämiä jälkiä tutkin väitöstutkimuksessani.

Tapausesimerkkinä Porin lentokenttä

Jatkosodan aikaan suomalaiset tarjosivat saksalaisten liittolaistensa käyttöön useita lentokenttiä, jotka saksalaiset valjastivat omiin käyttötarkoituksiinsa tehokkain rakennushankkein. Valtaosa lentokentistä sijaitsi Lapissa ja Kaakkois-Suomesta, mistä oli lyhyt matka toteuttaa tiedustelu- ja pommituslentoja rintamalinjojen taakse. Samalla saksalaisilla oli kuitenkin tarve löytää paikka huoltokentälle rauhalliselta paikalta kaukana taisteluiden vaikutuksista.

Tällainen paikka löytyi lopulta Porista, joka tarjosi suojaisen sijaintinsa ohessa myös hyvät laiva- ja raideyhteydet. Porin lentokentälle saksalaiset perustivat Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalvelusta, suurista huolloista sekä kaluston vaihdosta vastanneen kenttälentovarikon. Virallisissa asiakirjoissa kenttälentovarikosta käytettiin nimitystä Feldluftpark 3/XI Pori tai lyhyemmin FLP-Pori.

Sodan aikana saksalaiset rakensivat lentokentän lähiympäristöön lähes 300 uutta rakennusta ja rakennelmaa, joihin lukeutui lentokonehalleja, parakkeja, elokuvateatteri ja Porin ensimmäinen uimahalli sekä lähimetsään kätketyt lentokoneiden sirpalesuojat, kohdistusammuntapaikka ja rullausteiden verkosto. Lisäksi saksalaiset pidensivät lentokentän kiitoteitä ja päällystivät pääkiitotien tervasepelillä sotavankityövoiman avulla. Saksalaista rakennuskantaa nousi myös muualle Poriin ja Satakuntaan, minkä lisäksi saksalaisia sotilaita majoittui vuokratiloissa kaupungilla.

Koska Porissa oli parhaimmillaan 3000 saksalaista sotilasta ja muuta henkilöstöä, porilaisten ja saksalaisten välille syntyi useita kohtaamisia, jotka johtivat niin ystävyyssuhteisiin, romansseihin kuin nyrkkitappeluihinkin.

Kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan Neuvostoliiton kanssa tehdyn rauhansopimuksen ennakkoehtona syyskuussa 1944, saksalaisille annettiin käsky poistua Suomesta. Porista vetäytyessään saksalaiset tuhosivat kymmeniä rakennuksia ajastetuin räjähtein. Siinä missä suuri osa säilyneistä rakenteista otettiin pian suomalaisten käyttöön, etenkin metsään jääneet rakenteet ja rauniot jäivät lopulta unohduksiin.

Suomalaiset tarkastivat saksalaisten räjäytystöiden tuhoja ”Porin pamausta” seuraavana päivänä. Vaikka useita merkittäviä rakennuksia tuhoutui, lentokentällä säilyi paljon rakennuskantaa, jota on hyödynnetty aina näihin päiviin asti.
Kuva: Kurt K. Karlsson, Satakunnan Museo.

Metsien kätköistä osaksi tutkimusta

Vuodesta 2019 alkaen Porin lentokentän sotahistoriaa on tutkittu arkeologian, arkistotutkimuksen ja haastattelun keinoin. Tutkimus on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Satakunnan Museon kanssa ja tutkimuksen tuloksia esitellään huhtikuussa 2022 Satakunnan Museoon avatussa näyttelyssä, joka esittelee niin lentokentän vaiheita kuin kotirintaman arkea. Rosenlew-museoon avattu kaksoisnäyttelyn toinen puolisko syventyy puolestaan sota-ajan teollisuuteen ja työntekoon.

