Tutkinto-ohjelmamme opiskelijajärjestö Kulma ry:n TikTok-tilin kuvakaappauksissa on TikTok-trendi, johon kuuluu olennaisesti taustalla soiva musiikkikappale.
Kesän saavuttua siirtyy kesäloman viettoon myös Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman tämän vuoden sometiimi, urakan tultua päätökseen. Tässä blogikirjoituksessaan sometiimi kertoo yhteishakumarkkinoinnin projektista ja sen kulusta sekä mietteitä siitä vapaalla tyylillä.
Tervetuloa mukaan!
Raija
Kirjoittaessani #humanistinaporissa sometekstejä -yhteishaku 2024 -hakijamarkkinointikampanjaa varten jouduin miettimään, mitä tarkoittaa humanistina oleminen. Porissa. Suuren pohdintatuokioni päätteeksi tulin siihen lopputulokseen, että läsnä oleminen Porissa on ylipäätään se juttu ja olemukseltaan humanistille hyvin monipuolista. Minulle, joka olen säännöllinen vierailija kaupungissa, se on joka viikko uusien maisemien huomaamista ja uusien puolien löytämistä tuosta merellisestä kaupungista. Tämä kaupunki tarjoaa uskomattoman määrän kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyviä rikkauksia orastavalle tutkijanalulle. Lisäksi kaupunki ja yliopistokeskus on arkeni yksi tukipilareista juuri nyt, koska Porin yliopistokeskus on juuri Porissa tarjoten pääaineeni lähiopetuksen kauniin ja ylvään vanhan Puuvillatehtaan tiloissa.
Päällimmäinen tunne päästyäni aloittamaan opiskelijaelämääni pitkän ICT-alan markkinointi- ja viestintätyön jonkin verran kuluttamana, oli puhdas onni. Edes vajaan kolmen tunnin ajomatkat suuntaansa pääkaupunkiseudulta Poriin eivät ole opiskeluhurmoksessa onneani vähentäneet. Sitä paitsi matkalla voi kuunnella nauhoitettuja luentoja! Kohtuullisen kätevää.
Digitaalisen kulttuurin, maiseman- ja kulttuuriperintötutkimuksen opiskelu sopii minunlaiselleni monipuolista työtä tehneelle ja monenlaisissa liemissä keitetylle mainiosti. Kurssi toisensa jälkeen olen ahminut kulttuurin palasia itseeni. Opiskelen suurelta osin etänä, mihin tutkinto-ohjelman joustavuus antaa hienon mahdollisuuden. Hybridimalli sopii minulle loistavasti, niin kuin se sopii työntekomallinakin. Kotona keskityn oleelliseen, ja kun tapaan ihmisiä Porissa tai vaikkapa inspiroivilla kenttäkursseilla, silloin on aika myös olla sosiaalinen ja nauttia ryhmätöistä.
Tämä sometiimin työstämä yhteishaku2024 -projekti toteutettiin täysin etänä lukuun ottamatta muutaman tiimiläisen lähityötä suunnittelu- ja videotuotantovaiheessa. Hyvin joustava ja totaalisen digitaalinen kenttäkurssi siis meidän perspektiivistämme. Onneksi tiimissämme oli sekä valittujen kanavien Instagramin ja TikTokin käyttäjiä, koska projektin kesto lyhyydessään ei antanut meille aikaa haistella potentiaalisia kohderyhmiä kovin hienostuneesti, ja sisältöjen suunnittelu sekä toteutus piti tehdä reippaalla aikataululla.
Pääfokuksemme osui nuorempiin opiskelupaikkaa hakeviin, ja TikTok kanavana toikin meille muutaman hauskan pätkän myötä hyvin näkyvyyttä. Itselleni tämä kanava on hieman vieras, mutta opin kyllä paljon tiimiläisiltämme heidän luovasta tavastaan toteuttaa sisältöjä TikTokissa. Keskityin itse Instagramiin, ja uskon, että Instagram kanavana vaatisi #humanistinaporissa-kanavalta vuoden ympäri sometusta nuoria aikuisia kohderyhmänä silmälläpitäen. Kaltaisiani alanvaihtajia olisi myös hyvä kalastella Instagramissa pitkäjänteisellä ja kenties jopa runsasta kulttuurisisältöä tarjoavalla sisällöllä.
