Niihin kolmeen vuoteen jotka olen kohta viettänyt Porin yliopistokeskuksessa, on kuulunut paljon erilaista toimintaa. En puhu nyt pelkästään opetuksesta ja luennoista enkä opiskelijatapahtumista (vaikka niissä onkin tullut käytyä ahkerasti) vaan vähän erikoisimmista projekteista, hankkeista, tapahtumista ja toiminnasta. Kun tuli opiskelemaan tähän Suomen 11. suurimpaan kaupunkiin en odottanut pieneltä yliopistotoiminnalta kovinkaan paljoa. Pori ei saapuessani vakuuttanut minua ja vaikka Porin yliopistokeskus oli heti viihdyttävän oloinen opiskelupaikka, olin silti henkisesti varautunut vain luennoilla ramppaamiseen ja kovaan kirjoitustyöhön. Kuinka väärässä olinkaan! Ensimmäisenä vuotena pääsin osallistumaan yhteen Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen opetusohjelman isoimmista tapahtumista, Zombie Run Pori -tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. En ehtinyt olla talossa vielä edes puolta vuotta ja olin kirjoittamassa ison yleisötapahtuman mainosvideoita ja suunnittelemassa rasteja juoksumatkalle. Tapahtuman päivänä seisoin ratavahtina katsellen sitä kaikkea ja muistan yhä kuinka lievä epätodellisuuden tunne oli takaraivossa. En ollut osannut odottaa mitään niin hienoa. Varmasti tämä tulisi olemaan yksittäistapaus.
Seuraavana vuotena pääsin tutustumaan Porilaisen peliyhtiö Tactic Gamesin tuotantotiloihin ja kuulemaan pelintekijöiden tarinoita. Keväällä pääsin opettelemaan koodausta ja sen aikana tein oman yksinkertaisen tekstiseikkailupelini (Varjot Innsmouthin Yllä, kauhupeli Lovecraftin hengessä). Okei, ei ihan yhtä hienoa kuin edellisenä vuotena mutta silti hyvin erilaista mitä ennakoin. Tänä vuonna palasin taas ensimmäisen vuoteni epätodellisiin fiiliksiin. Olin mukana Akateeminen manga -sarjakuvakurssilla jossa nimen mukaisesti teimme ja julkaisimme akateemisen sarjakuva-albumin. Olen ollut sarjakuva-harrastaja niin kauan kuin jaksan muistaa. Toimin itse tuottajana sarjakuvan julkaisussa ja kirjoitin ja piirsin oman sarjakuvani. Julkaisupäivänä esittelimme pitkän syksyn läpi kestäneen projektimme lopputuloksia vieraille, tunsin taas sitä samaa ylpeyden ja epäuskon tunnetta joka oli mielessäni Zombie Runin aikaan. Ja tämä ei ollut ainoa projekti tänä syksynä. Peliarkiston suunnittelu ja toteutus-kurssilla tuotimme Tacticille suunnitelman peliarkistosta joka kovan työn jälkeen esiteltiin Tacticin edustajille. Itse kasasin koko lopputyön lopulliseen muotoonsa ja tajusin silloin millainen työ projektissa oli ollut, mutta lopputulos oli sen arvoinen.
Nyt keväällä tätä sarjaa jatkaa Kauhuelokuvalukupiiri jossa nimen mukaisesti katsomme ja käsittelemme kauhuelokuvia aina edellisen vuosisadan alusta nykypäivään. Tulemme tutustumaan Game Jam -pelinkehitystapahtumaan ja itse olen jo henkisesti valmistautunut sitä varten. Ehkä tällä kertaa en ole omaa peliäni Game Jameilla tehdessäni kuin halolla päähän lyöty. Ehkä olen siihen mennessä oppinut että opiskelu yliopistossa ei ole sitä mitä sen oletin olevan. Tai ehkä en.
Viimeisimmät kommentit