Tutkimushankkeen keskiössä on ollut alusta alkaen paikallisyhteisön kanssa toteutettava yhteistyö. Porin metsän alueella järjestetyille arkeologisille kaivauksille on osallistunut lukiolaisia, arkeologian kesäleiriläisiä sekä alueen historiasta kiinnostuneita kansalaisopiston kurssilaisia. Alueella järjestetyt yleisöopastukset ja metsäalueen sota-ajan raunioihin kohdistunut mielenkiinto johtivat puolestaan hankkeeseen, jonka aikana Porin metsään valmistuu sota-ajan rakenteille vievät polut ja alueen sotahistoriasta kertovat kyltit.

Tutkimuksen saama näkyvyys on kannustanut paikallisia asukkaita myös jakamaan omia muistoja ja valokuvia sota-ajalta. Siinä missä useita henkilöitä on jo haastateltu sota-ajan tapahtumiin liittyen, Luftgau Finnland -tutkimushankkeen resurssit eivät ole toistaiseksi riittäneet syvällisiin keskusteluihin kaikkien sota-aikaa muistavien kanssa, minkä johdosta muistoja on alettu kerätä myös kirjallisessa muodossa.

Sodan jäljet muistoissa ja maisemassa

Lentokenttärakenteiden sodanaikaisten vaiheiden lisäksi väitöstutkimuksen huomio kiinnittyy sota-ajan rakentamisen kauaskantoisiin seurauksiin. Esimerkiksi Porin lentokentän laaja rakentamishanke oli syynä lentokentän valikoitumiselle Satakunnan Lennoston tukikohdaksi. Poriin siirtyneelle lennostolle oli valmiina runsaasti saksalaista rakennuskantaa, minkä lisäksi sotavankien päällystämä kiitotie mahdollisti sittemmin kentän soveltumisen Suomen ensimmäisille suihkuhävittäjille.

Vaikka Satakunnan Lennosto on sittemmin siirtynyt edelleen Porista, osa sota-ajan rakennuskannasta on säilynyt käytössä näihin päiviin saakka. Esimerkiksi kaksi lentokonehallia toimivat Suomen Ilmailuopiston ja WinNovan käytössä ja saksalaisten metsään rakentamilla rullausteillä laukkaavat puolestaan ravihevoset. Myös luonnon valtaamat rauniot ovat saaneet uudenlaista käyttöhistoriaa, kun niistä on muodostunut lasten leikkipaikkoja.

Porin metsän sotahistoriallisia jäänteitä on tutkittu myös yhdessä paikallisten nuorten kanssa. Vaikka kaivausten tavoitteena on ollut ensisijaisesti arkeologian ja paikallishistorian popularisointi, löytöaineistoa on voitu hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa Porin saksalaisten ruokavaliota.
Kuva: Teemu Väisänen.

Tutkimuskysymyksiä pitkälle tulevaisuuteen

Pori on vain yksi esimerkki Saksan ilmavoimien laajasta lentokenttäverkostosta ja massiivisista rakennushankkeista kautta Suomen. Väitöskirjassani tutkimuksen maantieteellinen skaala onkin laajentunut kattamaan koko Suomen aina Utista Kaamaseen. Sota-ajan rakennushankkeiden ja käyttöhistorian sekä näiden kauaskantoisten vaikutusten lisäksi aihepiiri tarjoaa laajat mahdollisuudet jatkotutkimukselle. Vaikka kirjakauppojen hyllyt notkuvat sotahistoriallista kirjallisuutta, aikakauteen liittyy vielä runsaasti vastaamattomia kysymyksiä.

Osallistu tutkimushankkeeseen jakamalla omat muistosi sota-ajan rakenteisiin liittyen. Muistot voivat olla peräisin mistä tahansa päin Suomea ja liittyä niin sota-aikaan kuin rakenteiden sodanjälkeiseen käyttöhistoriaan. Vastaukset voi lähettää SKS:n keruusivun kautta.

Teemu Väisänen

Kirjoittaja on arkeologi ja väitöskirjatutkija Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa. Hän on ollut mukana konfliktiarkeologisissa tutkimushankkeissa vuodesta 2017 alkaen niin Hangossa, Porissa kuin Raatteentielläkin.