Niin kuin jo edesmennyt, upea runoilija Tommy Tabermann kirjoitti: “Onnea voi vain jakaa”, haluaisin minäkin jakaa omasta onnestani aavistuksen tämän tekstin avulla muille. Oletpa humanisti tai et, toivon, että inspiroidut nappaamaan palasen onnea joka päivä siitä, mitä päivittäin teet. Somesta tai vaikkapa siitä maisemasta, mitä päivittäin katselet tai aivan arkisista asioista kuten lintujen laulusta tai tuntemattoman hihittelystä bussipysäkillä (Tapahtuuko sitä Suomessa vai vaan somessa?). Ehkäpä jopa ohitamme toisemme Porin yliopistokeskuksella loppuvuodesta. Silloin voit pikkuisen hihitellä.
JK. Suosittelen osallistumaan somekampanjointiin opintojen aikana!
Kuvakaappauksia Raijan postauksista. Kuvat: Raija Brännbacka.
Julia
Osallistuminen tutkinto-ohjelman somekampanjaan tarjosi oivan mahdollisuuden päästä hyödyntämään järjestö- ja kuntamarkkinoinnista kartuttamaani sisällöntuotantokokemusta. Olen toiminut somevastaavan ja tapahtuma-avustajan tehtävissä, joissa olen tuottanut sisältöä muun muassa Facebookiin ja Instagramiin – niinpä kampanjasisällön tekeminen Instagramiin oli minulle erityisen luontevaa. Toinen kampanjaan valitsemistamme somekanavista eli Tiktok taas oli minulle tuttu ainoastaan henkilökohtaisen käytön kautta, joten oli mielenkiintoista päästä luomaan sinne sisältöä toisenlaiseen tarkoitukseen.
Somekampanjoinnissa itseäni kiehtoo eniten se, miten asioita pystyy viestimään mahdollisimman kiinnostavalla tavalla. Miten informaatio saadaan välitettyä onnistuneesti? Millainen sisältö kohdeyleisöä kiinnostaa? Koska kampanjamme päätarkoitus oli markkinoida tutkinto-ohjelmaamme yhteishaussa opiskelupaikkaa hakeville, oli tärkeää saada herätettyä juuri heidän mielenkiintonsa. Ensisijaisen kohderyhmämme lisäksi pyrimme tuottamaan sisältöä, joka kiinnostaisi muun muassa paikkakuntalaisia ja tutkinto-ohjelman entisiä opiskelijoita. Uskon, että sisältömme soveltui näihin tarkoituksiin.
Kampanjaa toteuttaessa korostuivat ryhmätöiden onnistumisen kannalta olennaiset seikat – hyvä suunnitelma, sovittujen aikataulujen noudattaminen ja oman osan tekeminen mahdollistavat ryhmätyön onnistuneen toteutuksen. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon ryhmän jäsenten osaamisalueet ja hyödyntää niitä sen sijaan, että kaikki tekisivät kaikkea: tätä teimme jakamalla vastuuta siitä, kuka julkaisee mihinkin somealustaan. Itse tein julkaisuja pääasiassa Instagramiin, mutta myös kaksi Tiktok-videota liittyen Porin ylioppilasyhdistys Pointerin Himos-reissuun. Isoin onnistumisen tunne tulikin minulle juuri kyseisellä reissulla, kun seurueeseemme liittyi tunnettuja somevaikuttajia, jotka saimme mukaan kampanjaamme. Tämä hauska sattuma ei lopulta saavuttanut suurta suosiota Tiktokissa, mutta jäi silti mieleeni positiivisena kokemuksena.
