Elimistön matala-asteinen tulehdus on viime aikoina nostettu yhdeksi kroonisten elintapasairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, riskitekijäksi. Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tutkia, onko matala-asteinen tulehdus tekijänä myös raskausdiabeteksen taustalla.

Mitä matala-asteinen tulehdus on? Tulehduksena pidetään yleensä elimistön tapaa reagoida ulkopuolelta tuleviin mikrobeihin kuten esimerkiksi bakteereihin ja viruksiin. Tällöin puhutaan infektiosta eli esimerkiksi flunssasta tai vatsataudista. Matala-asteisessa tulehduksessa elimistö muodostaa tulehdusreaktion, joka on vaimeampi kuin infektioissa. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten ylipaino, tietynlainen ruoka ja stressi voivat laukaista tämän vaimean tulehdustilan elimistössä. Matala-asteinen tulehdus puolestaan voi olla monien länsimaisten sairauksien taustalla.

Matala-asteisen tulehdukseen vaikuttavista tekijöistä on ruuan osalta tutkittu erityisesti ruuan rasvaisuutta. Rasvaisen ruuan nauttiminen onkin yhdistetty lihomiseen, mutta myös matala-asteisen tulehduksen syntyyn. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään painon pudotukseen, jolloin vaikutusta voidaan odottaa myös matala-asteiseen tulehdukseen. Tulehdukseen voidaan myös mahdollisesti vaikuttaa joillakin ruuan ainesosilla. Tästä on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Käynnissä olevassa Raskausdiabetes ja –ravinto- tutkimuksessa yhtenä tavoitteena on tutkia voidaanko tulehduksen syntyyn vaikuttaa hyödyllisesti tutkimuksen testiaineilla eli probiooteilla ja kalaöljyllä.

Ruokatieto Yhdistyksen nettisivut uutisoi Helsingin Yliopistossa käynnissä olevasta lasten ruokatottumuksiin liittyvästä tutkimuksesta. Jutussa haastatellaan yliopiston tutkija Leena Valtaa, joka kertoo mielenkiintoisia havaintoja lapsen makumieltymyksistä sekä tunnesyömisestä. Artikkeli valaisee hyvin kuinka mm. lapsen matkiminen ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat ruokatottumuksiin ja kuinka näitä tekijöitä hyödynnetään lapsille suunnattujen tuotteiden markkinoinnissa: satuhahmot ja supermiehet ovat varmaankin kaikille tuttuja hahmoja lastenruoka mainoksissa.
Tutkijan mukaan lapsen ruokavalintoihin vaikuttaa lopulta ruuan tuoksu, maku ja tunne sekä ruuan käyttövalmius. Makumieltymyksien syntyyn vaikuttaa artikkelin mukaan toistot ja tuttuus. Syntyneet mieltymykset ovat verrattain pysyviä. Erityisesti äidillä on vaikutusta uusien ruokien pelon voittamiseen, mutta makukokemukset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja osittain myös perinnöllisiä. Lapsena monipuolinen ruoka-ainevalikoima ja toistot edistävät uusiin ruokiin tottumista myös aikuisiällä, kertoo tutkija Valta artikkelissa.
Lue koko juttu linkistä: http://www.ruokatieto.fi/uutiset/lapsena-opitut-ruokatottumukset-vaikuttavat-terveyteen-aikuisiassa

Tutkimuksessa 1. syntynyt vauva, Alma 3 kk, kävi 1:llä tutkimuskäynnillään äitinsä Sadun kanssa. Alma saapui käynnille hieman totisena, sillä hänellä oli meneillään näytteen tuottaminen tutkimusta varten. Vaipoista saatiinkin kerättyä tuore kakkanäyte näyteputkeen. Kun housuissa oli taas kuiva puhdas vaippa, niin johan hymykin irtosi!

Alman äiti Satu oli ensimmäinen Raskausdiabetes ja ravinto –tutkimuksessa aloittanut äiti. Tämä oli hänen kolmas tutkimuskäyntinsä, aiemmat käynnit olivat raskauden aikana ennen Alman syntymää. Nyt Sadulla oli mukana oma rintamaitonäytteensä ja ruokapäiväkirja, johon hän oli merkinnyt syömänsä ruuat ja juomat kolmen päivän ajalta. ”Kun kirjaa kaiken mitä laittaa suuhunsa, niin se paljastaa miten usein tulee naposteltua kaikenlaista ihan huomaamattaan. Muutenkin on kiinnostavaa nähdä päiväkirjasta saadusta palautteesta syökö ollenkaan niin kuin pitäisi”, Satu kertoo.
Myös Sadun kehonkoostumus mitattiin käynnillä. ”Tykkään kehonkoostumusmittauksesta, koska saan siitä sellaista tietoa kehostani, mitä en voi muualta saada”, iloitsee Satu.
Käynti on pian ohi ja Alma lähtee kotiin, jossa hänen 2-vuotias isoveljensä jo odottelee siskoa leikkikaverikseen. Seuraavan kerran nähdään, kun Alma on täyttänyt 6 kk.