Koska aina on parantamisen varaa, halusin miettiä keinoja, joilla somekampanjaa pystyttäisiin toteuttamaan paremmin tulevaisuudessa. Ensimmäinen seikka, joka tuli mieleeni on se, että alle kuukauden mittainen kampanja-aika sisältäen kaiken aina suunnittelusta toteutukseen on mielestäni liian lyhyt. Laadukkaan kampanjan aikaansaamiseksi olisi hyvä olla enemmän aikaa suunnitella kampanjan toteutus, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Toinen oleellinen asia on kampanjan ajankohta – mielestäni yhteishakuun osallistuville suunnattu somekampanja on auttamatta myöhässä, kun se aloitetaan vasta yhteishaun alkamista edeltävänä päivänä. Kuvittelisin, että moni etsii itselleen sopivaa opiskelupaikkaa jo hyvissä ajoin ennen yhteishaun alkamista, vaikka lopulliset hakuvalinnat saattavatkin muotoutua vasta haun aikana.
Kampanjan aloitus olisikin kenties parempi ajoittaa esimerkiksi kuukautta aikaisempaan, vaikka se jatkuisikin aina yhteishaun päättymiseen saakka. Näin tieto tutkinto-ohjelmastamme pystyisi tavoittamaan ihmisiä pidemmällä aikavälillä, keskittyen kuitenkin yhteishaun kannalta luultavasti otollisimpaan ajankohtaan. Ja näin vältyttäisiin tietoähkyltä, joka voi aiheutua siitä, kun parin viikon aikana julkaistaan paljon informatiivista sisältöä. 😊 Lisäksi Instagramin eri julkaisumahdollisuuksia, kuten tarinoita voitaisiin hyödyntää enemmän. Tarinoissa on nykyään monia erilaisia ominaisuuksia, kuten kysely, visa ja mallit, joita voitaisiin koittaa hyödyntää vuorovaikutteisemman sisällön luomisessa.
Kuvakaappaus @kulma_ry-Tiktok-tilillä kampanjan aikana julkaistusta videosta, jolla esiintyvät muun muassa kuvassa näkyvät Julia ja somevaikuttaja Mikael Renwall.
On hienoa, että tutkinto-ohjelmamme opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus päästä tuottamaan somesisältöä opintopisteitä vastaan. Uskon, että opiskelijoiden omakohtaisten kokemusten jakaminen resonoi potentiaalisissa hakijoissa. Toivonkin, että vastaavia somekampanjoita toteutetaan myös jatkossa!
Marika
Vaikka tuntuukin, kuin olisin asunut Porissa jo puolet elämästäni, todellisuudessa paketissa on vasta ensimmäinen vuosi. Silti se ensimmäinen vuosi ehti lentää kuin siivillä, niin hämmentävää kuin se onkin. Vuosi sitten näihin aikoihin painoin vasta ensi kertaa valkolakin päähäni, ja ensi vuonna alkaa toinen opiskeluvuosi DMKT:n parissa!
Tämä projekti taisi olla ensimmäisen opiskeluvuoteni käytännönläheisin kokemus, ja hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen se olikin. En ollut koskaan aikaisemmin osallistunut minkäänlaisiin markkinointitiimeihin enkä edes julkaissut somepäivityksiä erityisen aktiivisesti. Lähdinkin mukaan ennen kaikkea kokeilumielessä ja katsomaan, millaista puuhaa tämä oikein olisi ja voisiko se olla minun juttuni.
Meille annettiin erittäin vapaat kädet markkinoinnin suunnittelussa. Tahdoimme tietenkin ottaa kohderyhmäksemme ennen kaikkea nuoret, jotka ovat vastikään valmistuneet tai valmistumassa, ja etsivät itselleen opiskelupaikkaa. Nuoren kohderyhmän takia markkinoinnin keskukseksi painottuikin TikTok, missä huumorintäyteistä sisältöä julkaistiin reippaasti. Oli mahtavaa seurata, millaisia näyttökertamääriä ja kommentteja julkaisut saivat.
Instagramin puolella julkaisumme olivat informaatiopainotteisempia. Sinne julkaistiin myös jokaisen sometiimiläisen henkilökohtainen esittäytymisvideo, joka oli minulle ensimmäinen julkaisu tässä projektissa. Projektin aikana pääsikin tutustumaan paremmin siihen, miten muun muassa Instagramin videonmuokkaustoiminnot toimivat. Vaikka alku olikin vaikea, alkoi sekin homma loppua kohden sujua sulavammin!
Someen julkaiseminen tuntui aluksi jopa lievästi pelottavalta. Hiljalleen huomasi kuitenkin, että mitään jännitettävää ei oikeastaan ole. Olimme kuitenkin tiiminä asialla, ja kaikki oli viime kädessä yhdessä suunniteltua. Projektin aikana tulikin huomattua sekin, miten tärkeää ryhmätyössä on suunnittelu, ja ennen kaikkea näistä suunnitelmista kiinni pitäminen. Jos suunnitelmiin merkitty julkaisu syystä tai toisesta jäi välistä, seurasi hämmennystä, mutta kaikesta selvittiin kunnialla!
Projektin aikana huomasi, että moneen asiaan alkoi suhtautua somen kautta: löysin usein itseni pohtimasta, voisiko tuosta saada aikaan videon tai olisiko tämä mielenkiintoinen julkaisu. Etenkin tapahtumista, kuten Pointer Ry:n Himos-retkestä, oli oikeastaan itsestään selvää koota julkaisu. Himos-retki oli sometiimin kannalta mieleenpainuva kokemus etenkin siksi, koska paikalle sattui samaan aikaan Suomessa tunnettuja tubettajia, jotka suostuivat vierailemaan myös meidän TikTok-videossamme! Näistä kokemuksista jäi ehdottomasti positiivisia muistoja.
Lopuksi voi vain sanoa, että jäipähän palkitseva fiilis. Aivan kuten halusinkin, pääsin kokeilemaan markkinointihommia, ja se oli kuin olikin mielekästä hommaa. Toivottavasti pääsen kokeilemaan jotain vastaavaa myöhemmin uudelleenkin, ja kehittämään omia taitojani ja varmuuttani entisestään tämän ensimmäisen askeleen jälkeen!
Ada
Lähdin hieman itsenikin yllättäen mukaan tähän somemarkkinointihommaan, sillä ajatus tämän kaltaisesta ”somettamisesta” ei tuntunut täysin omalta. Olen aina silloin tällöin julkaissut kuvia itsestäni ja matkustelustani Instagramin feediin ja tarinoihin, mutta en juurikaan sen enempää. Nyt sain kuitenkin ajatuksen lähteä kokeilemaan sitä tutkinto-ohjelmani somemarkkinoinnin kautta. En osannut odottaa tältä rupeamalta ihan hirveästi, mutta uskoin saavani siitä paljon arvokasta kokemusta.
Ensimmäisen tapaamisen jälkeen aloitimme hyvinkin ”äkäseen” somemateriaalin ideoinnin ja suunnittelun, sillä aikaa ei oikeastaan ollut hukattavaksi. Meillä oli tiimikollegamme Jooan kanssa aika samanlaiset visiot tulevasta sisällöstä, etenkin TikTokin puolella, jossa halusimme hieman kokeilla siipiämme yhteishaun näkökulmasta. TikTokin nopeasti vaihtuviin trendeihin hyppääminen tuntui aluksi vaikealta ja mietimmekin päämme puhki, että mitäs sitä nyt sitten oikein pitäisi tehdä, että sisältö purisi tuleviin opiskelijoihin, jotka ovat meitä nuorempia ja taatusti ns. ajan hermolla. Jonkun ajan päästä ideoita alkoi pulpahdella ja niitä piti urakalla rustata ylös. TikTokien toteuttaminen olikin sitten aivan eri asia. Onneksi Jooa on kuitenkin editointivelho ja taikoi käden käänteessä, jos jonkinmoiset hassut videot ideoidemme pohjalta.