Turkulainen Emma, 23v, kävi ensimmäisellä ”Raskausdiabetes ja ravinto” –tutkimuskäynnillään raskautensa 13. viikolla. Hän kuuli tutkimuksesta käydessään niskaturvotusultrassa ja kiinnostui osallistumaan, koska hänellä oli edellisessä raskaudessaan pari vuotta sitten yksi poikkeava arvo sokerirasitustestissä ja hän sai siten raskausdiabetesdiagnoosin. ”Sokeriarvoni pysyivät kuitenkin hyvinä koko raskauden ajan tekemieni ruokavaliomuutosten ja sokeriarvojen omaseurannan avulla. Meillä ei muuten ole suvussa diabetestä, paitsi papalla on ns. vanhuusiän diabetes”, Emma kertoo.
Raskauden takia hän pyrkii syömään pienempiä annoksia kuin aiemmin ja miettii muutenkin tarkemmin, mitä suuhunsa pistää. ”Alkuraskaudessa minua kiusasi makean mieliteko, vaikka tavallisesti en niin makeasta välitäkään”, Emma kertoo.
Tällä ensimmäisellä tutkimuskäynnillään Emma täytti kyselylomakkeita koskien mm. ruuankäyttöään ja syömiskäyttäytymistään. Häneltä mitattiin verenpaine ja myös kehonkoostumus laitteella, joka on Suomessa ainoa laatuaan. Myöskin verinäyte otettiin laboratoriossa ja siitä hän saa tulokset kotiin parin viikon kuluessa.
Hänen seuraava tutkimuskäyntinsä on raskauden loppupuolella, jolloin hänellä on mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen ja lapsen painoarvioon. ”Lähden tutkimukseen avoimin mielin ja on hienoa, jos näin tutkimukseen osallistumalla pystyn vaikuttamaan omaan ja lapsen terveyteen”, Emma toteaa ennen kotiin lähtöä. Hän sai mukaansa tutkimuskäynniltä tutkimuskapselit ja pienenä kiitoksena osallistumisesta purkin D-vitamiineja.

Imetysajan ruokavaliossa ei ole tarpeen välttää ruoka-aineita lapsen allergioiden riskin pienentämiseksi; päinvastoin, lapsi tutustuu ja tottuu pikkuhiljaa eri ruoka-aineisiin ja niiden makuihin rintamaidon välityksellä. Altistuminen suoliston kautta ruualle ja sen antigeeneille kypsyttävät lapsen puolustusvastetta. Lapselle syntyy yleensä toleranssi eli sietokyky tavallisia ruuan antigeeneja kohtaan eli lapsen suolisto tottuu tavallisiin ruokiin eivätkä ne aiheuta oireita.

Jos äiti on itse allerginen jollekin ruualle, tulee hänen välttää niitä ruokia edelleen myös imetyksen aikana äidin oman hyvinvointinsa vuoksi. Silloin vältettävät ruoka-aineet korvataan muilla vastaavilla ruuilla myös imetysaikana, jotta ruokavalio on imetyksenkin aikana monipuolinen ja turvaa lisääntyneen ravintoaineiden tarpeen. Jos äiti on allerginen esimerkiksi sitrushedelmille, kannattaa ne korvata syömällä runsaasti muita hedelmiä ja marjoja.

Jos lapsi puolestaan saa allergiaoireita täysimetyksen aikana, saattaa se johtua jostain ruoka-aineesta äidin ruokavaliossa. Lapsen oireiluun voi kuitenkin olla monia syitä, joten keskustele neuvolassa lääkärin sekä ravitsemusterapeutin kanssa ennen kuin muutat lapsen ruokintaa. Mitään välttämisruokavaliota ei kannata omin päin aloittaa, sillä esimerkiksi maitotuotteiden tai viljojen poistaminen ruokavaliosta ja korvaaminen toisilla tuotteilla vaatii huolellista suunnittelua. Neuvolasta saat myös tarkempia ohjeita lapsesi yksilölliseen ruokintaan.