TikTokia jo aiemmin paljon selanneena, olen todennut, että siellä pyörivissä trendeissä ei ole useinkaan mitään järkeä, mutta se taitaakin olla se hauskin juttu siinä. Toisinaan tällainen sisältö on jollain ihmeellisellä tavalla samaistuttavaa ja toisinaan ne ovat vain niin hölmöjä, ettei niille voi muuta kuin nauraa. Yllä olevissa kuvissa näkyvässä trendissä on yksinkertaisesti nämä kaksi kuvaa, joista toisessa romantisoidaan Poria erittäin porilaisilla asioilla, kuten, noh, porilaisella, mutta entistä huvittavamman siitä tekee tähän kuuluva musiikki, joka on kuultava itse. Tämä TikTok saikin yli 40 000 katselukertaa ja yli 1500 tykkäystä, ja osoittautui kaikista julkaisuistamme suosituimmaksi.
Instagramin puolelle teimme kaikki lyhyet esittelyvideot itsestämme sekä tutkinto-ohjelman suuntauksista, ja minä ajattelin, että Poria olisi kiva nostaa muutenkin, kuin vain opiskeluiden näkökulmasta. Vähän niin kuin, että ”Hei, kyl tääl Poris muutaki elämää o, kato vaiks!”. Tein siis lyhyen videon eräästä viikonlopustani, jossa esittelin muutamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Porissa. Ja se olikin sattumalta juuri se tapahtumatäyteisin viikonloppu täynnä ”poriäksöniä”.
Hauskinta tässä urakassa oli mielestäni ideointi ja suunnittelu sekä reaktioiden ja kommenttien seuraaminen julkaisuissamme. Itse tekeminenkin oli tietysti hauskaa, mutta perfektionistina minusta tuntui, että postauksissa oli aina jotain pientä viilattavaa. Esimerkiksi omaa esittelyvideotani muistan viilanneeni useamman tunnin ajan, johon saattaa tosin vaikuttaa aloittelijan taitoni videoeditorien käytössä. Tästä taas pääsemmekin siihen, että ymmärsin vihdoin, miten paljon somen tekeminen todellisuudessa vaatii. Pelkästään ideointiin, suunnitteluun ja valmisteluihin voi mennä pitempikin tovi, saati siihen kun tavaraa saadaan toteutuksen ja viilauksen jälkeen ulos.
Tästä urakasta olikin sitten luontevaa hypätä Visit Porin markkinointiharjoittelijan puikkoihin maaliskuun lopulta alkaen. Koen, että tämä yhteishaun somemarkkinointi oli hyvää harjoittelua tulevaan ja olin paljon itsevarmempi työssä aloittaessani, kun olin jo päässyt tekemään hommia somen parissa. Tässä varsinaisessa markkinointiharjoittelussani olenkin sitten jo aivan eri tavalla ”inessä” somemaailmassa. Nykyään Facebookin ja Instagramin ajastusominaisuus, story-kikkailut ja TikTok, videoeditorit sekä Adoben työkalut ovat minulle vanhoja tuttuja ja pyöräytän vaikka silmät kiinni postauksia. No en ehkä ihan. Mutta olen matkalla sinne!
Kuvakaappaukset Adan esittelyvideosta ja vapaa-ajanviettovideosta @humanistinaporissa Instagram-tilillä.
Jooa
Kevään aikana pääsin osallistumaan tutkinto-ohjelmamme markkinointitiimiin luomaan somesisältöä. Olen aina ollut kiinnostunut sisällöntuotannosta ja tehnytkin sitä hieman vuosien varrella, esimerkiksi YouTube-videoiden tai streamauksen muodossa. Olen myös yritykseni somevastaava, joten jonkinlaisesta somemarkkinoinnista minulla oli jo hieman kokemusta.
Projektin alussa suunnittelimme, mihin jokainen haluaisi keskittyä eniten. Minä halusin keskittyä selkeästi eniten TikTok-videoiden tekemiseen, sillä koen TikTokin parhaaksi alustaksi saavuttaa eniten ihmisiä, varsinkin jos jokin video sattuu menemään viraaliksi.
Suunnittelimme pitkälti parityönä Adan kanssa videoiden sisältöä, tyyliä ja mitä trendaavia ääniä tai formaatteja voisimme käyttää näkyvyyden maksimoimiseksi. Tulimme yhdessä tulokseen, että videoiden pitää olla lyhyitä ja hauskoja eikä niinkään asiasisältöä, sillä tarkoituksenamme oli saada mahdollisimman paljon katsojia ja uskoimme että alasta kiinnostuneet kyllä katsovat esimerkiksi aiemmin tehtyjä videoitamme, joissa on enemmän asiapitoista sisältöä tutkinto-ohjelmastamme ja opiskelusta Porin yliopistokeskuksessa. TikTok-videomme saivat yhteensä noin 50 000 katselukertaa markkinoinnin aikana, joista valtaosa (n. 40k) tuli yhdestä postauksesta, joka sattui pääsemään algoritmin suosioon. Hauskaa tässä oli se, että kyseinen video oli selkeästi pienimmällä vaivalla tehty, mutta siinä oli hyödynnetty nimenomaan sillä hetkellä trendaavaa meemiformaattia sekä ääntä. Koen että TikTokissa menestyminen on pitkälti tuuripeliä, mutta markkinoinnin jatkoa ajatellen sanoisin, että kannattaa panostaa enemmän videoiden määrään kuin laatuun ja aloittaa markkinointi yhteishakua varten jo aikaisemmin, viimeistään helmikuussa.
Lopuksi
Sometiimimme oli hyvin monipuolinen ja ideoita pursuava. Muutama ihmetteli vielä kampanjan alussa omaa elämäänsä Porissa ja opiskelua yliopistokeskuksella. Annoimme sen heijastua myös somesisältöihimme. Toiset synnyttivät ensimmäisen yhteispalaverin jälkeen jo lennokkaita videonpätkiä ja muutama pätkistä lähtikin mukavaan lentoon erityisesti TikTokissa, jonka me kaikki tiimiläiset varmasti koimme hieman “vallattomaksi” kanavaksi hallita. Aikataulussa oli kohtuullisen helppoa pysyä, mutta joustimme sopivasti ideoiden myötä tihentäen tai harventaen postausvälejä.
Jokaisen omista blogiteksteistä sait lukea myös etenkin tämän pitkälti etänä sisältöä ideoineen ja työstäneen tiimin ajatuksia käytetyistä kanavista ja omasta tavasta luoda sisältöä. Kenties ensi vuoden somekampanja yhteishakua varten olisi hyvä uudella tiimillä aloittaa jo aivan vuoden alussa, jotta somesisältöjä olisi mahdollisuus testata enemmän ja kenties luoda pidemmän ajan yhtenäisempää viestiä katsottavaksi ja koettavaksi. Videot voivat yllättää, ja vajaassa vuodessa kanavatkin ovat taas kehittyneet eteenpäin, joten trenditkin ovat jotain ihan muuta kuin tänään.
Jotkut tiimistämme tulevat kenties omalla urallaan keskittymään somemarkkinointiin tai viestintään, mutta tavalla tai toisella some on meille jokaiselle tulevaisuuden työssämme yksi työkalu ja toisaalta viestintäkanava muiden joukossa. Siksi tämä pieni projekti erityisesti digitaalisen kulttuurin opiskelun osana oli opettavainen ja tärkeä. Sometiimin projekti on konkreettisesti kenttäkurssi verkossa, joten kannattaa ilmoittautua seuraavaan toteutukseen mukaan!
Hyvää kesää kaikille!
Terveisin,
Raija, Julia, Ada, Marika ja Jooa
Kirjoittajat ovat Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman opiskelijoita.
Viimeisimmät kommentit